Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa aikoo esitellä jo 2027 raketin, jonka voimanlähteenä on ydinvoima.
Nasa kokoaa sen yhdessä Yhdysvaltain puolustusministeriön Pentagonin tutkimuslaitoksen Darpan kanssa.
Johtaja Bill Nelson Nasasta esitteli hanketta alkuviikosta, kun hän puhui ilmailualan tapaamisessa Yhdysvaltain Marylandissa, kertoo verkkosivu Space.com.
Nasa liittyy Darpan Draco-ohjelmaan, joka alkoi vuonna 2021. Hankkeessa Darpa on kehittänyt ydinpropulsiolla toimivaa rakettimoottoria.
Ydinpropulsiota on määrä käyttää kokeellisessa avaruusaluksessa. Darpa valmistaa aluksen ydinreaktorin ja moottorin, Nasa vastaa raketin muusta suunnittelusta.
YdinpropulsioN työntövoima on arviolta kolmesta neljään kertaa tehokkaampi avaruudessa kuin kemiallisten ajoaineitten, joita nykyään käytetään yleisesti raketeissa.
Atomien hajoaminen eli fissio tuottaa lämpöä. Sillä voidaan höyrystää raketin ajoainetta, joka viedään suuttimiin, kertoo Tekniikka ja Talous.
Tämä kaasumainen ponneaine kiihdytetään ulos suuttimesta samalla tavalla kuin tavallisessa, kemiallisessa rakettimoottorissa. Oheisessa graafissa mainitaan vety, jonka varastoiminen voisi käytännössä olla hankalaa pitkällä matkalla.
Ydinvoimalla kulkeva raketti voisi viedä rahtia tavallista nopeammin Kuun tukikohtiin, joita on ajateltu valmistuviksi 2030-luvulla.
Se voi viedä myös astronautteja nopeasti Marsiin. Yhdessä arviossa matka Marsiin veisi vain 45 päivää, kun tavallisilla raketeilla se voisi viedä jopa seitsemän kuukautta.
Astronautit altistuvat avaruudessa säteilylle. Lyhyt matka-aika vähentäisi sitä ja pienentäisi matkan riskejä.
Pitkät matkat vaativat paljon tarvikkeita. Siksi rahdin lyhyt kuljetusaika on yksi avaintekijöistä, jos ja kun ihminen viedään Marsiin.
Yhtä lailla vahva raketti veisi luotainrobotteja vielä kauemmaksi avaruuteen, kertovat Darpan sivut.
Ydinkäyttöisen raketin idea oli Nasan piirustuspöydillä ja myös testeissäkin jo vuosikymmeniä sitten.
Nasan tuo hanke kesti 1950-luvun lopulta aina 1970-luvun alkuun ja oli nimeltään Nerva. Yksi päämäärä oli viedä astronautit Marsiin ydinpropulsiolla vuonna 1978.
Yhtäkään rakettia ei kokeiltu avaruudessa. Hanke lakkautettiin vuoden 1973 alussa, kun Nasan budjettia leikattiin ja kylmä sota Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä kärjistyi.
Darpalla ja Nasalla on pitkä historia tekniikoiden kehittelyssä, muistutti Nelson. Nasa ja Darpa tekivät yhteistyötä jo Saturn V -kantoraketin kehittelyssä 1960-luvulla.
Saturn V vei ihmisiä Kuun kiertoradalle vuosina 1968–1972 ja heistä 12 astronauttia kuudella lennolla aina Kuun pinnalle.
Nasan johtaja Nelson sanoi, että kumppanuus Darpan kanssa on sijoitus avaruuslentojen ja -tutkimuksen tulevaisuuteen, ja merkittävä panostus kohti Marsia.
Astronauttien saaminen Marsiin on paitsi Yhdysvaltain myös Kiinan suunnitelmissa. Yksityiset avaruusyhtiöt, kuten SpaceX, tähtäävät myös Marsiin.
Nasan nykyinen iso ohjelma Artemis on jo käynnissä, Se tähtää ensiksi Kuuhun, mutta on samalla osa Nasan Moon to Mars (Kuusta Marsiin) -ohjelmaa.
Darpa rakentaa varotoimena raketin moottorin sellaiseksi, että ydinfissio käynnistyy vasta, kun raketti on päässyt lähdön jälkeen avaruuteen.
