Kantasoluista on pitkään toivottu apua silmäsairauksien ja jopa sokeuden hoitoon.
Kantasoluista on jo kasvatettu uusia verkkokalvon soluja, mutta se ei vielä riitä. Jotta näköä voitaisiin korjata, uusien solujen on pystyttävä muodostamaan yhteyksiä naapurisolujen kanssa.
Silmänpainetauti eli glaukooma näkyy verkkokalvon vaurioina. Niitä on herkimmin silmänpohjassa sijaitsevan näköhermon päässä, Terveyskirjasto toteaa.
Verkkokalvolla on useita keskenään kytkeytyneitä solutyyppejä, joiden kautta näkötieto siirtyy näköhermoon ja edelleen näköaivokuorelle. Näköhavainto syntyy vasta aivokuorella.
Yhdysvaltalaisen Wisconsin–Madisonin yliopiston tutkijat ovat nyt saaneet kantasoluista laboratoriossa kasvatetut verkkokalvon solut viestimään naapurisolujen kanssa.
Ryhmä on saanut laboratoriokokeissa niin lupaavia tuloksia, että menetelmää saatetaan pian päästä testaamaan ihmisillä.
Tutkijat kasvattivat jo yli vuosikymmen sitten verkkokalvon kudosta muistuttavia organoideja. Organoidit ovat kudosten rakenteen kaltaisia soluviljelmiä, joissa kantasoluja ja niiden naapurisoluja kasvatetaan usein kuukausienkin ajan.
Silmätautiopin professori David Gamm kollegoineen ohjelmoi ihmisen ihosta eristettyjä soluja toimimaan monikykyisinä kantasoluina, joista kehittyi useita eri verkkokalvon solutyyppejä.
Ryhmä halusi käyttää organoideista saatuja soluja ja korvata niillä soluja, joita verkkokalvorappeumassa on menetetty.
Viime vuonna tutkijat osoittivat, että laboratoriomaljoissa kasvatetut verkkokalvon aistinsolut toimivat asianmukaisesti sen jälkeenkin, kun ne oli erotettu organoidin naapurisoluista.
Solujen viejähaarakkeet alkoivat kurottautua uusia naapureitaan kohti.
”Palapelin viimeinen osa oli nähdä, pystyvätkö nämä haarakkeet kytkeytymään toisiin verkkokalvon solutyyppeihin, jotta viestintä onnistuu”, Gamm sanoo tiedotteessa.
Laboratoriossa kasvatetut solut pystyivät muodostamaan synapseja eli kahden hermosolun liitoskohtia, joissa tieto siirtyy solujen välillä.
Tutkijat osoittivat yhteyden toimivan käyttämällä solusta soluun kulkeutuvaa virusta.
Eniten synapseja muodostivat aistinsolut eli sauvat ja tapit, jotka vaurioituvat silmänpohjan eli verkkokalvon ikärappeumassa sekä perinnöllisessä verkkokalvon pigmenttirappeumassa.
Toiseksi eniten liitoksiin intoutuivat verkkokalvon gangliosolut, jotka rappeutuvat näköhermoa vaurioittavassa silmänpainetaudissa.
Tutkimuksen julkaisi Yhdysvaltain tiedeakatemian Pnas-lehti.
Julkaistu Tiede-lehdessä 3/23.