Uuden tutkimuksen mukaan seremoniallisiksi aiemmin luultuja viikinkikilpiä saatettiin käyttää taisteluissa. Asiasta uutisoi muun muassa Live Science.
Tutkimuksen kohteena olleet 64 viikinkikilpeä löydettiin kiinnitettyinä Gokstadin laivan laitoihin. Gokstadin viikinkilaiva löytyi hautakummusta Gokstadin tilalta Norjasta vuonna 1880. Vuosirenkaiden perusteella laivan rakennuksessa käytetty tammi on kaadettu vuonna 890. Laiva on hieman yli viisi metriä leveä ja yli 23 metriä pitkä.
Ikoninen Gokstadin laiva ja sen kylkiin kiinnitetyt kilvet ovat muokanneet vahvasti mielikuvaa siitä, millaisia viikinkilaivat olivat.
Gokstadin laivan kilvistä joka toinen oli maalattu mustaksi ja joka toinen keltaiseksi. Pitkään niiden luultiin olleen lähinnä seremoniallisia koristekilpiä, mutta Tukholman yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kilvet ovat todennäköisesti aiemmin olleet nahalla päällystettyjä.
Nahka suojasi ja vahvisti laudoista tehtyjä pyöreitä kilpiä, sillä kuivuessaan nahka kiristyi. Nahalla vahvistettu kilpi ei myöskään haljennut yhtä helposti miekan tai kirveen iskusta kuin paljas puukilpi. Gokstadin laivan kilvet on tehty melko ohuista laudoista.
”Gokstadin laivan kilvet vastaavat käsitystämme siitä, millaisia viikinkiaikana taisteluissa käytetyt kilvet olivat”, kertoo kilpiä tutkinut Rolf Warming Tukholman yliopiston arkeologiselta osastolta Live Sciencelle.
Hänen mukaansa vastaavia kilpiä käytettiin Skandinaviassa 200-luvulta alkaen noin tuhannen vuoden ajan. Warming aikoo jatkaa kilpien tutkimista edelleen.
Piirros Gokstadin laivan kilvestä. Kilven keskellä on rautainen kupura.
Puisen rakenteen takia viikinkiajan kilvistä ovat yleensä säilyneet vain kilven keskellä olleet metalliset kupurat, jotka suojasivat myös kilpeä kannattelevaa kättä. Kupurat tehtiin useimmiten raudasta.
Gokstadin laivan kilpien kupuroissa on Warmingin mukaan jälkiä, jotka voivat viitata siihen, että niitä olisi käytetty taisteluissa.
Tanskan kansallismuseon mukaan Etelä-Ruotsin Trelleborgista löydettiin vuonna 2008 lähes kokonaisena säilynyt viikinkiajan kilpi. Sen halkaisija on 80 senttiä.
Hautakumpua avattaessa Gokstadin laivasta löytyi viikinkipäällikön tai -kuninkaan luuranko. Mies oli eläessään ollut yli 180 senttimetriä pitkä ja ruumiinrakenteeltaan roteva, joten hän on ollut aikanaan poikkeuksellisen suurikokoinen. 40–50-vuotiaana surmansa saanut mies oli jaloissa olevien vammojen perusteella kuollut taistelussa tai sen jälkeen.
Laivasta ei löydetty hänen aseitaan, joten saattaa olla, että arvokkaimmat esineet oli varastettu haudasta jo mahdollisesti viikinkiaikana. Kilpien lisäksi laivasta löydettiin runsaasti muuta esineistöä ja muun muassa useiden koirien ja hevosten luut.
Kunnostettu Gokstadin laiva sijaitsee nykyisin Oslossa, ja sitä pääsee katsomaan uudessa Viikinkiajan museossa, joka avataan suunnitelmien mukaan vuonna 2026. Museon rakennustyöt alkoivat tänä vuonna.
Lue lisää: Arkeologit yllättyivät: Miten roomalaiset hopeakolikot päätyivät merisäästä tutulle saarelle?
Lue lisää: Norjasta löydettiin maailman vanhin riimukivi
Gokstadin laiva kaivettiin esille vuonna 1880.