Suomessa on viime aikoina keskusteltu ahkerasti metsien hakkuista ja hiilinieluista.
Uuden näkökulman keskusteluun tuo arvostetun Science-tiedelehden tuore tutkimus. Siinä lasketaan, miten hakkuista luopuminen maailmanlaajuisesti vaikuttaisi metsien hiilivarastoihin.
Laskelmien tulos oli se, että nykyisten metsien kyky sitoa hiiltä ei kasvaisi kovinkaan paljon metsätalouden lopettamisesta.
Metsien maanpäälliset hiilivarastot kasvaisivat vain 15–16 prosenttia nykyisestä, jos ihminen jättäisi metsät rauhaan.
Hiilivarastojen täydennys tällä keinolla vastaisi neljän vuoden hiilidioksidipäästöjä maapallolla. Määrä on tutkijoiden mukaan tuntuva, mutta ilmastonmuutoksen estämisen kannalta silti vähäinen.
Kansainvälisen tutkimusryhmän päätelmä on, että lisäys nykymetsien hiilivarastoon estäisi vain hiukkasen hiilidioksidin kertymistä ilmakehään eikä hakkuiden lopettamisella voi korvata päästöjen vähentämistä.
Tutkimuksessa metsien hoitoon ja käyttöön laskettiin paitsi hakkuut, myös kaikenlaiset muut ihmisen metsiin kohdistamat toimet, kuten metsäpalojen ja tautien torjunta ja puiden istutukset.
Omilleen jätettyjen metsien hiilivaraston laskennassa tutkijat ottivat laskennallisesti huomioon myös luonnostaan esiintyvät metsäpalot ja tautituhot.
””Jos metsätalous loppuu, puulla ei ole arvoa eikä ole syytä pitää metsästä huolta.”
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Annika Kangas pitää tutkimuksen päätulosta uskottavana.
”Metsien hiilinieluilla ei ilmastomuutosta taklata, mutta se on tietenkin helppo sanoa, koska olin sitä mieltä jo ennestäänkin. Hämmästyttävää on korkeintaan mittakaava, eli että kaiken metsätalouden lopettaminen vastaa vain neljän vuoden päästöjä”, Kangas sanoo.
Vaikka tutkimus sisältää epävarmuuksia ja todellisuudessa kasvaneet hiilivarastot vastaisivat vaikkapa kymmenen vuoden päästöjä, johtopäätös olisi Kankaan mukaan sama: hiilinielut eivät ratkaise.
Osa tutkimuksen huomioimista metsänhoidollisista toimista ovat sellaisia, jotka ylläpitävät hiilensidontaa. Tällaisia ovat palon- ja tuholaistorjunta.
Kankaan mukaan onkin todennäköistä, että oletettu metsätaloudesta luopuminen veisi kannusteen myös suojella metsiä tuhoilta.
”Jos metsätalous loppuu, puulla ei ole arvoa eikä ole syytä pitää metsästä huolta. Kenenkään ei kannata tehdä mitään, jos tulee metsäpalo tai tuhohyönteisiä.”
Metsiin voi Kankaan mukaan lyhyellä aikavälillä sitoutua lisää hiiltä, jos niitä jätetään hakkaamatta, mutta pitkän päälle hiilivaraston kasvu lakkaa.
”Pitkässä juoksussa on kehitettävä jotain muuta. Puuta voisi ottaa talteen esimerkiksi biohiilenä ja sijoittaa jonnekin, josta se ei karkaa.”
”Havumetsävyöhykkeellä on vähemmän mahdollisuuksia lisätä metsien hiilivarastoja.
Science-lehden tutkimuksen mukaan eniten nykymetsien hiilivarastoja voisi kasvattaa trooppisten metsien reunoilla Etelä-Amerikassa ja Afrikassa alueilla, joissa on ollut paljon metsäkatoa.
Havumetsävyöhykkeellä on sitä vastoin vähemmän mahdollisuuksia lisätä metsien hiilivarastoja. Lauhkean vyöhykkeen metsissä tuuli-, palo- ja hyönteistuhojen riskit ovat luonnostaan suurempia.
Aiemmissa tutkimuksissa on saatu isompia lisäyksiä hiilivarastoon sillä oletuksella, että metsät jätetään koskemattomiksi.
Uuden tutkimuksen tekijät kuitenkin katsovat, että heidän laskelmissaan on aiempaa paremmin otettu huomioon eri metsätyypit sekä ilmastosta johtuva luontainen hävikki metsissä.
Lue lisää: Metsä kukoistaa alkuperäiskansojen mailla paremmin kuin missään muualla tropiikissa
Lue lisää: Puuvanhukset ovat korvaamattomia – ne ovat kuin norsumummoja, jotka voivat pelastaa laumansa
Oikaisu 22. toukokuuta kello 10.15: Tekstissä mainittiin virheellisesti Etelä-Afrikka. Hiilivarastoja voisi kasvattaa Etelä-Amerikassa.