Kuinka pitkäksi ihmisen kynsi voi kasvaa?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös turvallisimman oloista urheilulajia ja erikoisia äännähdyksiä eri tilanteissa. Entä miten kävisi, jos kissa saisi ihmisen verta?

Yhdysvaltalaisen LaRue Drummondin pisin kynsi on 55 senttimetriä. Hän on kasvattanut kynsiään yli neljä vuosikymmentä. Maailman pisimmät kynnet omistaa Ayanna Williams. Williamsin kynsien yhteenlaskettu pituus oli 733,55 senttiä.

| Päivitetty

Vilma Pollari, 9

Kynnet kasvavat koko ajan. Kasvunopeus on keskimäärin 1–4 millimetriä kuukaudessa. Sormien kynnet kasvavat nopeammin kuin varpaiden, ja nuorten vikkelämmin kuin vanhusten.

Periaatteessa kynnet voivatkin kasvaa vaikka kuinka pitkiksi. Usein pitkät kynnet kuitenkin rikkoontuvat käytössä.

Jotkut ihmiset ovat antaneet kynsiensä kasvaa jopa yli metrin mittaisiksi. Se ei kuitenkaan ole kovin järkevää, sillä lyhyemmät kynnet ovat hyödyllisiä esimerkiksi pienten esineiden noukkimisessa ja käsittelyssä.

Myös käsien puhtaudesta on helpompi huolehtia, kun kynnet ovat suhteellisen lyhyet.

Kynttä muodostuu, kun kynsinauhan alla sijaitsevat solut kuolevat, litistyvät ja tiivistyvät kynsilevyksi. Kynsilevy koostuu lähinnä keratiini-nimisestä valkuaisaineesta, joka on rikkipitoista.

Marja Mikkola

tutkimusjohtaja

Biotekniikan instituutti, Helsingin yliopisto

Urheilulajit kuormittavat kehoa hyvinkin eri tavoin.

Jos haluaa huippu-urheilijaksi, mikä urheilulaji on terveellisin ja turvallisin, että vielä vanhanakin olisi hyvässä kunnossa?

Ansa Tuomainen 8

Jotta vanhanakin olisi vielä hyvässä kunnossa, kannattaisi urheillessa välttää vammautumisia.

Vanhanakin kiusaavia urheiluvammoja ovat tyypillisesti vakavat polven eturistisidevammat, selän rasitusmurtumat, silmävammat ja päävammat.

Olympialajeista riskit ovat pienimpiä juoksulajeissa, uinnissa, purjehduksessa, curlingissa, pikaluistelussa, jäätanssissa ja golfissa.

Niistä kaikkein turvallisin voisi ehkä olla curling.

Jari Parkkari

Urheilulääketieteen professori

Jyväskylän yliopisto

Hankalassa tilanteessa voi ihminen sanoa vaikka ”äh”.

Kun epäröi, miksi sanotaan "öö" eikä vaikka "aa" tai "ii"?

Victoria Yu, 10

Pienilläkin sanoilla ja sanan kaltaisilla ilmauksilla on oma merkityksensä.

Esimerkiksi sanaa ”aa” käytetään suomen kielessä ilmaisemaan, että puhuja on oivaltanut jotakin. Sen sukulaissanat ´”aha” ja ”ai” ilmaisevat, että puhuja on vastaanottanut uutta tietoa.

”Ii”, iih” ja ”iik” taas ilmaisevat jännitystä tai pelästymistä.

”Oo” ja ”ooh” puolestaan ilmaisevat ihastusta ja ”äh” harmistusta.

Kaikkia pieniä sanoja ei ole tutkittu. Voisi silti ajatella, että ”uh” ja ”uhhuh” ilmaisevat tyrmistystä, ”eh” ja ”ehheh” huvittuneisuutta ja ”yh” ja ”yhhyh” vastenmielisyyttä.

Jäljelle jäävät ”öö” ja ”öh”, joiden tehtäväksi on sitten langennut ilmaista epäröintiä tai sitä, että puhuja ei tiedä tai ymmärrä jotakin.

Emme tiedä, miksi suomen kielessä juuri öö:n tehtäväksi on vakiintunut epäröinnin ilmaiseminen.

Yksi mahdollinen selitys voisi olla se, että öö tulee suomen puhujalta melko vaivattomasti suusta.

Tällaisten ilmausten merkitykset voivat kuitenkin muuttua nopeasti, jolloin pienten sanojen työnjako menee uusiksi.

Marja Etelämäki

keskustelunanalyysin apulaisprofessori

Oslon yliopisto

Veren sopivuus sen saajalle pitää tutkia tarkoin.

Mitä tapahtuu, jos ihmisen verta menee kissan vereen?

Elias Hannikainen, 10

Ihmisillä ja muilla eläimillä veren punasoluissa on lajille tyypillisiä ominaisuuksia. Veren luovuttajan ja saajan veren ominaisuuksien täytyykin sopia yhteen.

Kun veri ei sovi toiselle lajille, luovutetut punasolut rikkoutuvat nopeasti verisuonistossa. Se johtuu siitä. että elimistöön muodostuu vasta-aineita. Tällöin potilas sairastuu vakavasti ja voi kuolla.

Näin voisi käydä myös kissalle, jos sille annettaisiin ihmisen verta.

Joissakin tilanteissa tarvitaan verensiirto kissan hengen pelastamiseksi.

Sitä tarvitaan esimerkiksi, jos kissa on menettänyt runsaasti verta onnettomuudessa tai suuressa leikkauksessa tai jos sillä on veren punasolujen hajoamiseen johtava sairaus.

Kissoille on omia veripankkeja, joista voi tilanteesta riippuen saada joko kokoverta, punasoluja tai plasmaa. Kissoilla on kolme yleistä veriryhmää: A, B ja AB. Suurin osa kissoista kuuluu ryhmään A.

Kissan verensiirtoon sopii vain oman veriryhmän veri. Veren sopivuus varmistetaan ennen toimenpidettä.

Leena Saijonmaa-Koulumies

eläinlääketieteellisen dermatologian dosentti, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat