Alisa Daffeh, 8
Keskimäärin ihmisten älyllinen suoriutuminen paranee lapsuudesta varhaiseen aikuisuuteen eli noin 20–30 ikävuoteen asti. Tästä eteenpäin älyn terä alkaa tylsistyä hiljalleen, toisilla hitaammin kuin toisilla.
Aikuiset ovat myös ehtineet elämänsä aikana pähkäillä monia pulmia, joten heille on kehittynyt taitoja ratkaista vaikeita ongelmia. Niinpä aikuiset ovat lapsia parempia haasteissa, jotka edellyttävät esimerkiksi pitkällistä harkintaa ja monien seikkojen huomioimista.
Lasten vahvuudet löytyvät ajatustoiminnan vikkelyydestä: lapset pärjäävät aikuisia paremmin vaikkapa muistipeleissä ja oppivat nopeammin erilaisia loruja. Samoin lapset oppivat vieraan kielen sujuvammin, vaikka aikuisilla on omalla äidinkielellään laajempi sanavarasto.
Vanhenemisen myötä ajatustoiminta tahtoo harmillisen usein jähmettyä totutuille poluille. Lapset ovatkin monesti aikuisia parempia tehtävissä, jotka edellyttävät kekseliäisyyttä, esimerkiksi kun tutulle esineelle täytyy keksiä uusia käyttötarkoituksia.
Tätä taidemaalari Pablo Picasso tarkoitti, kun hän sanoi, että häneltä kesti pari vuotta oppia maalaamaan kuin mestari ja loppuelämä oppia maalaamaan kuin lapsi.
Markus Jokela
psykologian professori
Helsingin yliopisto
Dalmatiankoiran pilkut voivat olla tummia tai vaaleita – ja suun pilkut jopa sinisiä.
Miten voi olla mahdollista, että dalmatialaiskoirilla on myös pilkkuja suussa?
Vilho Rajamäki, 10
Koirilla, kuten meillä ihmisilläkin, on ihossa soluja, jotka tuottavat väriainetta eli pigmenttiä. Myös ihmisen ja koiran suussa voi olla sellaisia soluja.
Suussa koirilla voi olla pilkkuja kielessä, huulissa, ikenissä ja kitalaessa. Yleensä kielen pilkkuja tai läiskiä on vain sellaisilla koirilla, joilla on tummaa väriainetta myös ikenissä. Kiinalaisilla roduilla chow chow’lla ja shar peilla kieli on kokonaan sininen.
Dalmatiankoirilla voi olla suussa pilkkuja, mutta on myös sellaisia yksilöitä, joilla ei ole. Riippuu perimästä, onko pilkkuja vai ei.
Jos dalmatialaisella on ihollaan mustat pilkut eli sen elimistö tuottaa tummaa väriainetta, sen mahdolliset pilkut suussa ovat sinisiä. Mikäli iho on pilkuiltaan ruskea, suun pilkut näyttävät sinistä vaaleammilta. Suun pilkut ovat vieläkin vaaleampia, jos ihon pilkut ovat haalean keltaisia.
Suun pilkkujen erivärisyys ihoon verrattuna johtuu siitä, että suussa ei ole karvoja, kuten iholla, vaan pelkkää pintasolukkoa. Pilkuista suussa ei ole dalmatialaisille mitään erityistä hyötyä eikä haittaa.
Kirsi Sainio
kehitysbiologian dosentti
Helsingin yliopisto
Suomen murteissa on sanoja eilistä edeltävälle päivälle.
Miksi eilistä edelliselle päivälle ei ole sanaa suomen kielessä? Ehdotukseni olisi ylieilinen
Olavi Revontuli Henriksson, 7
Suomen murteissa on tavallisimmin käytetty eilistä edellisestä päivästä ilmaisua toissa päivänä. Se otettiin käyttöön myös kirjakieleen 1800-luvun puolimaissa. Toissa päivänä tarkoittaa sananmukaisesti ilmaistuna ”toisena päivänä”.
Ilmaisuun liittyy kuitenkin ongelma. Se ei itsessään kerro, katsotaanko taaksepäin vai eteenpäin. Etenkin keskipohjalaismurteissa toissa päivänä voi tarkoittaa samaa kuin ylihuomenna.
Selvyyden vuoksi onkin päätetty, että sanaa käytetään kirjakielessä siinä merkityksessä, joka on murteissa yleisin eli tarkoittamaan eilistä edellistä päivää.
Ylieilinen olisi kieltämättä hyvä ehdotus. Juuri vastaava sana on esimerkiksi viron üleeile. Ylieilinen on tuttu myös suomen lounaismurteissa, vaikka niissä yleisin ilmaisu on entispäivänä.
Yleisessä puhekielessäkin ylieilistä on käytetty jonkin verran siitä päätellen, että se on muutaman kerran päässyt esiin sanomalehdissä. Kirjakieleen sitä ei ole kuitenkaan hyväksytty, koska se on pysynyt harvinaisena ilmaisuna.
Kaisa Häkkinen
suomen kielen professori
Turun yliopisto
Makuaistimukseen voi vaikuttaa sekin, miltä ruoka näyttää.
Maistuuko ruoka samalta silloin kun alkaa tykkäämään siitä ja silloin kun ei ole vielä tykännyt siitä?
Eeli Mutanen, 4
Vastaus riippuu siitä, mitä tarkoitamme ruuan maulla.
Tarkkaan ottaen emme maista kuin viisi makua. Ne ovat makea, karvas, suolainen, hapan ja umami. Nämä aistimukset eivät muutu, vaikka ruuasta alkaisi tykätä.
Yleensä ruuan maulla tarkoitetaan kuitenkin elämystä, johon sekoittuu makuaistimuksen lisäksi paljon muuta. Hajuaistimus sekä suun kemialliset tuntoaistimukset, kuten chilin polttavuus, vaikuttavat siihen, miten koemme ruuan.
Edelleen makuaistimukseen vaikuttaa myös näköaistimus. Esimerkiksi punainen väri saattaa saada ruuan maistumaan makeammalta. Jopa kuulolla on väliä. Perunalastujen rasahtelun voimakkuus vaikuttaa makukokemukseen.
Lisäksi kokemukseemme ruoan mausta vaikuttavat aiemmat kokemuksemme, odotukset ja mieltymykset. Yksinkertaiselta tuntuva ruuan maistaminen onkin monimutkainen sekasotku aistimuksia ja tuntemuksia.
Tavallaan kysymykseen on siis kaksi vastausta. Niistä ensimmäinen olisi, että ruuan aistiminen maku-, haju- ja tuntoaistimuksen tasolla pysyy samanlaisena riippumatta siitä, pitääkö ruuasta vai ei.
Toinen taas on, että kun ruuasta alkaa tykätä, oma mielesi muokkaa maistamisen kokemuksen erilaiseksi.
Anu Hopia
elintarvikekehityksen professori
Turun yliopisto
Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.
