Simpanssien ja bonobojen eli kääpiösimpanssien elekieltä on tarkkailtu ja tutkittu vuosia.
Kädellisten tutkijat osaavat erottaa jo lähes sata elettä, joilla nämä apinalajit viestivät toisilleen.
Skotlantilaisen St Andrewsin yliopiston kädellisten tutkijat laativat simpanssien ”eleiden sanakirjan” vuonna 2014. Sen perustana oli seuranta, jossa he tulkitsivat tuhansia apinoiden kohtaamisia luonnonoloissa.
Ihmisen lähisukulaiset kertovat aikeistaan toisilleen eleillä.
Ne voivat merkitä monia asioita, kuten ”lähde mukaan”, ”lopeta tuo”, ”tule lähemmäs”, ”alkaisitko leikkiä”, ”hyppää selkääni” tai vaikkapa ”sukisitko minua täältä”.
Esimerkiksi flirtin merkki on se, että simpanssi irrottaa lehdenpaloja hampaillaan.
Äänillä ja äännähdyksillä on myös merkitystä simpanssien viestinnässä, mutta eleiden rooli on suurempi.
St Andrewsin yliopiston tutkijat ovat tarkkailleet lähes sadan apinan yhteisöä Ugandassa Budongon suojelualueella, simpanssien luontaisessa ympäristössä.
Tutkijat Kirsty Graham ja Catherine Hobaiter ovat asuneet vuosia metsässä simpanssien ja bonobojen kanssa.
Maallikon voi olla kuitenkin vaikea nähdä saati tulkita eleitä, sillä moni niistä toteutuu arkielämässä nopeasti.
Tutkijat päättivät selvittää videoiden avulla, kuinka hyvin kouluttamaton maallikko osaa tulkita ihmisapinoiden ”elesanastoa”.
Yleensä kädellisten tutkijat ovat näyttäneet videoita apinoille, kun on haluttu tutkia niiden älykkyyttä. Tällä kertaa asetelma oli toisenlainen.
Kokeeseen osallistui 5 656 koehenkilöä. Vastaajista pudotettiin pois sellaiset ihmiset, joilla oli kertomansa mukaan kokemuksia simpansseista tai muista apinoista.
Tutkijat keräsivät koehenkilöt verkossa avoimella haulla. Vastaajat olivat 12–71-vuotiaita.
Koehenkilöt katsoivat simpanssien elämästä 20 videoklippiä. Niistä kymmenen oli bonobojen ja kymmenen simpanssien suosituinta elettä. Videot kestivät 7–33 sekuntia.
Maallikot saivat katsoa videot niin monta kertaa kuin halusivat. Pätkät näytettiin normaalilla nopeudella ja hidastettuina.
Sitten katsojat valitsivat annetusta elesanastosta sen, joka parhaiten kuvasi videolla nähtyä. Selityksiä oli tarjolla 20 kappaletta.
Vastaajat arvioivat myös, kuinka varmoja he olivat tulkinnasta asteikolla nollasta sataan.
Oikeita vastauksia oli selvästi yli 50 prosenttia. Määrä oli tilastollisesti merkitsevä. Maallikot päättelivät eleiden ja liikkeiden merkityksiä paljon paremmin kuin sattuma antaisi odottaa.
Koehenkilöt siis onnistuivat tulkitsemaan simpanssin ja bonobon eleitä. Tämä viittaa siihen, että simpanssien ja ihmisten elekielessä on paljon yhteistä.
Voi olla, että kaukaiset esivanhempamme ovat käyttäneet jo miljoonia vuosia sitten samantapaisia eleitä.
Lue lisää: Simpanssit moikkaavat kuten ihminen, kun tapaavat ja hyvästelevät – selvisi videoiden avulla
Samankaltaisia eleitä käyttävät kädellisistä myös gorillat ja orangit, tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Graham sanoo Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle. Myös gorillat ja orangit ovat ihmiselle läheistä sukua.
”Näyttää siltä, että me ihmiset tulkitsemme apinoiden eleitä vaistomaisesti oikein”, sanoo puolestaan Hobaiter.
Myös ihmislapset käyttävät joitakin samoja eleitä, hän huomauttaa BBC:lle.
”Olemme nyt melko varmoja siitä, että omat kaukaiset esivanhempamme ovat alkaneet elehtiä tällä tapaa ja että se liittyy kielen syntyyn.”
Simpanssien ja bonobojen elekielen päällekkäisyys on noin 95 prosenttia.
Bonobot eivät ole niin aggressiivisia kuin lähisukulaisensa simpanssit.
Lisäksi naarailla on bonoboyhteisöissä tärkeämpi rooli kuin simpansseilla.
Simpanssin perimästä 95–99 prosenttia on määritelmästä riippuen yhteistä ihmisen kanssa. Ihmisen ja simpanssin tiet erkanivat evoluutiossa noin 5–6 miljoonaa vuotta sitten.
Grahamin ja Hobaiterin tutkimuksen julkaisi tiedelehti Plos Biology.
Seuraavaksi tutkijat aikovat tarkkailla muiden kädellisten ryhmiä eri puolilla Afrikkaa.
