Konsta Törmänen, 12
Mahalaukku ja suolisto ovat itsenäisiä elimiä, joita ihminen ei pysty tahdonalaisesti hallitsemaan samalla tavalla kuin vaikkapa käsiä tai suuta. Mahan ja suoliston toimintaa ohjaa autonominen eli ei-tahdonalainen hermosto.
Myös mahan ja suoliston tuntoaisti on erilainen kuin vaikkapa iholla. Suolen pinta ei tunne mitään, mutta suolessa tapahtuva liike voi aiheuttaa painetta, joka saattaa tuntua kipuna. Se voi olla jopa polttelua tai pistävää kipua.
Mahalaukku ja suolisto ovat koko ajan pienessä liikkeessä tai supistelussa, mikä ei yleensä tuota kipua. Sen päätarkoituksena on viedä nieltyä ruokaa eteenpäin.
Tuo liike eli motiliteetti voi kiihtyä, kun autonominen hermosto aktivoituu esimerkiksi nälästä tai jännityksestä.
Voimistuneesta liikkeestä tai supistelusta aiheutuva paine voi aiheuttaa kipua. Nälässä suoliston liike saattaakin tuntua kipuna. Tällöin voi kuulua myös ääntä eli vatsan kurnimista.
Läheskään kaikki eivät koe nälän tunnetta kipuna. Suoliston tuntemuksien voimakkuus vaihtelee paljon eri ihmisten välillä.
Jari Koskenpato
vastaava gastroenterologi
Lääkärikeskus Aava
Lippu on kansakunnan merkittävä tunnus.
Miksi pitää ottaa hattu pois lipunnostossa?
Helsingin Montessori-koulun Monomien ryhmä, 1-3 luokka
Pään paljastamiseen hatun alta on liittynyt vuosisatoja uskonnollisia perinteitä. Pyhään paikkaan kuten esimerkiksi kirkkoon astuttaessa on kunnioitettu korkeampia voimia paljain päin. Myös hallitsijaa on ollut tapana lähestyä ilman hattua.
Myös sodissa taistelun päätyttyä raskaat kypärät on riisuttu. Kyse on ollut voiton tai alistumisen merkistä. Samalla paljastettiin, kuka kukin on ja saatettiin näin kunnioittaa taistelussa kaatuneita tai näyttää viholliselle voittajan kasvot.
Tapa paljastaa pää lipunnoston yhteydessä on myös ollut olemassa kauan. Käytäntö liittyy 1800-luvun alussa syntyneeseen kansallistunteeseen eli nationalismiin.
Lippu on kansakunnan merkittävin tunnusmerkki, siis jollain lailla pyhä. Sitä kunnioitetaan samankaltaisella tavalla kuin uskonnon symboleja.
Lipunnostossa muistetaan samalla kansakunnan historiaa ja kunnioitetaan menneitä sukupolvia. Myös kansallislaulun soidessa odotetaan, että päähine riisutaan.
Suomessakin on pitkään ajateltu, että hattu ei kuulu kirkkoon eikä lipunnostoon. Sitä ei ole myöskään pidetty esimerkiksi ruokapöydässä eikä koululuokassa.
Naisille päähinekäytäntö on ollut sallivampaa: hattuja on pitkään suvaittu muun muassa kirkossa ja lipunnostossa. Toisaalta monissa kulttuureissa naisten odotetaan peittävän päänsä julkisissa tiloissa hunnulla.
Nykyään hattua ei välttämättä pidetä epäkunnioittavana tai huonona tapana. Esimerkiksi joissain kouluissa pipon käyttäminen sisällä on arkipäivää, toisissa taas kielletty. Lipunnostossa käytäntö on kuitenkin säilynyt.
Jussi Pakkasvirta
alue- ja kulttuurintutkimuksen professori
Helsingin yliopisto
Sinikelta-ara on suurikokoinen papukaija.
Mitä kieltä papukaijat oppivat puhumaan helpoiten?
Leo Douillard, 4
Papukaijojen puheen selkeys vaihtelee paljon lajeittain ja yksilöittäin. Esimerkiksi undulaatin puhe on useimmiten laulumaista liverrystä, kun taas keltapääamatsoni tai harmaapapukaija voivat puhua ihmismäisellä selkeydellä.
Ei ole myöskään takeita siitä, että papukaija lajiin katsomatta ikinä pukahtaisi sanaakaan. Joitain lajeja tai yksilöitä matkiminen ei tunnu edes kiinnostavan lainkaan.
Papukaijat tuottavat ääniä käyttämällä henkitorven alapuolella olevaa syrinxiä eli eräänlaista äänilaatikkoa.
Ne voivat oppia matkimaan hyvinkin uskottavasti esimerkiksi palohälytintä, koiran haukkumista tai vaikkapa vetoketjun vetäisystä kuuluvaa ääntä.
On epätodennäköistä, että jokin ihmisten kielten äänne olisi parhaille matkijoille ylivoimainen oppia. Sanojen pituudella on kuitenkin väliä: Mitä lyhyempiä sanat ovat, sen vähemmän niihin voi mahtua virheitä.
Esimerkiksi suomen tai länsigrönlannin kielen taivutus pidentää usein sanoja. Jos kielen sanat ovat pitkiä, usein myös kielioppi eli kielen säännöt ovat monimutkaisempia.
Kiinasta, jorubasta ja muista analyyttisiksi kieliksi kutsuista kielistä puuttuvat pitkälti tai kokonaan taivutuspäätteet. Myös englannissa taivutusta on paljon vähemmän kuin esimerkiksi suomessa.
Sosiaalisina eläiminä papukaijat oppivat parhaiten, jos ne altistuvat ympäröiville kielille jo nuorena . On todennäköisintä, että sana tarttuu linnun sanavalikoimaan, jos sitä käytetään paljon linnun kuullen.
Papukaijat kuitenkin poimivat sanavarastoonsa sanoja myös oman mielensä mukaan, eivät välttämättä vain silloin, kun niitä yritetään tarkoituksella kouluttaa.
Laure Kurkela
Lemmikkilinnut Kaijuli ry:n vuosijulkaisun päätoimittaja
Seppo Kittilä
yleisen kielitieteen yliopistonlehtori
Helsingin yliopisto
Veden alla ihmisen kävisi huonosti ilman hengityslaitetta.
Miksi ihminen ei selviä ilman happea?
Lilja Forsström, 11
Kaikki elävät olennot tarvitsevat energiaa pysyäkseen elossa. Kasvit saavat energiaa suoraan auringonvalosta yhteyttämällä, mutta eläimet joutuvat polttamaan soluissaan ravintoaineita tuottaakseen tarvitsemansa energian.
Soluissa tapahtuva palaminen, niin sanottu soluhengitys on tietysti hyvin hallittua ja siksi erilaista verrattuna esimerkiksi tulen palamiseen. Kuten kaikessa palamisessa, siinä on silti kyse aineiden yhtymisestä happeen.
Samaan tapaan kuin nuotio sammuu, jos ei saa happea, ei soluhengityskään onnistu ilman happea, jota verenkierto kuljettaa keuhkoista ympäri kehoa.
Jos hapen saanti lakkaa, eivät solut voi enää tuottaa tarvitsemaansa energiaa ja alkavat kuolla.
Juhani Knuuti
professori, ylilääkäri
Valtakunnallinen PET-keskus
Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.
Oikaisu 14. huhtikuuta kello 15.30: Sukeltajan valokuvan kuvatekstissä mainittiin virheellisesti happilaite, oikein on hengityslaite.