Maailman ehyet trooppisen metsän seudut näyttävät koskemattomilta, mutta ihmiset ovat vaikuttaneet niihin iät ajat.
Kolmannes sellaisista metsistä sijaitsee alkuperäiskansojen alueilla. Niillä suojellut metsät kukoistavat paremmin kuin missään muualla tropiikissa, osoittaa laaja vertailu.
Muualla sijaitsevissa suojelluissakin metsissä, niin Amerikoissa, Afrikassa kuin Aasiassa, näkyy enemmän teitä, puustokatoa ja metsän sirpaloitumista.
Näin kertoo satelliittikartoitusten pohjalta kansainvälinen tutkimusryhmä Current Biology -tiedelehdessä.
Trooppisten metsien suojelu on tärkeää, koska ne ovat pohjoisten metsien jälkeen laajimpia jäljellä olevia metsäalueita.
Jos ne pysyvät hyvässä kunnossa, ne vaalivat valtavaa elonkirjoa, varjelevat hiilinieluina ilmastoa ja hillitsevät tulvia.
Lisäksi trooppiset metsät tukevat monien alkuperäiskansojen kulttuuria, ja alkuperäiskansat tapaavat kunnioittaa ympäristöään.
Monesti heidän alueillaan syntyy vähemmän metsäkatoa ja hiilipäästöjä. Metsän ekologinen laatu pysyy yleensä parempana kuin muualla.
”Koskematon metsä on pitkälti myytti, tutkijat muistuttavat.
Säilyäkseen metsät tarvitsevat lakien suojaa. Se näkyy selvästi Amerikoissa ja Aasiassa.
Vaikka niiden trooppinen metsä kasvaa suojeltuna eheimpänä juuri alkuperäiskansojen mailla, suojelemattomana se pärjää paremmin muualla.
Hallintaoikeuksia ei ole kunnioitettu, kun alueilta on hamstrattu haluttuja raaka-aineita, tutkijat selittävät.
Alkuperäiskansojen maaoikeuksia ei useinkaan tunnusteta Aasian maiden lakipykälissä.
Niin siellä kuin Amerikoissa heidän alueillaan sijaitsee paljon öljy-, kaasu- ja mineraalivaroja, joiden haussa metsiä on pirstottu.
Metsän täydellistä hävittämistä on kuitenkin Amerikoissa ja Aasiassa onnistuttu torjumaan myös suojelemattomilla alkuperäiskansojen alueilla, muiden seutujen suojelualueiden veroisesti, ja Afrikassa jopa paremmin.
Koskematon metsä on pitkälti myytti, tutkijat muistuttavat.
Arkeologisten löytöjen perusteella ihmiset ovat vaikuttaneet trooppisiin metsiin jo tuhansia vuosia.
Nykyisin luontokato ei yleensä johdu koskemattomaan kajoamisesta vaan siitä, että perinteistä maankäyttöä aletaan sorkkia.
Julkaistu Tiede Luonnossa 1/2023
