Ihmisen esivanhemmat metsästivät Euroopassa jousilla ja nuolilla ehkä jo 54 000 vuotta sitten.
Vanhasta Grotte Mandrinin kalliosuojasta on löydetty satoja pieniä kivikärkiä. Paikka sijaitsee Etelä-Ranskassa Rhônejoen varrella.
Tutkijoiden mukaan pienet kivikärjet muistuttavat läheisesti muita tunnettuja nuolenpäitä. Arkeologit tekivät niistä jäljennökset, joita he testasivat kuolleisiin vuohiin.
Löytö viittaa siihen, että jo ensimmäiset Homo sapiensit, jotka saapuivat Eurooppaan jääkauden lopulla, ehkä metsästivät jousilla ja nuolilla.
Jos löytö todistetaan oikeaksi, se aikaistaa havaintoa jousien ja nuolien käytöstä Euroopassa tuhansia vuosia.
Löydöstä kertoi tiedelehti Science Advances.
Arkeologit löysivät satoja kivikärkiä. Osaa kokeiltiin nuolina. Vertailuna yhden sentin kolikko.
Jo Vuonna 2022 Grotte Mandrinin luolilla kaivauksia tehneet arkeologit väittivät, että paikalta on löytynyt varhaisimmat todisteet nykyihmisen vanhemmista eli Homo sapiensista Euroopassa.
Yksi luolan arkeologien tutkima kerros on tunnukseltaan ”E”. Sitä tutkittaessa ranskalaisen Toulouse-Jean-Jaurèsin yliopiston tutkija ja kulttuuriantropologi Ludovic Slimak ryhmineen löysi ja tunnisti lapsen hampaan.
Ryhmä löysi myös kivityökaluja. He päättelivät, että lapsi oli eläessään esivanhempiemme sukua eli nykyihminen.
Löydettyjen työkalujen joukossa oli yli 300 pientä kivikärkeä. Monet niistä olivat vain senttimetrin levyisiä, ja ne painoivat vain muutaman gramman. Ne olivat muodoltaan ja kooltaan lähes samanlaisia.
Pienimmät kärjet olivat samanlaisia kuin muinaiset ja nykyajan ihmisten tekemät nuolenpäät.
Kivikärjistä jotkut olivat niin pieniä, että niitä ei voitu käyttää esimerkiksi keihäissä. Nuolet olisivat niille siis ainoa vaihtoehto.
Näin sanoo arkeologi Laure Metz ranskalaisesta Aix-Marseillen yliopistosta tiedelehti Naturen mukaan. Hän tutki paikkaa Slimakin kanssa.
Joidenkin kivien järjessä oli sellaisia murtumia ja muita vaurioita, jotka ehkä olivat syntyneet nopeasta törmäyksestä.
Tutkijat kopioivat ja jäljensivät luolasta löydettyjä piistä muokattuja kivikärkiä ja tekivät niistä nuolenpäitä. Kaikkiaan tehtiin 82 kopiota.
Ne kiinnitettiin puisiin nuoliin puun mahlan, mehiläisvahan ja mineraaliokran avulla. Sitten arkeologit ampuivat puuvartisia nuolia jousilla kuolleisiin eläimiin.
Kärjistä tehtiin kopioita ja niitä kokeiltiin nuolina.
Jos väite jousista ja nuolista on totta, siitä seuraa yksi ongelma.
Yli 50 000 vuotta sitten Euroopassa asui myös ihmisen lähisukulaisia eli neandertalinihmisiä.
Tutkijat ovat todistaneet, että neandertalilaisia asui myös juuri siinä kalliosuojassa, josta kivikärkiä löytyi.
Heitä asui kalliosuojassa ennen Homo sapiensia ja myös sen jälkeen, kun ihmiset olivat siirtyneet muualle.
Neandertalilaiset eivät kuitenkaan koskaan omaksuneet Homo sapiensin käyttämiä tehokkaita aseita, vaikka niillä olisi voinut metsästää tehokkaasti, kertoo tiedelehti Nature.
Neandertalilaiset eivät näytä muutenkaan koskaan käyttäneen jousia ja nuolia. Siitä ei ole näyttöjä. Neandertalilaisilla ei ehkä ollut taitoja tai hoksottomia siihen.
Arkeologi Marie Soressi Leidenin yliopistosta Hollannista pohtii Nature-lehdessä, löytyisikö kuitenkin muualta todisteita jousen ja nuolen käytöstä muualta.
”Minusta olisi hyvin outoa, jos neandertalilaiset eivät olisi kopioineet ihmisten käyttämiä aseita.”
Grotte Mandrinin kalliosuojan lähellä on paljon hevosen luita. Metzin mukaan luolassa asuneet metsästivät niitä ja biisoneita, jotka vaelsivat Rhônejoen laaksossa.
Paikalla tehtiin myös keihäitä. Joitakin suurempia kivikärkiä olisi voitu käyttää tehokkaasti keihäissä.
Mutta vain jousi ja nuoli tuottivat sellaisen voiman, jolla pieni kivikärki voi haavoittaa tai tappaa pedon, sanoo Laure Metz.
Arkeologit löysivät paikalta yhdestä hevosen reisiluusta vaurion, joka sopii kivikärjen muotoon. Nyt tutkijat yrittävät löytää nuolenkärjen eläimen luusta.
Grotte Mandrinin kalliosuojan E-kerroksen ylä- ja alapuolelta tutkijat löysivät neandertalilaisen hampaat ja DNA:ta, ja myös heille tyypillisiä kivityökaluja.
Slimak väittää, että E-kerroksen löydöt kertovat siitä, että Homo sapiensin edustajat kokeilivat asumista lyhyen aikaa neandertalilaisten alueilla. Homo Sapiensin edustajat asettuivat pysyvästi Eurooppaan vasta yli 10 000 vuotta myöhemmin. Tästä näkemyksestä kiistellään.
Jousissa ja nuolissa käytetään materiaaleja, jotka maatuvat ja hajoavat nopeasti.
Se on vaikeuttanut tutkimusta siitä, miten ja milloin jousia ja nuolia alettiin käyttää Euroopassa, kertovat tutkijat tiedotteessa verkkosivulla Phys.org.
Ennen nyt tehtyä löytöä varhaisin kunnon todiste jousien ja nuolien käytöstä Euroopassa olivat Pohjois-Euroopan turvesoissa säilyneet puiset jouset ja nuolenvarret. Ne ovat noin 12 000 vuoden takaa, kertoo uutiskanava CNN.
