Luontokato etenee ketjureaktiona – kymmenesosa eläinlajeista voi hävitä kolmessa vuosikymmenessä

Nyt syntyvät, 70-vuotiaaksi elävät lapset näkevät tuhansien eläinten häviävän heidän elinaikanaan, tutkijat kirjoittavat.

Kun maapallo lämpenee, lajien katoaminen lisääntyy.

9.2. 2:00 | Päivitetty 9.2. 7:50

Ilmaston lämpenemisen ja maankäytön muutosten käynnistämää lajikatoa on aliarvioitu.

Aiemmissa arvioissa ei ole otettu riittävästi huomioon sitä, miten eliölajien ahdinko vaikuttaa toisiin lajeihin ravintoverkkojen kautta.

Näin kirjoittavat Euroopan komission ja Helsingin yliopiston tutkija Giovanni Strona ja australialaisen Flinders-yliopiston professori Corey Bradshaw The Conversation -lehdessä.

Kaksikko on tuoreessa tutkimuksessaan mallintanut yli 15 000 ravintoverkon kohtaloa ilmastonmuutoksen kourissa.

Mallinnuksen perusteella he ennustavat, että vuoteen 2050 mennessä ekosysteemit ympäri maailman menettävät keskimäärin kymmenen prosenttia lajikirjostaan. Vuosisadan lopussa kato nousee peräti 27 prosenttiin.

Ennuste koskee tilannetta, jossa maapallon keskilämpötila on noussut 2,4 astetta esiteollisesta ajasta vuosisadan puoliväliin ja 4,4 astetta vuosisadan loppuun mennessä.

”Tämä on yli kaksi kertaa niin paljon kuin aiemmissa ennusteissa. Se tarkoittaa sitä, että nyt syntyvät, 70-vuotiaaksi elävät lapset näkevät tuhansien eläinten häviävän heidän elinaikanaan”, kaksikko kirjoittaa.

Myös loiset ovat vaarassa joutua toissijaisen sukupuuton uhriksi.

Tutkijat erottelevat elinympäristön hävityksestä johtuvan ensisijaisen ja ravintoeläimen menetyksestä johtuvan yhteissukupuuton.

Jos esimerkiksi saaliseläin kuolee ensin sukupuuttoon elinympäristön tuhoutuessa, seuraavaksi myös siitä ravintonsa saava peto kokee saman kohtalon.

Myös loiset ovat vaarassa joutua toissijaisen sukupuuton uhriksi, jos niiden isäntäeläin katoaa maan päältä.

Science Advances -lehdessä julkaisemassaan tutkimuksessa Strona ja Bradshaw laativat Maasta virtuaalisen version ravintoverkkoineen.

Apunaan he käyttivät suomalaisen tietotekniikan keskuksen CSC:n supertietokonetta. Sitten he syöttivät malliinsa erilaiset ennakoidut muutokset ilmastossa ja maankäytössä ja katsoivat, mitä eläinlajeille käy.

Kun yhteissukupuutot otetaan huomioon, luontokato on 34 prosenttia suurempi kuin tilanteessa, jossa mukaan luetaan vain ensisijaiset sukupuutot.

Kaikkein haavoittuvaisimpia ovat lihan- ja sekasyöjät, joiden joukossa yhteissukupuuttoja on jopa 184 prosenttia enemmän kuin ensisijaisia.

Kaikkiaan kato pienenee, jos ihmiskunta hillitsee lämpenemistä. Hävikki jää ”vain” 13 prosenttiin vuosisadan loppuun mennessä, jos lämpeneminen pysähtyy kolmeen asteeseen.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2023.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat