Tuntomimosa on trooppinen hernekasvi, joka osaa hätkähdyttää.
Kun lehteä koskettaa, sen pitkä vastakkaisten lehdyköitten rivi painuu ketjureaktiona suppuun sekunneissa. Samoin käy, jos jokin lehdyköistä vahingoittuu.
Temppua on ihmetelty pitkään.
Liikevoiman lähde kyllä tunnetaan. Kasveilla ei ole lihaksia, mutta nopeakin liikkuminen onnistuu sisäistä nestepainetta muuttamalla.
Mimosan kunkin lehdykän tyvellä on saranamainen solukkopullistuma, jonka yhden puolen solujen nesteenpoisto eli kurtistuminen saa lehdykän taipumaan sille puolelle.
Mutta miten liikeimpulssi leviää lehdykästä toiseen niin vikkelästi, kun kasveilla ei ole hermojakaan?
Entä mitä hyötyä äkkiliikkeestä on? Japanilaiset tutkijat vastaavat kysymyksiin Nature Communications -tiedelehdessä.
Hermojen työtä hoitavat kasvin johtosolukot, joissa liikkuvat vesi sekä ravinto- ja säätelyaineet.
Tönäistyssä tai leikatussa lehdykässä siirtyy saman tien kalsiumioneja solujen ulkopuolelta niiden sisään.
Reaktio etenee lehtisuonta pitkin hetkessä lehdykän tyveen. Se saa ”saranan” solut kurtistumaan. Yhteisen lehtiruodin kautta vaikutus leviää muutamissa sekunneissa koko lehdykkäriviin.
Nopeaa liikettä on arveltu puolustusreaktioksi.
Nyt tutkijat osoittivat ensi kertaa, että se tosiaan suojelee kasvia tehokkaasti.
Testejä varten he poistivat osasta mimosoja geenin, jota ilman lehdyköihin ei muodostu liikkumisen mahdollistavaa ”saranaa”.
Sitten he päästivät liikkuvien ja liikuntakyvyttömien kasvien kimppuun heinäsirkkoja, joita oli nälän varmistamiseksi pidetty päivän paastolla.
Liikkeet selvästi häiritsivät sirkkoja. Kun ne yrittivät syödä, niiden jalka jäi monesti lehdyköiden nipistyksiin, jolloin ne ravistivat koipeaan ja siirtyivät pois.
Liikuntakyvyttömien kasvien lehdillä sirkat viettivät keskimäärin tuplasti aikaa ja mutustivat niitä kaksinkertaisen määrän. Samoin käyttäytyivät myös perhostoukat, tutkijat kertovat.
Muutkin kasvit koettavat syötäessä puolustautua, mutta tuntomimosan vikkelyys on omaa luokkaansa.
Yleensä suojareaktiot perustuvat torjunta-aineiden tuottoon ja tehoavat vasta minuuttien tai tuntien päästä.
Julkaistu Tiede Luonnossa 2/2023