Heikkokin valosaastealtistus yöaikaan estää kasvavia perhostoukkia kehittymästä talvehtiviksi koteloiksi oikeaan aikaan, havaitsi Oulun yliopiston johtama kansainvälinen tutkijaryhmä tutkimuksessaan.
Valosaaste saa yksilöt läpikäymään muodonvaihdoksen aikuiseksi perhoseksi liian myöhään syksyllä sen sijaan, että ne kehittyisivät talvenkestäviksi koteloiksi.
Monet hyönteiset käyttävät päivän pituutta elinkiertonsa tahdistamiseen suhteessa vuodenaikojen vaihtumiseen. Loppukesän lyhenevät päivät saavat aikaan perhosten siirtymisen talvehtivaan tilaan.
Lyhyet päivät, jotka viittaavat lähenevään syksyyn, saavat perhosentoukat valmistautumaan kotelona talvehtimiseen. Pitkät päivät taas viittaavat siihen, että uusi sukupolvi ehtii vielä käydä elinkiertonsa läpi ennen talvea. Jos päivät ovat pitkiä tai valosaaste saa toukat virheellisesti tulkitsemaan päivät pitkiksi, koteloitunut yksilö kehittyy heti aikuiseksi perhoseksi.
Valosaasteen erehdyttämät perhoset eivät kuitenkaan pysty lisääntymään syksyn olosuhteissa, eivätkä ne selviä talvesta hengissä.
Tutkimuksessa testattiin, miten valosaaste vaikuttaa ruutumittarin (Chiasmia clathrata) toukkien kehittymiseen talvehtiviksi koteloiksi. Tutkimuksessa verrattiin myös kaupunki- ja maaseutuympäristöjen populaatioita.
Tarkoituksena oli selvittää, onko kaupunkipopulaatioissa syntynyt evoluution myötä sopeumia. Vertailu toteutettiin sekä Keski-Euroopassa että Pohjoismaissa.
Tutkimuksen mukaan kaupunki- ja maaseutupopulaatioiden perhoset reagoivat valosaasteeseen samalla tavalla. Kaupunkipopulaatiot eivät siis näytä sopeutuneen kaupunkien valosaasteiseen ympäristöön.
Keski-Euroopan populaatiot olivat herkempiä valosaasteelle kuin pohjoismaiset populaatiot, mikä korostaa tarvetta valosaasteen haittojen vähentämiseksi erityisesti eteläisemmillä leveysasteilla.
Huomionarvoista kuitenkin on, että valosaaste vaikutti kielteisesti myös pohjoismaisiin populaatioihin, joten valosaasteen vähentämisestä on hyötyä myös suomalaisille perhospopulaatioille.
”Valosaaste vaikuttaa luontoon yhä enemmän, ja tutkimuksemme mukaan näyttää siltä, että valosaaste saattaa myös vaarantaa hyönteisten menestyksellisen talvehtimisen. Jatkossa on syytä tutkia, kuinka laajasti hyönteiset ovat alttiita tällaiselle valosaasteen haittavaikutukselle, ja missä määrin se selittää hyönteisten vähenemistä”, Oulun yliopiston akatemiatutkija Sami Kivelä sanoo tiedotteessa.
”Sekä kaupunki- että maaseutuympäristöissä elävät hyönteiset ovat herkkiä valosaasteelle. Valosaasteen vähentämisen tulisi olla keskeinen prioriteetti hyönteisten suojelussa”, sanoo professori Thomas Merckx Brysselin vapaasta yliopistosta.
Oulun ja Brysselin yliopistojen lisäksi tutkimuksessa oli mukana myös Prahassa sijaitseva Tšekin biotieteiden yliopisto.