Oula Ryhänen, 6
Ihmisten ja kotieläinten unta on tutkittu enemmän. Tiedämme, että ihmisten tapaan kotieläinten unen syvyys ja laatu vaihtelevat yön aikana.
Kun nukkuja siirtyy kevyestä unesta syvempään, syke ja hengityksen nopeus rauhoittuvat sekä verenpaine laskee. Myös aivojen toiminta hidastuu.
Niin sanottu vilkeuni poikkeaa muista univaiheista. Sen aikana syke ja hengitys tihentyvät ja verenpaine nousee. Aivot toimivat aktiivisesti, vaikka tahdonalaiset lihakset lepäävät rentoina. Unien näkeminen tapahtuu pääasiassa juuri vilkeunen aikana.
Vilkeunessa olevia koiria ja kissoja on helppo seurata. Ne ääntelevät ja liikuttelevat silloin usein jalkojaan. Ne saattavat tällöin monesti nähdä unta.
Karhut nukkuvat sydäntalvella pesässään ja heräävät maalis–toukokuussa. Niiden uni ei välttämättä ole yhtäjaksoista. Tiedetään, että ne voivat välillä herätä ja esimerkiksi kääntää kylkeä.
Kun luonnonvaraisten mustakarhujen talvipesiin asennettiin videokameroita, huomattiin, että talviunta nukkuvilla karhuilla oli vilkeuneen viittaavia silmäluomien liikkeitä.
Lisäksi niiden kasvojen lihakset, korvat ja raajat liikahtelivat unennäkemistä muistuttavalla tavalla.
Todennäköistä on, että Suomessa asuvat ruskeakarhutkin uneksivat talviunen aikana. Ehkäpä ne näkevät unta jostain, joka liittyy karhujen elämään.
Aivan varmaa vastausta Oulan kysymykseen ei kuitenkaan ole, koska karhuilta ei voi suoraan kysyä, näkivätkö ne unta.
Outi Vainio
eläinlääketieteellisen farmakologian emeritaprofessori
Helsingin yliopisto
Venäjän hyökkäyksen tuhoamia rakennuksia Borodjankassa Ukarainassa.
Miksi ihminen sotii, mikä siinä on hyvää, miksi ihmiset eivät sovi?
Kaisla Kovalainen, 9
Ihmiset kilpailevat taloudellisista eduista ja resursseista. Joskus kilpailu johtaa sotaan. Myös omien periaatteiden ja arvojen – kuten uskonnon ja voimakkaan kansallistunteen – parhaana pitäminen ja puolustaminen voivat johtaa sotaan.
On sotia, joissa halutaan vaihtaa maan hallinto. Niin sanotussa puolustussodassa ihmisryhmät tarttuvat aseisiin puolustautuakseen hyökkäystä vastaan. Sotaa voidaan myös lietsoa ulkoapäin synnyttämällä tarkoituksella ristiriitoja.
Sodankäynnissä on vaikea nähdä mitään hyvää, koska sota on aina ihmisille ja ympäristöille tuhoisa.
Sodassa kärsityt menetykset ja koettu epäoikeudenmukaisuus tekevät sopimisesta vaikeaa. Yhteistyö muuttuu hankalaksi, jonka takia usein tarvitaankin puolueetonta apua rauhan solmimiseksi.
Sodan lopputuloksena voi syntyä sopimuksia, joiden tarkoitus on estää tulevat sodat.
Yhdistyneiden kansakuntien peruskirja on esimerkki sopimuksesta, jonka tarkoitus on ylläpitää rauhaa ja turvallisuutta ja pyrkiä rauhanomaisin keinoin selvittämään ja estämään kansainväliset riidat.
Tarja Väyrynen
professori ja varapuheenjohtaja
Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus
Auringon kaasukehän yli osa on valtavan kuuma.
Kuinka lähelle päästään Aurinkoa ennen kuin kuollaan?
Sampo Sevon, 7
Matka Maasta Aurinkoon on hyvin pitkä, noin 150 miljoonaa kilometriä. Ihminen on toistaiseksi käynyt vain Kuussa, jonne on Maasta matkaa noin 384 400 kilometriä.
Se, kuinka lähelle Aurinkoa voitaisiin päästä elossa, riippuisi käytettävästä teknologiasta.
Ensinnäkin tarvittaisiin vankka suoja kosmista säteilyä vastaan. Kosmiset säteet ovat pikkuruisia ja hyvin suurienergisiä hiukkasia, jotka ovat peräisin sekä Auringosta että kauempaa maailmankaikkeudesta. Altistuminen niille pidempiä aikoja lisäisi merkittävästi syöpäriskiä.
Ongelmia tuottaisi myös Auringon säteilyn voimakas kuumuus. Aurinkoa lähestyttäessä ensimmäisenä vastaan tulee korona eli Auringon kaasukehän ylin osa.
Koronassa lämpötila on yli miljoona astetta. Siellä on siis noin tuhat kertaa tulivuoresta syöksyvää laavaa kuumempaa. Aurinkoa lähestyessä ei kuitenkaan palaisi poroksi kuten laavan keskellä, koska koronassa aine on hyvin harvaa.
Koronassa tekee lyhyitä vierailuja tällä hetkellä Yhdysvaltain avaruusjärjestön vuonna 2018 laukaisema luotain Parker Solar Probe. Lähimmillään tuo miehittämätön alus käy noin 6,9 miljoonan kilometrin päässä Auringosta.
Auringon säteily kuumentaisi noilla etäisyyksillä luotaimen noin 1 400 asteeseen. Luotaimen lämpötilaa kuitenkin laskee hiilikuidusta valmistettu lämpökilpi.
Ainakin lämpötilan suhteen miehitetynkin aluksen olisi luultavasti mahdollista päästä nykyteknologian avulla samoille etäisyyksille kuin Parker Solar Probe. Matka asettaisi kuitenkin paljon muita teknisiä haasteita, joita ei ole päästy kunnolla testaamaan.
Emilia Kilpua
avaruusfysiikan professori
Helsingin yliopisto
Moni ajaa kainolokarvansa.
Miksi kainalossa kasvaa karvoja?
Väinö Keränen, 3
Ihmiset ja apinat ovat samaa sukua. Apinoilla on paksu karvaturkki, kun taas ihminen on ainoa lähes karvaton apinoiden osalahkoon kuuluva eläin.
Vaikka ihmisillä ei ole paljon karvoja, niitä on kuitenkin vähintään hentoina haivenina joka puolella ihoa. Ne kasvavat ihon pinnan alla olevista karvatupista.
Kainalokarvat, hiukset ja jalkojen välin karvoitus on yleensä runsaampaa. Kainalokarvat ja jalkojen välin karvoitus alkaa murrosiässä. Tukka suojaa auringonpaisteelta, kun taas kainalo- ja jalkojenvälin karvoitus vähentää ihon hiertymistä raajoja liikuteltaessa.
Sellainenkin arvio on tehty, että kainalokarvoituksen myskinen tuoksu voisi houkutella ihmisiä kiinnostumaan toisistaan. Monet parfyymit sisältävätkin myskin tuoksua. Likaisten kainaloiden lemu kuitenkin karkottaa lähellä olevia.
Hannu Sariola
kehitysbiologian professori
Helsingin yliopisto
Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.
