Tutkijat uskovat löytäneensä selityksen Heettiläisten valtakunnan romahtamiseen pronssikauden lopussa. Noin 1650 ennen ajanlaskumme alkua syntynyt Heettiläisten valtakunta oli pronssikauden supervalta, jonka ydinalue sijaitsi nykyisen Turkin Anatoliassa.
Heettiläiset kamppailivat Lähi-idän herruudesta muinaisen Egyptin kanssa. Laajimmillaan heettiläiset hallitsivat ydinalueensa lisäksi osia nykyisestä Syyriasta, Libanonista ja Irakista. Suomalaisille he saattavat olla tuttuja Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen -kirjasta.
Heettiläisten valtakunta romahti noin vuonna 1 190 ennen ajanlaskumme alkua. Samaan aikaan tuhoutuivat lähes kaikki itäisen Välimeren alueen sivilisaatiot Manner-Kreikassa, Kreetalla ja Lähi-idässä. Lähinnä vain faaraoiden Egypti selvisi pronssikauden romahduksesta, mutta sekin heikkeni huomattavasti.
Tutkijat ovat pitkään pohtineet pronssikauden romahduksen syitä. Mahdollisina selityksinä on pidetty muun muassa sotia, hyökkäyksiä ja ilmastonmuutosta. Säilyneet muinaiset lähteet Egyptistä kertovat tuhoisasta kuivuudesta ja merikansojen hyökkäyksistä. Merikansojen alkuperä ja taustat ovat lukuisista teorioista huolimatta jääneet tieteelle tuntemattomiksi.
Nature-tiedelehdessä julkaistu tuore tutkimus paljastaa ainakin yhden syyn Heettiläisten valtakunnan tuhoon. Tutkimuksessa käytettiin materiaalina pitkäikäisiä katajia, jotka olivat eläneet Heettiläisten imperiumin tuhon aikoihin.
Tutkittuja puita oli käytetty hautakammion rakentamiseen nykyisessä Keski-Turkissa noin vuonna 748 ennen ajanlaskumme alkua. Hautakammio on saatettu rakentaa tarujen kultaisesta kosketuksestaan tunnetun Fryygian kuningas Midaksen sukulaiselle.
Katajista paljastui, että alueen ilmasto muuttui vähitellen kuivemmaksi 1200-luvulla ennen ajanlaskumme alkua. Lisäksi puista selvisi alueen kärsineen tuhoisasta kuivuudesta vuosina 1198, 1197 ja 1196 ennen ajanlaskumme alkua.
”Kuivuus aiheutti todennäköisesti lähes täydellisen satojen tuhoutumisen kolmena peräkkäisenä vuotena. Ihmiset saattoivat selviytyä yhdestä katovuodesta ruokavarastojen turvin, mutta kolme peräkkäistä katovuotta tarkoitti ruoan loppumista,” kertoi Brita Lorentzen brittilehti The Guardianille. Hän on yksi tutkimuksen tekijöistä ja antropologian professori yhdysvaltalaisessa Georgian yliopistossa.
Lorentzenin mukaan katovuodet johtivat heettiläisten ydinalueella väestökatoon ja imperiumin voimakkaan armeijan sekä valtakunnan verotulojen romahtamiseen.
Heettiläisten ydinalueella ollut pääkaupunki Hattuša sijaitsee nykyisen Turkin keskiosissa. Lorentzenin mukaan heettiläisten ongelmia lisäsi se, ettei pääkaupungilla ollut satamaa eikä sinne vienyt muutakaan reittiä, jota pitkin ruokaa olisi voitu helposti tuoda valtakunnan muista osista.
Hattušassa oli tutkimusten mukaan kaupungin ollessa suurimmillaan 40 000–50 000 asukasta. Kaupunkia ympäröivä alue oli hyvää viljelys- ja laidunmaata, mutta se kärsi herkästi kuivuudesta.
Hattuša poltettiin ja se autioitui samoihin aikoihin, kun katovuodet aiheuttivat tuhoa. Samalla tuhoutui Heettiläisten valtakunta.
Uusi tutkimus tukee näkemyksiä, joiden mukaan ilmastonmuutos oli vähintään merkittävä tekijä pronssikauden romahduksessa.
Itäisen Välimeren alueen ilmaston muuttumisen aiheuttajaksi on epäilty muun muassa Islannissa sijaitsevan Hekla-tulivuoren suurta purkausta, mutta purkautumisvuotta ei ole pystytty ajoittamaan tarkasti.
Muitakin mahdollisia selityksiä pronssikauden sivilisaatioiden tuhoutumiseen esitetään edelleen. Esimerkiksi viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan pronssikauden romahdukseen on saattanut vaikuttaa itäisen Välimeren alueelle levinnyt paiserutto.
Pronssikauden romahdukseen ovat saattaneet vaikuttaa useat eri tekijät.
