Tutkijat ovat löytäneet aiemmin tuntemattoman käytävän Gizan suuresta pyramidista, kertoo uutistoimisto AFP. Egyptin muinaismuistoministeriö kertoi torstaina, että käytävä on yhdeksän metriä pitkä ja yli kaksi metriä leveä.
Egyptin matkailu- ja muinaismuistoministeri Ahmed Issa sanoi, että tunneli löytyi Kheopsin eli Khufun pyramidin pohjoissivulta. Tunnelin kattorakenne on kolmion muotoinen.
”On suuri mahdollisuus, että käytävä suojaa jotakin”, arkeologi Zahi Hawass kertoi AFP:n mukaan.
Matkailijat tutustuivat Gizan suuren pyramidiin torstaina.
CNN:n mukaan käytävä sijaitsee lähellä pyramidin pääsisäänkäyntiä. Tunnelin käyttötarkoituksesta ei ole varmuutta, mutta tutkimuksia jatketaan edelleen. Tunnelin tarkoitus voi myös olla rakennustekninen.
Tunneli on esimerkiksi saatettu jättää tyhjäksi alempien rakenteiden suojaamiseksi kivien painolta. Vastaavia tyhjiä tiloja on myös muualla pyramidissa. Tutkijoiden mukaan löytö auttaa ymmärtämään, miten Gizan suuri pyramidi on rakennettu.
Tunnelin löysi monikansallinen Scan Pyramids -ryhmä. Löytö on osa vuonna 2015 alkanutta tutkimusta. Uudesta tunnelista julkaistiin torstaina artikkeli tiedelehti Naturessa.
Aiemmin tuntematonta tunnelia esiteltiin medialle torstaina Egyptissä.
Noin 4 500 vuoden ikäinen Kheopsin suuri pyramidi on yksi antiikin maailman seitsemästä ihmeestä ja yksi suurimmista ihmisen tekemistä rakennuksista. Se on ainoa seitsemästä ihmeestä, joka on edelleen pystyssä.
Kheops oli antiikin kreikkalaisten käyttämä nimi kuningas Khufusta, joka oli Egyptin Vanhan valtakunnan neljännen dynastian toinen hallitsija. Hän hallitsi muinaista Egyptiä noin vuosina 2 589–2 566 ennen ajanlaskumme alkua. Egyptin hallitsijoita kutsuttiin faaraoiksi vasta Uuden valtakunnan (1 550–1069 ennen ajanlaskumme alkua) ajan alkupuolella.
Valmistuessaan pyramidi oli yli 146 metriä korkea, mutta nykyisin ajan hampaan nakertama pyramidi on hieman yli 138 metriä korkea.
Suuresta pyramidista löytyi vuonna 2017 noin 30 metriä pitkä, aiemmin tuntematon tila.
Scan Pyramids -ryhmä teki löydön mittaamalla myoni-alkeishiukkasten kulkua pyramidin läpi. Myoneja sataa Maahan joka suunnasta, kun kosminen säteily hajoaa ilmakehässä. Kun ne kulkevat rakennelmien läpi, ne voivat paljastaa esimerkiksi tyhjiä kohtia muuten tiheässä aineessa.
Menetelmää kutsutaan myoniradiografiaksi. Menetelmällä on jo 1960-luvulla etsitty tuntemattomia kammioita Kheopsin pyramidin vieressä olevasta Khefrenin pyramidista.
Tutkijat asettivat lukuisia ilmaisimia Kheopsin pyramidin sisälle eri kammioihin, muun muassa kuningattaren kammioon. Samoin ulkopuolella oli ilmaisimia, jotta hiukkasten kulkua voitiin tarkkailla eri suunnista. Vain noin prosentti pyramidin läpi kulkevista myoneista päätyy ilmaisimiin, joten mittauksia piti tehdä kuukausien ajan.
