Otso Hiekkataipale, 12
Kyllä, puhelinnumero löytyy piistä.
Pii on niin sanottu irrationaaliluku. Se on siten päättymätön ja lisäksi jaksoton, eli siinä ei toistu jatkuvasti mikään numero tai numerosarja. Sitä ei myöskään voi esittää niin sanottuna murtolukuna.
Piin uskotaan olevan myös normaaliluku, mutta sitä ei tiedetä varmuudella.
Normaaliluku on irrationaaliluku, josta löytyvät kaikki numerot ja kaikki mahdolliset numerosarjat. Lisäksi jokainen samanpituinen numerosarja esiintyy yhtä usein.
On havaittu, että piistä löytyvät kaikki mahdolliset lyhyehköt numerosarjat. Toki erilaisia puhelinnumeroita voi löytyä luvusta, vaikka se ei olisi normaaliluku. Silloin ne pitäisi kuitenkin etsiä luvusta.
Tiedetään, että esimerkiksi numerosarja 0123456789 löytyy piistä ensimmäisen kerran vasta yli 17 miljardin desimaalin eli pilkun jälkeisen numeron läpikäymisen jälkeen.
Helpottaisikin kovasti, jos onnistuttaisiin todistamaan, että pii on normaaliluku. Tällöin saataisiin varmuus pidempienkin numerosarjojen esiintymisestä ilman, että niitä tarvitsee erikseen piistä löytää.
Ikävä kyllä lukujen todistaminen normaaleiksi on hyvin vaikeaa.
Camilla Hollanti
matematiikan professori
Aalto-yliopisto
Ihmisten hampaat ovat sekasyöjille tyypilliset.
Miksi ihmisellä on tylpät hampaat, vaikka ihmiset syövät lihaa?
Toivo Pekki, 6
Hampaat tosiaan kertovat eläimen ruokavaliosta. Petoeläimillä, kuten kissoilla ja koirilla, on leikkuureunaiset raateluhampaat, joilla saa nahan ja lihan pilkottua.
Jos taas haluaa syödä kasveja, hampaissa on hyvä olla paljon pieniä kohoumia eli nystermiä, tai hampaiden kulumisen myötä paljastuvia leikkuusärmiä. Esimerkiksi hevosen hampaat ovat tällaisia särmikkäitä heinän hienontajia.
Ihmisille ei ole raateluhampaita eikä leikkuusärmiä. Hampaiden nystermät ovat myös matalia, minkä lisäksi paksu kiille vielä pyöristää hampaan pintaa entisestään.
Tällaiset hampaat ovat tyypillisiä sekasyöjille, jotka syövät sekä kasvisperäistä että eläinperäistä ravintoa. Esimerkiksi sika on ravinnoltaan samantyyppinen sekasyöjä kuin ihminen, ja sen poskihampaat ovat myös aika tylpät.
Sitkeän lihan leikkaamiseen hampaamme sopivat kuitenkin huonosti.
Lihan osuus ihmisen ruokavaliossa onkin noussut sen jälkeen, kun keksittiin työkalut ja tuli, jolla ruoka voidaan kypsentää.
Jukka Jernvall
akatemiaprofessori
Helsingin yliopisto
Sähköä tarvitaan melkein joka paikassa teollistuneissa yhteiskunnissa.
Mihin maailmassa olevista jutuista tarvitsee eniten sähköä?
Voitto Kettunen, 6
Maailmassa eniten sähköä käyttävät sähkömoottorit. Niitä on hyvin eri kokoisia.
Erittäin pieniä sähkömoottoreita on esimerkiksi kotien tuulettimissa, tietokoneissa ja jääkaapeissa.
Hyvin suuria käytetään muun muassa isoissa laivoissa. Suurin osa sähkömoottoreista on kämmenen kokoisen ja auton kokoisen väliltä.
Kaikkein eniten sähköä kuluttavat moottorit, jotka siirtävät nesteitä tai kaasuja putkien läpi.
Sellaisia moottoreita on muun muassa vedenkäsittelylaitoksissa, öljyn- ja kaasunjalostamoissa sekä kemianteollisuudessa.
Karkean arvion mukaan kaikki sähkömoottorit ja niiden pyörittämät järjestelmät käyttävät noin 40 prosenttia eli miltei puolet kaikesta maailman sähkönkulutuksesta.
Toiseksi suurin maailmassa sähköä kuluttava juttu on valaistus. Noin 15–20 prosenttia kaikesta käytetystä sähköstä menee talojen ja katujen valaistukseen ja mainoksiin.
Ihmiskunnan on syytä säästää sekä sähkömoottorien että valaistuksen sähkönkäytöstä. Se onnistuu esimerkiksi käyttämällä vähemmän juoksevaa vettä, sammuttamalla turhia valoja ja käyttämällä energiatehokkaita lamppuja ja laitteita.
Eva Pongracz
energiajärjestelmien ja ympäristötekniikan professori
Oulun yliopisto
Kamelin kyttyröissä on rasvaa, joka on tärkeää vararavintoa.
Miksi kamelilla on kaksi kyttyrää?
Joona Jalomäki, 8
Kameleja on kahta lajia, joista toisella on kaksi kyttyrää. Sitä kutsutaan suomenkielellä kameliksi tai kaksikyttyräiseksi kameliksi. Dromedaari-nimisellä kamelilajilla on vain yksi kyttyrä.
Kyttyrät ovat tärkeitä kameleille, sillä niihin on varastoitunut rasvaa. Kamelit elävät alueilla, joissa on ajoittain vain vähän syötävää. Tuollaisina huonoina aikoina ne voivat irrottaa rasvaa kyttyröistään ja selvitä jopa kuukausia ilman ravintoa.
Kun kameli käyttää rasvaa, kyttyrät kutistuvat ja alkavat roikkua. Kun ravintoa on taas kylliksi, rasvaa varastoituu kyttyröihin ja ne saavat muotonsa takaisin.
Monilla muilla nisäkkäillä rasva varastoituu tasaisesti ihon alle ja sisäelinten ympärille. Kamelit kuitenkin elävät alueilla, joilla kesän lämpötila voi kohota hyvin korkeaksi.
Jos kameleilla olisi ihonalainen rasvakerros, se toimisi eristeen tavoin. Silloin niiden elimistö ei toimisi, koska ne eivät voisi haihduttaa ylimääräistä lämpöä kehostaan ilmaan.
Kamelit eivät koskaan makaa selällään, joten selän kyttyrät eivät niitä häiritse. Vatsan tai kyljen puolella rasvapallot olisivat tiellä, kun kameli haluaisi laskeutua maahan lepäämään.
Kirsi Pynnönen-Oudman
tutkimuskoordinaattori
Korkeasaaren eläintarha
Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.
Juttua päivitetty 28. huhtikuuta kello 11.30: Lisätty pääkuvan kuvatekstiin, että 22/7 on piin niin sanottu likiarvo. Jakolaskua voi jatkaa vaikka kuinka kauan.