Aivojen reaktiokyky ennustaa virustautia – hidastuminen voi kertoa altistavasta stressistä tai väsymyksestä

Stressi, unen puute, alkoholin käyttö ja masennus heikentävät aivojen reaktiokykyä.

Tulevaisuudessa kännykät voisivat ehkä tunnistaa näppäilyn nopeudesta ja tarkkuudesta, milloin näppäilijä on altis virustartunnalle.

15.2. 2:00 | Päivitetty 15.2. 7:02

Reaktionopeuden muutoksista voi ennustaa sairastumista flunssaan, osoittaa Scientific Reports -tiedelehdessä julkaistu tutkimus.

Hyvin tunnettua on, että stressi, unen puute, alkoholin käyttö ja masennus heikentävät valppautta ja reaktiokykyä.

Samojen tekijöiden tiedetään lisäävän alttiutta tartuntataudeille.

”Me kaikki tiedämme, että puolustusjärjestelmämme on haavoittuvaisempi, jos olemme stressaantuneita tai nukkuneet liian vähän”, sanoo professori Alfred Hero tutkijaryhmästä Michiganin yliopiston tiedotteessa.

Pieni muutos aivojen normaalissa suorituskyvyssä voi viestiä esimerkiksi stressistä tai väsymyksestä.

Tutkijat halusivat selvittää, onko sillä yhteys myös immuunipuolustukseen.

Aiemmassa 19 vuoden seurantatutkimuksessa havaittiin, että suurella vaihtelulla reaktiokyvyssä oli yhteys jopa suurempaan kuolleisuuteen niin nuorilla kuin vanhemmilla aikuisilla.

On myös alkanut näyttää siltä, että samoilla aivojen välittäjäaineilla, kuten asetyylikoliinilla ja dopamiinilla, on tekemistä sekä immuunijärjestelmän että aivojen suorituskyvyn kanssa.

Lisäksi Yhdysvalloissa julkaistiin hiljattain suuri tutkimus, jonka mukaan psykiatrisen diagnoosin saaneet ihmiset olivat muita alttiimpia sairastumaan koronatautiin.

Uudessa tutkimuksessa mitattiin 18 koehenkilön huomiokykyä ja reaktioaikoja kolmen päivän ajan.

Neljäntenä päivänä samat koehenkilöt altistettiin tavanomaista flunssaa aiheuttavalle rinovirukselle.

Virusaltistuksen jälkeen mitattiin viruksen lisääntymistä tutkittavien nenästä saaduista näytteistä. Flunssaoireiden kehittymistä seurattiin koehenkilöiden oman raportoinnin perusteella.

Tulos oli, että suuri vaihtelu reaktioajoissa ennusti vakavampaa sairastumista sekä virusten määrällä että raportoiduilla oireilla mitattuna.

”Tämä on kiinnostava havainto suhteellisen pienestä kokeesta. Toivon, että saamme mahdollisuuden vahvistaa löydökset suuremmassa ja vielä vakuuttavammassa tutkimuksessa”, sanoi kokeen johtaja, emeritusprofessori Ronald Turner Virginian yliopistosta.

Tutkijaryhmä arvelee, että tulevaisuudessa kännykät voisivat kenties tunnistaa näppäilyn nopeudesta ja tarkkuudesta, milloin niiden omistaja on erityisen altis virustartunnalle.

Aivojen tilaa olisi myös helppo testata itse yksinkertaisella digitaalisella testillä.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2023.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat