Viivi Hietaoja, 8
Tämän on varmaan moni huomannut, mutta ei ole tullut ajatelleeksi, miksi näin on.
Selitys on arkijärkinen. Oma huutoääni suuntautuu korvasta poispäin. Se joutuu kulkemaan pidemmän matkan ennen korvakäytävään päätymistä kuin toisen huuto korvanjuuresta.
Tätä voi testata vaikkapa puutarhaletkun pätkällä. Kun asettaa toisen pään omaan korvaan ja kuiskaa toiseen päähän, huomaa, miten ääni kuulostaa paljon voimakkaammalta.
Aikuinen ihminen kykenee huutamaan kovimmillaan yli 100 desibelin voimakkuudella. Sen tiedetään voivan aiheuttaa kuulovaurion noin minuutin altistuksen jälkeen.
Onneksi yleensä kukaan ei jaksa ja tule huutaneeksi läheltä toisen korvaan niin pitkään.
Kaksinkertaisen matkan päässä äänen voimakkuus on noin neljäsosan alkuperäisessä paikassa kuultavasta äänestä.
Ihmisen kuiskaus on lähtiessään voimakkuudeltaan noin 30–40 desibeliä, puhe 50–60 desibeliä ja huuto siis jopa 100 desibeliä.
On syytä varoa huutamasta kenenkään korvaan. Se saattaa meinata unohtua hetkellisesti erityisesti meluisassa ympäristössä.
Jaakko Pulkkinen
korva-, nenä- ja kurkkutautien ylilääkäri, pään ja kaulan kirurgian professori
Turun yliopistollinen sairaala ja Turun yliopisto
Kananmuna on iso munasolu.
Jos ihmisen munasolu olisi kananmunan kokoinen, kuinka suuri vauva olisi syntyessään?
Armas Reyes, 8
Suurikokoisilla eläimillä ei yleensä ole suuremmat munasolut kuin pienillä eläimillä.
Toisaalta juuri linnut ovat tässä suhteessa poikkeus: kookkailla lintulajeilla on isommat munasolut kuin pienillä.
Lintujen joukosta löytyvät myös eläinkunnan suurimmat munasolut eli strutsin munat. Niiden läpimitta on 13–17 senttimetriä ja paino yli kilon.
Ihmisyksilön kehityksessä tarvittavat ainekset mahtuvat läpimitaltaan vain noin 0,1 millimetrin mittaisen munasolun sisään.
Siten suuremmasta munasolusta ei todennäköisesti olisi mitään hyötyä. Siitä ei luultavasti syntyisi suurempaa vauvaa.
Kananmunan kokoinen munasolu olisi kyllä valtavan paljon suurempi. Ihmisen munasolun tilavuus on noin 0,0000036 millilitraa, kun keskimääräinen kananmuna on tilavuudeltaan noin 43 millilitraa.
Kananmuna on siten noin 12 miljoonaa kertaa suurempi kuin ihmisen munasolu.
Munasolun koon vaikutusta vauvojen kokoon ei pystytä kokeellisesti tutkimaan kasvattamalla munasolun kokoa. Siksi on mahdotonta antaa varmaa vastausta Armaksen kysymykseen.
Jukka Kekäläinen
eläinfysiologian apulaisprofessori
Itä-Suomen yliopisto
Valoa voi tarkastella aaltoina tai hiukkasina, fotoneina.
Kun valo on sähkömagneettista säteilyä, niin aiheuttaako se sähkömagneetti valon nopeuden?
Astrid Strandberg, 5
Valolla on kaksoisluonne. Yhdellä tapaa ajateltuna se on tosiaankin sähkömagneettista säteilyä, sähkö- ja magneettikentän värähtelyä. Toisella tapaa sitä voi ajatella pienen pienten valohiukkasten eli fotonien virtana.
Valon nopeutta on ehkä helpompi hahmottaa ajattelemalla sitä hiukkasina.
Yleisesti voimme sanoa, että mitä keveämpiä hiukkaset ovat, sitä nopeammin ne voivat liikkua. Valohiukkaset eivät paina mitään, joten ne voivat liikkua nopeammin kuin mikään muu asia maailmankaikkeudessa.
Toisaalta, vaikka valohituset eivät paina mitään, niiden nopeus ei kuitenkaan ole ääretön. Tämä johtuu siitä, että valon on aina kuljettava jonkin läpi ja tämä hidastaa valoa.
Jopa täydellisessä tyhjiössä on erikoislaatuisia hiukkasia, jotka vaikuttavat fotonien kulkuun ja hidastavat niitä.
Silti valo on huiman nopeaa. Vain yhdessä sekunnissa valo ehtisi kiertää maapallon ympäri seitsemän kertaa.
Tom Kuusela
fysiikan yliopistotutkija
Turun yliopisto
Miekkavalas on älykäs eläin, joka elää itselleen sopivalla tavalla
Onko miekkavalas ”pahis” vai ”hyvis”?
Eino Lehtisyrjä, 5
Miekkavalas on merien huippupeto. Se on siis merten ravintoverkon eli saalistus- ja ravintosuhteiden huipulla.
Miekkavalas nimittäin saalistaa muita eläimiä, kuten kaloja ja hylkeitä. Sitä ei puolestaan saalista mikään merien eläin.
Huippupedoilla on erittäin tärkeä merkitys terveen ravintoverkon ylläpidossa niin maa- kuin vesiympäristöissä. Ne saalistavat etenkin sairaita ja vanhoja eläimiä.
Ilman huippupetoja jotkin saaliseläinlajit runsastuisivat voimakkaasti ja toiset häviäisivät kokonaan.
Miekkavalas tai mikään muukaan eläinlaji ei ole sinänsä hyvä tai paha. Ne vain elävät lajilleen tyypillistä elämää ja syövät itselleen sopivaa ravintoa pysyäkseen hengissä ja voidakseen lisääntyä.
Miekkavalaat ovat älykkäitä ja niiden on huomattu osoittavan välittämistä omia lajikumppaneita kohtaan.
Monia maailman huippupetoja uhkaavat erilaiset ihmisten aiheuttamat vaarat, kuten metsästys, ja niille tärkeiden elinalueiden kutistuminen tai jopa katoaminen.
Sanna Kuningas
erikoistutkija
Luonnonvarakeskus
Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.
