Peppi Ahlroth, 11
Unet eivät ennusta tulevaisuutta, vaikka joskus siltä voi tuntua. Näemme paljon unia. Toiset niistä muistamme, toisia emme. Usein unissa liikumme oman arkemme ympyröissä.
Ei siis ole mitenkään epätodennäköistä, että jokin unessa näkemämme tilanne tai sellaisen kaltainen tulee vastaan myös oikeassa elämässä.
Tämä luo herkästi tunteen, että unemme olisi ikään kuin ennustanut tapahtumat. Samalla kuitenkin unohdamme kaikki ne unissa näkemämme tilanteet, jotka eivät toteutuneetkaan.
Psykologiassa ilmiötä kutsutaan vahvistusharhaksi. Meillä on ihmisinä tarve ymmärtää maailmaa. Tämä tarve ohjaa havaintojamme ja saa meidät näkemään yhteyksiä sielläkin, missä niitä ei ole.
Tyypillinen esimerkki on tilanne, jossa ajattelemme jotain ystäväämme joka sattuu soittamaan. Tämä voi tuntua melkein mystiseltä.
Samalla kuitenkin herkästi unohdamme kaikki ne ystävät, joita olemme ajatelleet ilman että he ovat sattuneet soittamaan samaan aikaan.
Annika Svedholm-Häkkinen
psykologian dosentti
Tampereen yliopisto
Tulenteon taito oli hyvin merkittävä askel ihmisen esihistoriassa.
Mikä oli ihmisten ensimmäinen keksintö?
Onni Iso-Heiko,7
Keksinnöt ovat olleet ihmisille tärkeitä alusta asti. Historioitsija Yuval Noah Hararin mukaan ihmiskunnan menestyksen salaisuus on juuri kykymme kuvitella asioita.
Ihmislaji on kehittänyt ratkaisuja ongelmiin, oppinut edellisistä ratkaisuista ja virheistään koko olemassaolonsa ajan.
Ensimmäiset keksinnöt ovat todennäköisesti liittyneet selviytymiseen, ruuan hankintaan ja valmistamiseen.
Varhaisia suuria keksintöjä ovat esimerkiksi tulentekotaito, kirjoitustaito ja pyörä. Niiden keksimisen ajankohtia on kuitenkin mahdoton sanoa tarkasti, koska todisteet puuttuvat.
Nykyään keksinnöllä tarkoitetaan olemassa olevan ongelman uutta tai yllättävää ratkaisua, joka on sovellettavissa käytäntöön.
Keksintö ei siis ole pelkkä uusi ajatus tai idea, vaan se on tarkasti kuvattu uudenlainen esine, prosessi tai tekniikka. Keksinnölle voidaan myös myöntää patentti eli määräaikainen yksinoikeus keksinnön hyödyntämiseen.
Varhaisin tunnettu patenttia muistuttava oikeus on ollut käytössä yli 2 500 vuotta sitten Kreikassa, jossa kokki sai vuodeksi yksinoikeuden keksimäänsä ruokalajiin. Valitettavasti ei ole tietoa, mikä ruokalaji oli.
Ensimmäinen suomalainen patentti myönnettiin 1842 rautamasuunin lisälaitteelle, puhallinkoneelle.
Anssi Tuulenmäki
toimitusjohtaja
Tekniikan museo
Makkara paistuu ehkä paremmin nuotiolla kuin ilmakehässä.
Voiko makkaran paistaa ilmakehän kitkassa tiputtamalla se sopivalta korkeudelta?
Oiva Oja, 10
Kyllä jotenkuten voisi paistaa, mutta tulos ei olisi todennäköisesti hyvä.
Jos makkaran pudottaisi esimerkiksi 400 kilometrin korkeudesta, ilmakehän kitka kyllä tuottaisi matkalla maanpinnalle melko paljon lämpöä. Se pystyisi periaatteessa lämmittämään jääkaappikylmän makkaran sata-asteiseksi eli mukavan kuumaksi.
Iso osa lämmöstä kuitenkin jäisi todellisuudessa lämmittämään ilmaa makkaran reitillä. Oikeastaan makkara pitäisikin pudottaa paljon korkeammalta, yli tuhannesta kilometristä.
Niin korkealla ei ole kuitenkaan juurikaan ilmaa. Todellisuudessa maapallon ilmakehä alkaisi kuumentaa makkaraa kunnolla vasta noin sadan kilometrin korkeudessa.
Siellä ruoan nopeus olisi yli kilometri sekunnissa. Kuumennus kestäisi vain joitakin kymmeniä sekunteja, kunnes makkaran vauhti olisi hidastunut ja kitka ei enää lämmittäisi.
Siten lämpö ei ehtisi edetä makkaran sisuksiin asti, vaan tuloksena olisi pinnalta hiiltynyt ja sisältä kylmä ruoka.
Todennäköisesti ei kuitenkaan sitäkään. Ilmakehän kitka nimittäin luultavasti repisi koko makkaran hajalle ja maanpinnalle sataisi enintään pieniä riekaleita, jotka leviäisivät laajalle alueelle.
Tiera Laitinen
tutkija
Ilmatieteen laitos
Saunassa nenä ei ehkä ole yhtä herkkä kuin huoneessa.
Miksi pierut eivät haise saunassa?
Akseli Laitila, 11
Kysyjä taitaa olla aivan oikeassa siinä, että pierut eivät juuri haise saunassa. Syitä ilmiöön voi olla useita.
Tiedetään, että pierukaasun haisevin osa koostuu elimistön bakteerien tuottamista rikkiyhdisteistä kuten merkaptaanista.
Rikkiyhdisteet saattavat hapettua helpommin saunan korkeammassa lämpötilassa ja kosteudessa. Hapettuneet aineet eivät ole yhtä pahanhajuisia.
Myös hajuaisti voi saunan oloissa olla vähemmän herkkä. Mutta todennäköisesti merkittävin syy hajun katoamiseen on lämpötilaeroissa.
Pierukaasut ovat nimittäin ilmaan päästessään ruumiin lämpötilassa. Normaalisti nuo kaasut nousisivat ylöspäin kohti ihmisten nenää.
Saunan kuumuudessa kaasut putoavat kuitenkin alaspäin ja laimentuvat näin tehokkaammin saunan ilmaan ennen kuin saapuvat saunojien haistettavaksi.
Tom Kuusela
fysiikan yliopistotutkija
Turun yliopisto
Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.