Kuun pinnalla on paljon helpompaa liikkua vuonna 2025 kuin vuonna 1972 ja ennen sitä.
Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa ja sen alihankkija avaruusyhtiö Axiom Space esittelivät uusia Kuussa käytettäviä asuja viime viikolla.
Maallikko kiinnitti ensiksi huomiota väriin. Se oli lähes kokomusta.
Kuussa musta olisi vaaraksi. Asun pinta imisi astronautin päällä muutenkin kuumana porottavan Auringon valoa itseensä.
Esittelyssä asun mallikappaleet olikin tehty Axiom-yhtiön väreihin. Koristeina oli hieman punaista ja sinistä.
Kuussa kahdella astronautilla on vuonna 2025 kuitenkin täysvalkeat asut. Valkea pinta on samalla päällimmäisin ja mahdollisimman tiivis eristekerros.
Vaaleasta yleisväristä poikkeaa ehkä korkeintaan vain Yhdysvaltain lippu hihamerkkinä.
Puku esiteltiin valmistajan väreissä. Kuussa puvun pitää olla vaalea tai valkoinen. Näin se heijastaa Auringon säteilyä.
”Tämä on ensimmäinen uusi puku, jonka olemme suunnitelleet noin 40 vuoteen”, sanoi johtaja Chris Hansen Nasan avaruuspuvun suunnittelutoimistosta uutistoimisto Reutersille.
Esittelyssä oli painepuvun mallikappale. Puvun varsinainen laitteisto on vielä laboratoriossa Houstonissa.
Asu sallii sen, että ”astronauttimme ovat tutkijoita Kuun pinnalla”, sanoi Hansen
Puku sopii erilaisille ja erikokoisille astronauteille, kertoo verkkosivusto Space.com.
Liike on turvallisuuden ohella hyvin tärkeää. Siksi puvun nivelkohtien liikkuvuutta on kohennettu roimasti entisistä kuuasuista.
Kuudella Apollo-lennolla 1969–1972 kaikkiaan 12 astronauttia liikkui Kuun pinnalla vaaleissa ja aika jäykissä asuissa.
Astronautti ”astuu” pukuun ja sen saappaisiin vähän kuin pelastajat paloasuihin. Sitä ei tarvitse laittaa päälleen kuin haalaria. Asu suljetaan selkäosasta.
Selässä on yhä paketti kuin 1970-luvulla, mutta paljon pienempi. Siellä on happi.
Kypärä on pallomaisempi kuin 1970-luvulla, ja sen reunalla on paljon valonlähteitä.
Valoa tarvitaan Kuun etelänavan ympäristössä, sillä auringonvalo tulee sinne aina horisontin läheltä. Kaikki varjot ovat pitkiä.
Nasa vie neljä astronauttia Kuun lähelle marraskuussa 2025. Kaksi heistä astuu Kuun pinnalle etelänavan lähellä.
Tällä Artemis 3 -lennolla asuja käytetään ensi kertaa. Ihminen palaa näin uusissa kuoseissa Kuuhun lähes 53 vuoden tauon jälkeen.
Nähtävästi sitä ennen asuja kokeillaan ISS-avaruusasemalla.
Lue lisää: Nasa: Ihminen palaa puolen vuosisadan tauon jälkeen kuuhun
Artemis-lennolla käytettävän asun työnimi oli suunnittelun aikana Exploration Extravehicular Mobility Unit (xEMU).
Lausehirviö tarkoittaa suunnilleen ”aluksen ulkopuolella käytettävää liikkumisyksikköä”.
Mutkikas sanalitania on osuva siinä mielessä, että kuuasu todella on enemmän kuin vaate.
Nasa on kehittänyt aiemmin asuja summalla, joka on satoja tuhansia dollareita.
Axiom sijoittaa pukujen kehittämiseen nyt ja vuosien aikana lähes 1,3 miljardia dollaria eli yli 1,2 miljardia euroa lisää, kertoo verkkosivu Space.com.
Asussa on oltava vakaa paine. Sen on parasta olla käyttäjälle noin Maan ilmakehän tasoa.
Kaasuista sisällä mukana on oltava tarpeeksi happea ja myös uloshengityksen eli hiilidioksidin poisto. Jos nämä eivät toimi, liikkuminen asussa tyssää heti.
Avaruuspuvun lämpöä on säädeltävä esimerkiksi vesikierrolla. Se oli Apollo-lennoilla kuin verisuonisto, joka oli liitetty alusasujen yhteen kerrokseen.
Lämpötilojen erot Kuussa ovat hyvin suuria varjojen ja auringonpaisteen välillä. Puvun on kestettävä lämpötiloja aina –130 asteesta pakkasta 120 asteeseen lämmintä.
Asun on lisäksi suojattava avaruuden säteilyltä ja mikrometeoroideilta.
Silti asu on nyt kevyempi. Tekniikka on pienentynyt yli 50 vuodessa, joten kaiken saa pienempään tilaan.
Radioyhteys on astronautin portti asusta ulkomaailmaan ja lennonjohtoon. Apollo-lennoilla kypärän alla erillinen päänsuojus, josta mikrofonit oli tuotu suun lähelle.
Kypärän visiirin on suojattava hyvin ja sen voi vaihtaa. Aurinko häikäisee Kuussa paljon pahemmin kuin missään maapallolla.
Ja lopuksi yksi hyvin tärkeä asia. Asuun pitää voida vaihtaa hyvät ja imukykyiset, aikuiselle sopivat vaipat. Kuussa ei ole mitään järkeä lähteä kuumoduuliin kakalle kesken monituntisen työvuoron.
Nasa luetteli näitä hyvän ja kestävän kuuasun edellytyksiä jo lokakuussa 2019.
Turvallisuus on uusissa asuissakin tietysti etusijalla. Apollo-lentojen ansiosta asujen suunnittelijat tietävät enemmän Kuusta työympäristönä.
Avaruusasujen historia Yhdysvalloissa juontaa miehitettyihin Mercury-avaruuslentoihin, jotka alkoivat vuonna 1961.
Ensimmäisten avaruuslentojen asut olivat Yhdysvaltain laivaston lentäjien paranneltuja painepukuja.
1960-luvulla asujen vaatimustasoa nostivat ensimmäiset avaruuskävelyt ja kuulennot.
Varmaankin lähes kaikki suomalaiset ovat joskus nähneet ainakin yhden kuvan 1960-luvun kuuasusta.
Historiallisessa kuvassa astronautti Edwin ”Buzz” Aldrin seisoo Kuun Rauhallisuuden meren tukikohdassa heinäkuussa 1969.
Tällaisessa asussa Kuussa liikkui astronautti Edwin Aldrin heinäkuussa 1969. Uusi kuuasu on kevyempi ja joustavampi jo siksikin, että asujen vaatimat tekniikat ovat pienentyneet yli 50 vuodessa.
Kuvan otti Neil Armstrong, ensimmäinen ihminen Kuussa. Hän näkyy Aldrinin visiirin heijastumassa.
Tuolla lennolla sen ajan kuuasuja käytettiin ensi kertaa. Painavan puvun ja Kuun pienen painovoiman yhdistelmässä astronauttien oli opeteltava aivan uusi kävelytyyli.
Parhaaksi keinoksi liikkua Kuussa osoittautui kevyen näköinen loikkiminen.
”Apollo-lennoilla suuri huoli oli hieman yllättäen kuupöly.
2000-luvulla astronautit tekevät töitä eri työkaluilla ja hoitavat monimutkaisempia tehtäviä kuin edeltäjänsä 1960-luvulla.
Apollo 17:ään asti kaikilla Apollo-lennoilla suuri huoli oli hieman yllättäen kuupöly. Sitä tarttui paljon kuuasuihin.
Myöhemmin paljastui, että kuupöly oli lasimaista ja piikikästä, erilaista kuin maapallon pölyt. Se tarttui hanakasti kaikkeen.
Pölyä tuli asujen mukana pieneen laskeutumisalukseen, tai niin kuin silloin sanottiin, kuumoduuliin.
Pölyn määrä vaatteissa alkoi jo vaarantaa kuumoduulin hapentuotantoa. Nyt tuokin vaara on varmasti huomioitu.
