Maija Lönnqvist, 8
Siilin piikkien lukumäärä riippuu yksilön iästä ja koosta.
Siilit syntyvät piikittöminä, mutta vastasyntyneen poikasen ihon alla piilottelee jo satakunta pehmeää piikkiä.
Jo muutamassa tunnissa syntymästä piikit alkavat kovettua ja kohota esille ihon läpi. Kuivuttuaan poikasen piikit ovat teräviä, mutta joustavampia kuin emon piikit.
Poikanen oppii pörhistämään piikkejään noin viikon vanhana. Pian sen jälkeen se osaa jo mennä piikikkäälle kerälle.
Emo vieroittaa poikasensa noin viiden viikon iässä, jolloin poikasella on noin 3 500 piikkiä.
Siilin kasvaessa kokoa myös piikkien määrä kasvaa täysikasvuisella isolla siilillä voi olla jopa 7 000 piikkiä.
Piikit uudistuvat siilien elämän aikana: uusia kasvaa, kun vanhoja tippuu pois. Siili ei kuitenkaan pudota piikkejään yhdellä kertaa vaan silloin tällöin yksitellen.
Piikeissä on ruskean, keltaisen ja valkean värisävyjä, mikä tekee siilin värityksestä kirjavan.
Mervi Kunnasranta
yliopistotutkija
Itä-Suomen yliopisto
Piileskely on jännittävää ja hauskaa
Miksi aina, kun menee piilosta, tulee pissahätä?
Elsa Krasnitsky, 11
Pissaamisen tunne syntyy virtsarakon ja keskushermoston yhteistyössä.
Pissaa kertyy huomaamattamme virtsarakkoon, jonne se varastoidaan. Rakkoa pitää kiinni sulkijalihas.
Pissaamisen tunne syntyy rakon täyttyessä. Silloin virtsarakko laittaa aivoihin viestin, että ”olen täynnä, kohta on mentävä pissalle”.
Kun viesti on mennyt perille ja ihminen on valmis pissaamaan, virtsarakon lihas supistuu ja sulkijalihas rentoutuu. Pissa tulee ulos ja hätä helpottaa.
Ihmisen jännittäessä keskushermosto toimii korkeammalla herkkyystasolla: pienempikin signaali riittää laukaisemaan reaktion. Silloin keskushermosto voi tulkita virtsarakon olevan täynnä, vaikka tilaa vielä olisikin. Niinpä pissahätä iskee ennen aikojaan.
Näin voi käydä esimerkiksi piilosilla. Tilanne on jännittävä: et halua tulla löydetyksi ja mahdollisesti otat leikin aika tosissaan. Niinpä refleksejä herkistävää adrenaliinia erittyy, pulssi kohoaa – ja usein pissahätä iskee.
Sama ilmiö iskee usein ennen jännittävää esiintymistä. Niinpä voikin olla hyvä idea käydä pissalla ennen isompaa esitystä, koska tilaisuuden alussa hätä iskisi ehkä kuitenkin.
Kari Tikkinen
urologian professori
Helsingin yliopisto
Eksote ja HUS
Kirkonkirjoihin on merkitty nimiä vuosien saatossa.
Mikä oli maailman ensimmäinen sukunimi?
Armi Andersson, 8
Emme tiedä varmuudella ensimmäistä sukunimeä. Kaikista kulttuureista ei ole tallella kirjallisia lähteitä, joissa niiden nimisysteemeistä kerrottaisiin.
Tiedämme kuitenkin, että Kiinassa on vuosituhansia vanha nimijärjestelmä, jossa suvun nimi mainitaan ennen ihmisen omaa nimeä.
Toinen hyvin vanha nimijärjestelmiä oli antiikin Roomassa, jossa esimerkiksi nimessä Gaius Julius Caesar nimi Gaius oli etunimi, Julius sukunimi ja Caesar (’tuuheatukkainen’) lisänimi.
Afrikkalaisissa kulttuureissa on taas käytetty vanhastaan periytyviä klaaninimiä, jotka kertovat, kuuluuko ihminen vaikkapa leijona- tai hyeenaklaaniin.
Viikinkiajan ihmisillä oli sen sijaan omien yksilönnimiensä ohella erilaisia kuvailevia lisänimiä, kuten Harald Sinihammas tai Edmund Rautakylki.
Lisänimet ovat voineet viitata myös ammattiin, kuten Saksassa Hans Müller eli mylläri, tai isän nimeen, kuten Ruotsissa Peter Johansson eli Johanin poika.
Varsinaisia sukunimiä tällaiset lisänimet eivät silti olleet, koska ne eivät periytyneet sukupolvelta toiselle. Sukunimistä voidaan puhua vasta, kun ne ovat virallisia ja periytyviä.
Monissa maissa sukunimistä määrättiin laissa vasta 1900-luvulla. Suomessa sukunimet tulivat koko kansalle pakollisiksi vuonna 1921.
Minna Saarelma-Paukkala
nimistöntutkimuksen dosentti
Helsingin yliopisto
Pitkälle kehittynyt, pyörrettä muistuttava matalapaine on kuvassa Islannin yllä.
Vaikuttaako voimakas matalapaine ihmisten lisäksi myös eläimiin, esimerkiksi koiriin?
Inka Mäenpää ja Iida Tikkakoski, 15
Voimakkaan matalapaineen kehittyminen enteilee myrskyn syntyä. Sen vaikutuksia on tutkittu erityisesti luonnoneläinten suhteen, mutta tutkijat ounastelevat, että havainnot pätevät myös muihin selkärankaisiin lajeihin.
Tiedetään, että matalapaine lisää villieläinten kortisolin eli stressihormonin erittymistä. Sen avulla elimistö valmistautuu yllättävistä tilanteista selviytymiseen. Todennäköisesti myös esimerkiksi koiran elimistö reagoi vastaavasti.
Siitä ei ole tarkkaa tietoa, miten koirat itse kokevat tilanteen. Jotkut omistajat kertovat koiransa ahdistuvan jo siinä vaiheessa, kun ilmanpaine vasta alkaa laskea, vaikka muita merkkejä lähestyvästä rajuilmasta ei vielä ole havaittavissa.
Ukonilmalla välähtelevät salamat ja jyrinä pelottavat herkimpiä koiria, mutta samat yksilöt voivat säikkyä myös ilotulitteita, joten niiden reaktio ei välttämättä ole yhteydessä suoraan säätilaan.
Outi Vainio
eläinlääketieteellisen farmakologian emeritaprofessori
Helsingin yliopisto
Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.