Alina Ellonen, 10
Ilman paino riippuu sen tiheydestä. Ilmamassan tiheyteen taas vaikuttaa sen lämpötila.
Kylmempi ilma on tiheämpää kuin vastaava lämmin ilma ja siksi myös painavampaa. Pakkasella ilma voi olla noin seitsemän prosenttia painavampaa kuin helteellä, vaikka emme sitä juuri huomaa.
Ukkoset esiintyvät Suomessa yleensä kesällä ja lämpimällä säällä. Niiden aikana ilma siis on pikemminkin kevyttä kuin painavaa.
Ukkosella raskaalta tuntuva sää ei johdu ilmamassan painosta vaan siitä, että ilmassa on paljon kosteutta eli vesihöyryä. Koska vesihöyry on läpinäkyvää, emme näe sitä, mutta aistimme sen ihollamme.
Kosteassa ilmassa iholta ei haihdu nestettä samalla lailla kuin viileämmässä tai kuivemmassa, mikä voi tehdä olosta tukalan.
Mitä lämpimämpää ilma on, sitä enemmän sen seassa voi olla vesihöyryä. Samasta syystä kostea ilma yhdistettynä hellelämpötiloihin tuntuu tukalalta myös ilman ukkosen uhkaa.
Hellesäällä kosteudesta johtuvasta tukaluudesta myös varoitetaan Suomessa sääennusteiden yhteydessä.
Lea Saukkonen
meteorologi
Ilmatieteen laitos
Maailman tai maailmankaikkeuden valtavimpia ovat lukuisten galaksien joukot.
Mikä on maailman isoin asia?
Justiina Haataja, 8
Maailmankaikkeuden mittakaavat ovat valtavia.
Ehkä asioiden koosta saa käsityksen lähtemällä liikkeelle planeettamme koosta. Maa on halkaisijaltaan noin 12 700 kilometriä. Aurinko, oma tähtemme, on halkaisijaltaan noin 1,4 miljoonaa kilometriä.
Linnunrata eli oma galaksimme taas koostuu sadoista miljardeista erikokoisista tähdistä, joista suurimmat voivat olla satoja kertoja isompia kuin Aurinkomme.
Linnunrata on halkaisijaltaan noin 1,2 triljoonaa kilometriä. Linnunrata on galaksina kooltaan melko keskiverto.
Vielä suurempia kuin galaksit ovat galaksijoukot. Niihin voi kuulua tuhansia galakseja. Galaksijoukon halkaisijat voivat olla laskutavasta riippuen 100 triljoonaa kilometriä. Tässä luvussa olisi auki kirjoitettuna 20 nollaa.
Galaksijoukot ovat maailmankaikkeuden suurimpia painovoiman koossa pitämiä asioita.
Isompiakin asioita silti havaitaan. Superjoukot – eli galaksijoukkojen joukot – voivat olla kooltaan jopa 1 000 triljoonaa kilometriä. Superjoukkojen kokoa on kuitenkin vaikea arvioida niiden epämääräisen muodon vuoksi.
Pekka Heinämäki
yliopistotutkija
Turun yliopisto
Myrkyllisen aineen pakkauksessa pitää olla varoitus.
Miksi myrkkyjä on olemassa? Kuka keksi myrkyn?
Lina Pulli, 5
Myrkyillä tarkoitetaan erilaisia aineita, jotka voivat aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ihmisille ja muille eliöille. Myrkkyjä esiintyy luonnossa, ja ihmiset kehittelevät niitä myös itse.
Luonnossa myrkkyjä on esimerkiksi joissakin kasveissa, eläimissä, bakteereissa ja sienissä. Myrkyt ovat niille usein tärkeä hengissä selviytymisen keino.
Esimerkiksi monet kasvit käyttävät myrkkyä estämään hyönteisten uhkaa. Jotkin eläimet, kuten osa käärmeistä, käyttää myrkkyä myös saalistamiseen.
Ihmiskuntakin on käyttänyt myrkkyjä eri tarkoituksiin vuosisatojen ajan, esimerkiksi lääketieteessä ja maataloudessa.
Myrkyistä on ollut paljon hyötyä esimerkiksi lääkkeiden kehittämisessä, mutta myrkyistä on aiheutunut myös riskejä. Muun muassa maataloudessa käytetyt myrkyt voivat aiheuttaa ympäristöongelmia ja terveysuhkia.
Ihmiset ovat käyttäneet luonnosta löytyviä myrkkyjä jo esihistoriallisella ajalla eli tuhansia vuosia sitten. Varhaisimpia merkkejä tästä on noin 1 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua kirjoitettu Ebersin papyrus.
Ihmiset ovat kehitelleet myös itse niin valtavan pitkään myrkkyjä, että ensimmäisiä myrkkyjen keksijöitä on mahdotonta nimetä.
Matti Vuento
professori emeritus
Jyväskylän yliopisto
Dinosauruksista monella oli ilmeisesti herkkä kuono.
Hellittelivätkö dinosaurukset toisiaan?
Eliel Haataja, 3
Emme tiedä varmuudella paljonkaan dinosaurusten käytöksestä. Eläinten käyttäytyminen säilyy erittäin huonosti fossiileina, usein vain jalanjäljet kertovat siitä. Emme siis tiedä, hellivätkö dinosaurukset toisiaan.
Tiedämme kuitenkin, että monilla dinosauruksilla on hyvin herkkä kuono. Sellainen tunnetaan esimerkiksi monilta petodinosauruksilta, kuten despletosaurukselta ja tyrannosaurukselta.
Herkkätuntoinen kuono oli siis hyvin merkityksellinen niille, mutta mihin sitä käytettiin?
Dinosaurusten sukulaisista tiedämme, että krokotiilien pariutumismenoissa uros sivelee naaraan selkää ja kylkiä ”hellästi” kuonollaan. Nykyisillä dinosauruksilla, linnuilla, hellä nokankäyttö on usein pääosassa monien lajien lisääntymis- ja pariutumismenoissa.
Pitkäkestoisesti pariutuvilla lajeilla, kuten joutsenilla ja albatrosseilla, puolisot usein sukivat ja rapsuttelevat nokillaan toisiaan elein, joita voi kuvailla helliksi. Tällaiset puolisoiden väliset hellyyden osoitukset myös parantavat niiden yhteenkuuluvuutta ja luottamusta siihen, että puoliso osallistuu yhteisten poikasten hoitoon.
Dinosaurusten herkkätuntoinen kuono viittaisi siihen, että niilläkin on voinut olla vastaavaa hellimiskäytöstä kuin linnuilla. Linnuista poiketen monilla dinosauruksilla oli myös liikkuvat sormet, joten ne pystyivät käyttämään myös niitä vastaavan kaltaisesti rapsutteluun ja sukimiseen.
Mikko K. Haaramo
selkärankaispaleontologi
Helsingin yliopisto
Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.