Toukokuussa 1973: Ihminen elää tietämättään hivenaineiden näIässä. Kasvit kärsivät ravinteiden puutetta eikä se voi olla vaikuttamatta ihmisiin.
Keski-Suomen koeaseman johtaja maisteri Paavo Simojoki sanoo, että maan ravinteiden lisääntynyt puutos on ehkä jo pitkään vaikuttanut kasvien ravinnepitoisuuteen ja ihmisen pahoinvointiin.
”Aivan varma tieto on siitä, että kasvien ravinteiden tasapaino maassa on järkkynyt pitkän ajan kuluessa. Sen vaikutusta ihmiseen vain on vaikea tutkia.” – –
Kuparin ja boorin puute ovat jo pitkän olleet tunnettuja ja niistä kärsivät eräät kasvit. Viiden viimeisen vuoden aikana on näkynyt merkkejä boorin puutoksesta käytännön ohra viljelyksillä.
Ankarassa boorin puutteessa ei tule lainkaan jyvää. Maisteri Simojoki sanoo, että tämä on vain yksi oire siitä, että boori on vähentynyt maassa. Sitä voidaan lisätä, joten hätä ei ole vielä suuri. – –
Kuparinpuute on Suomessa kauimmin tunnettu hivenravinteen puute. Kuparimäärityksiä ovat viljelijät teettänet jo ennen kuin booritutkimuksia.
Kuparittomassa maaperässä — niitä ovat lähinnä suoviljelmät — kasvaa kahukauraa Tällaisessa kaurassa on kukintoja, mutta niistä tulee vajaapainoinen kahujyvä.
Viime vuosina Keski-Suomessa on tullut selvästi ilmi magnesiumin puutos. Maakunta kuuluu siihen vyöhykkeeseen, joka leveänä magnesiumköyhänä alueena kulkee maan keskiosien kohdalla. – –
Magnesiumin puute voidaan torjua dolomiittikalkilla pitkäksi aikaa, mutta kaikkialla ei ole samaa kalkintarvetta ja niin tämä maanparannusaine jää antamatta.
Simojoki sanoo kasvintutkijana pysähtyneensä vakavasti maisteri Helvi Marjasen teoriaan, jonka mukaan mangaaninpuute on eräs syövän syy, osatekijä syövän syntyyn.