Keskeltä Linnunrataa löytyi joukko tähtiä, jotka muodostivat kotigalaksimme ytimen sen nuoruusvuosina miljardeja vuosia sitten. Tutkijat nimesivät tähtijoukon Linnunradan ”köyhäksi vanhaksi sydämeksi”.
Löytö perustuu Euroopan avaruusjärjestön Gaia-satelliitin dataan, jota on vuosien varrella kerätty miljoonien tähtien liikkeistä ja kemiallisesta koostumuksesta.
Kemiallinen koostumus auttaa arvioimaan tähden ikää, sillä kaikkia alkuaineita ei vielä löytynyt aivan varhaisesta universumista.
Se sisälsi lähinnä vetyä ja pienen määrän heliumia, jotka yhdessä kasautuivat maailmankaikkeuden ensimmäisiksi tähdiksi.
Uusia alkuaineita muodostui, kun vety- ja heliumatomit törmäilivät toisiinsa tähden kuumassa ytimessä.
Vedystä tuli heliumia ja heliumista hiiltä, ja lopulta muodostui raskaita alkuaineita, kuten rautaa, kultaa, hopeaa ja uraania. Niitä kertyi tähtien seuraavaan sukupolveen.
Samaan aikaan ja samassa paikassa syntyneet tähdet koostuvat usein samoista alkuaineista.
Jos tähdillä on lisäksi samantapainen kiertorata, on hyvin todennäköistä, että ne ovat kulkeneet yhtä matkaa pitkään, kenties jo syntymästään saakka.
Max Planck -instituutin tähtitieteilijä Hans-Walter Rix kollegoineen tarkasteli kahta miljoonaa punaista kääpiötä, jotka sijaitsivat muutaman tuhannen valovuoden etäisyydellä toisistaan. He vertailivat tähtien kiertoratoja ja koostumusta tekoälyn avulla.
Ryhmä tunnisti 18 000 tähden joukon, joka koostui saman ikäisistä ja samaa rataa kiertävistä tähdistä.
Vähäisen metallimäärän perusteella tutkijat päättelivät, että tähdet olivat yli 12,5 miljardia vuotta vanhoja.
He kutsuivat tähtijoukkoa köyhäksi vanhaksi sydämeksi, koska sen ikivanhoissa tähdissä on metalleja vain vähän, ja tähdet sijaitsevat lähellä galaksin keskustaa.
Tähtitieteessä metallit tarkoittavat vetyä ja heliumia raskaampia alkuaineita.
Linnunrata syntyi runsaat 13 miljardia vuotta sitten, kun universumi koostui vielä harvatähtisistä alkugalakseista.
Niistä kolme törmäsi toisiinsa ja muodosti kotigalaksimme ytimen. Tutkijoiden mukaan vanha sydän syntyi näiden alkugalaksien jäännöksistä.
Tutkimus julkaistiin The Astrophysical Journal -tiedelehdessä.
Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2023.
