Tutkijat uskovat löytäneensä ratkaisun 12 irti leikatun käden arvoitukseen.
Arkeologit löysivät irti leikatut kädet vuonna 2011 Avariksen muinaiskaupungin kaivauksissa Egyptissä Niilin suistoalueella. Kädet on sittemmin ajoitettu tutkimuksissa vuosille 1 620–1 550 ennen ajanlaskumme alkua, kertoo Science.org.
Avaris oli muinaisen Egyptin noin vuonna 1 640 ennen ajanlaskumme alkua haltuunsa saaneiden hyksojen pääkaupunki. He hallitsivat pohjoista Egyptiä noin sadan vuoden ajan.
Aluksi osa tutkijoista epäili, että Avariksen löydössä kyseessä saattaisivat olla rikollisten, esimerkiksi varkaiden, rankaisemisen jäänteet. Käsien leikkaamisesta rikollisten rankaisukeinona ei kuitenkaan ole todisteita muinaisesta Egyptistä.
Toisena vaihtoehtona pidettiin niin sanottua kunnian kulta -rituaalia. Tälle teorialle tutkijat uskovat nyt löytäneensä vahvistuksen.
Kunnian kulta -rituaalissa sotilaat antoivat voitetuilta vihollisilta irti leikattuja käsiä voitonmerkkeinä faaraolle, joka palkitsi heidät kultaisella kaulakorulla.
Tutkimuksissa paljastui, että Avariksen kädet oli leikattu ranteen kohdalta irti hyvin huolellisesti, eikä niitä oltu hakattu poikki brutaalisti esimerkiksi kirveellä. Lisäksi vaikuttaa siltä, että kädet oli leikattu irti vasta kuoleman jälkeen. Kädet ovat tutkimuksen mukaan kuuluneet yli 21-vuotiaille ihmisille mutta eivät kuitenkaan vanhuksille. Todennäköisesti ne ovat miesten käsiä.
Kunnian kulta -rituaalia tukee myös käsien löytöpaikka Avariksessa.
”Kädet oli aseteltu hyvin huolellisesti kuoppiin, joihin oli suora näkymä hallitsijan valtaistuinsalista. Tämä viittaa siihen, että faarao arvosti niitä voitonmerkkeinä. Tavallisten rikollisten kädet olisi vain heitetty pois”, kertoo tutkimusta johtanut saksalainen paleopatologi Julia Gresky Science.orgille.
Avariksessa vuosikymmeniä kaivauksia tehnyt itävaltalainen arkeologi Manfred Bietak uskoo, että vihollisten käsien leikkaaminen voitonmerkiksi alkoi luultavasti hyksojen valtakaudella. Heidän aikansa jälkeen siitä tuli yleinen käytäntö muinaisessa Egyptissä. Kunnian kulta -rituaalista on säilynyt useita kuvauksia temppeleissä ja haudoissa, mutta varsinaisia todisteita siitä ei ole aiemmin löydetty.
Bietakin mukaan hyksot Egyptistä karkottaneen faarao Ahmosen temppelin seinässä Abydoksen muinaiskaupungissa on kuvattu kasoittain irti leikattuja käsiä. Ahmose oli Uuden valtakunnan ensimmäinen faarao, joka hallitsi noin 1 550–1525 ennen ajanlaskumme alkua ja yhdisti hajanaisen Egyptin.
Avariksen kaupunki perustettiin todennäköisesti jo ennen hyksojen valtakautta 1900-luvulla ennen ajanlaskumme alkua. Hyksojen aikana sen uskotaan olleen maailman suurin kaupunki, sillä Avariksessa on arvioitu olleen suurimmillaan jopa 100 000 asukasta.
Lähi-idästä kotoisin olevat hyksot olivat luultavasti hallitseva yläluokka, joka ei juuri puuttunut alamaistensa kulttuuriin. Hyksot saattoivat tuoda Egyptiin hevoset, sotavaunut ja muita aseteknologiaa parantaneita uudistuksia, mutta tätä teoriaa on kyseenalaistettu. Heidän valtakautensa oli mahdollisesti ensimmäinen, jolloin ulkomaalaiset hallitsivat muinaista Egyptiä. Hykso tarkoitti vieraiden maiden hallitsijaa.
Egyptiläiset valloittivat Avariksen faarao Ahmosen aikana, minkä jälkeen se menetti merkitystään, mutta oli luultavasti edelleen Egyptin merkittävin satamakaupunki. Myöhemmät faaraot kuljettivat Avariksesta patsaita ja rakennusmateriaalia muihin kaupunkeihin.
Avariksen alueella on tehty arkeologisia kaivauksia 1800-luvun lopulta lähtien.
Tutkimus käsien alkuperästä julkaistiin Scientific Reports -tiedejulkaisussa.
Oikaisu keskiviikkona 19.4. kello 11.46: Tutkimus julkaistiin Scientific Reports -tiedejulkaisussa, ei Nature-tiedejulkaisussa.
Lue lisää: Pronssikauden supervallan tuho on ollut mysteeri, nyt tutkijat löysivät selityksen
Lue lisää: Muinaisesta temppelistä löytyi yli 2 000 lampaan päätä
Lue lisää: Kheopsin suuresta pyramidista löytyi aiemmin tuntematon käytävä