Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta puuttuu miljardi, havaittiin viime viikolla. Se on hukkunut jonnekin. Lajinimemme sapiens muuten tarkoittaa viisasta.
Nyt kiistellään siitä, kenen vika tämä on. Antaa hevosen ajatella, sillä on isompi pää, kuuluu vanha sanonta.
Vaan nyt on havaittu, että jopa kirahvi ymmärtää tilastollisen päättelyn alkeet, vaikka sillä on ruumiinkokoon suhteessa pienemmät aivot kuin papukaijoilla ja apinoilla.
Linnuilla ja korkeammilla kädellisillä on siis aiemmin testattu seuraavaa: ymmärtääkö eläin valita kahdesta astiasta sen, joka sisältää suhteellisesti eniten sen haluamaa herkkua?
On ajateltu, että suhteellisen pieniaivoinen kirahvi ei tähän pystyisi. Mutta kaikkea kanssa. Scientific Reports -tiedelehdessä on nyt tosiaan toteutettu tieteellinen koe, jossa kirahvien eteen laitettiin kaksi läpinäkyvää astiaa.
Astioissa oli pilkottua porkkanaa ja kesäkurpitsaa hieman erilaisissa sekoitussuhteissa.
Kirahvi nauttii porkkanoista, mutta kesäkurpitsasta se ei pidä. Huomioithan tämän omaa kirahvia hankkiessasi.
Tutkija poimi kummastakin astiasta yhden ruokapalan suljettuun nyrkkiin ja kirahvi sai päättää, kumman käden herkun se valitsee. Tahtonsa kirahvi ilmaisi useimmiten tutkijan kättä nuolaisemalla. Oli kuitenkin varmistettu, ettei kirahvi etukäteen haistanut, mikä kasvis kädessä oli.
Poikkeuksetta kirahvit valitsivat sen käden, joka todennäköisimmin sisälsi porkkanaa.
Esimerkiksi vaikka kummassakin astiassa olisi ollut täysin sama määrä porkkananpaloja, kirahvit valitsivat aina sen puolen, jossa oli vähemmän kesäkurpitsaa porkkanan lisäksi.
Eli kirahvit ymmärsivät alkeellisia todennäköisyyksiä ja tilastollista päättelyä.
Koetta vaikeutettiin lopuksi niin, että rasiat jaettiin vielä kahtia. Rasian ala- ja yläosissa oli eri määrät porkkanaa ja kesäkurpitsaa, ja tutkija poimi herkkuja vain ylemmästä osasta. Koekirahveista kolme tippui nyt kärryiltä, mutta neljäs oli poikkeuksellisen viisas. Se hoksasi tämänkin jekun.
Pitäisikö siitä tehdä valtiovarainministeri?