Vihtori Passi, 5
Eniten puita on tropiikissa. Hieman alle puolet kaikista maailman metsistä kasvaa tropiikissa.
Maailman yleisintä puulaji ei kuitenkaan löydy tropiikista, sillä puulajien lukumäärä siellä on valtava: jalkapallokentän kokoisella alueella voi kasvaa sata erilaista puuta.
Yleisintä puulajia kannattaakin etsiä pohjoisista havumetsistä, joissa monet puulajit muodostavat yhden tai muutaman puulajin metsiä. Tällaisia metsiä maailman metsistä on noin kolmannes.
Kataja on laajimmalle levinnyt havupuulaji. Se kuitenkin on kooltaan melko pieni, eikä siksi pärjää puiden kasvukilpailussa.
Suurimmaksi kasvanut puu on mammuttipetäjä, jonka suurimmat yksilöt ovat kasvaneet kahden tuhannen vuoden aikana liki sata metriä korkeiksi ja kymmenen metriä paksuiksi. Maailman yleisin puulaji se ei silti ole: mammuttipetäjiä kasvaa vain pienellä alueella Pohjois-Amerikassa.
Luultavasti maailman yleisin puu onkin tuttu mänty. Mäntyjä on noin 90 lajia, jotka ovat sopeutuneet kylmiin, kuiviin ja märkiin olosuhteisiin. Siksi mäntyjä kasvaa joko luonnontilaisina tai viljeltynä kaikilla mantereilla.
Annamari Laurén
suometsätieteen professori
Helsingin yliopisto
Karhunkin pitää kasvaa, itsenäistyä ja aikuistua. Nuoria karhuja Kuhmon erämaassa.
Onko karhulla murrosikää niin kuin ihmisellä on?
Annikki Taskinen, 12
Karhuillakin on murrosikä. Sen aikana ne itsenäistyvät emosta, aikuistuvat elimistöllisesti ja niiden lisääntymisvietti herää.
Karhut tulevat murrosikään kuitenkin ihmistä aiemmin. Suomessa tavattavat naaraspuoliset karhut eli ruskeakarhunaaraat tulevat murrosikään jo kolmevuotiaana, joskus jopa kaksivuotiaana, uroskarhut hieman myöhemmin. Ruskeakarhut voivat elää luonnossa noin 30-vuotiaaksi.
Suomessa ihmisten murrosikä on 11–17 vuoden iässä ja elinajanodote eli keskimääräinen elinikä on 82–83 vuotta.
Ruskeakarhujen pennut lähtevät emonsa luota omille teilleen yleensä jo hieman ennen murrosikää 1–2 vuoden iässä. Naaraspennun tulee nimittäin löytää pian oma alue omien pentujensa kasvattamiseen sen jälkeen, kun siitä on tullut sukukypsä.
Naaras voi saada ensimmäiset omat pennut joskus jo kolmevuotiaana, tavallisesti neljävuotiaana.
Nuori naaraskarhu asettuu hyvin usein naapuriksi oman emonsa kanssa ja on sen kanssa ystävällisissä väleissä. Urospentu siirtyy etsimään tyttökaveria kauempaa löytääkseen naaraskarhun, joka ei ole sille sukua.
Ilpo Kojola
tutkimusprofessori
Luonnonvarakeskus
Kasvaako Mount Everest lopulta korkeammaksi kuin Olympus Mons, Aurinkokunnan korkein vuori?
Edvin Ilmanen, 4
Mount Everest ja koko Himalajan vuoristo alkoi syntyä noin 50 miljoonaa vuotta sitten, kun Intia törmäsi Aasian mantereeseen. Niiden välissä meren pohjalla syntyneet kerrostumat rutistuivat kasaan vuoristoksi.
Maapallon sisäosan virtaukset puristavat Intiaa ja Aasiaa vastakkain vielä nykyisinkin, minkä takia Mount Everest kasvaa yhä korkeutta.
Mikään maapallon vuori ei voi kuitenkaan kasvaa vapaasti valtavan korkeaksi. Tuuli, sade, jää ja maanvyöryt rikkovat vuorten huippuja ja rinteitä, jolloin vuoret nakertuvat matalammiksi.
Vaikka Mount Everest kasvaa tuosta kulumisesta huolimatta, kasvu todennäköisesti pysähtyy tulevaisuudessa, eikä vuori suurene koskaan läheskään Olympus Monsin kokoiseksi.
Tämä johtuu kahdesta asiasta. Ensinnäkin Intian liike pysähtyy. Mount Everestin paino myös kasvaa niin suureksi, että sen alla oleva maankuori alkaa painua alaspäin nopeammin kuin vuori kasvaa korkeutta. On arvioitu, että maapallolla ei voi syntyä yli 10 kilometriä korkeita vuoria.
Mars-planeetalla kivet ovat paljon kevyempiä kuin Maassa. Siksi Olympus Mons on voinut kasvaa reilusti yli 20 kilometriä korkeaksi.
Arto Luttinen
geologian yli-intendentti
Luonnontieteellinen keskusmuseo
Kissa ei näytä aina tottelevan kutsua.
Miksi kissat tulevat luokse, kun sanoo kiskis?
Saara Luoma, 7
Kissat käyttävät naukumista vain viestiessään ihmisille. Keskenään ne päästelevät ääniä, jotka muistuttavat jonkinlaista sirinää tai kujerrusta. Kissalta toiselle tarkoitettuja viestejä voi kuulla, kun yksilöitä on paikalla vähintään kaksi.
Tarkkaa tietoa siitä ei ole, miksi kissat tulevat luokse, kun sanoo kiskis. Saattaa olla, että s-kirjaimia sisältävät äänteet kuulostavat tutuilta lajitovereiden kutsuilta.
Kun ihminen puhuttelee kissaa tai muuta eläintä, hänen huomionsa on myös useimmiten kiinnittynyt eläimeen. Se voi rohkaista eläintä astelemaan luokse.
Kissa on myös voinut oppia, että ihmisen vierelle kannattaa mennä, kun kuuluu kiskis. Silloin tarjolla voi olla rapsutuksia tai namipaloja.
Aina kissat eivät kuitenkaan näytä reagoivan. Ehkä ne eivät kuule tai ymmärrä kutsua. Niillä voi olla myös huonoja kokemuksia vastaavasta tilanteesta. Joskus kissa ei yksinkertaisesti vain viitsi totella.
Joka tapauksessa kissa osoittaa luottamusta, kun se tulee kutsusta luokse.
Outi Vainio
eläinlääketieteellisen farmakologian emeritaprofessori
Helsingin yliopisto
Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.