Torstai

Milla ja Jari Behm adoptoivat Kiinasta lapset, joilla he tiesivät olevan vammoja tai sairauksia

Yhä suurempi osa adoptiolapsista on erityislapsia

Kuvassa tuijotti synkän näköinen pieni tyttö. Otsa oli täynnä näppylöitä, tukka lyhyeksi leikattu ja silmät itkuiset. Kiinalaislääkärin raportin mukaan tytöllä oli hemangiooma, mansikkaluomi, jonka vuoksi tyttö oli jätetty sairaalan portille vastasyntyneenä. Tyttö ei kelvannut, sillä hänessä oli merkki.

Milla ja Jari Behm olivat toivoneet lasta kauan. Kun hedelmällisyyshoidot eivät auttaneet, pariskunta alkoi miettiä adoptiomahdollisuuksia. Oli vuosi 2004, kun Behmit menivät ensimmäiseen adoptioinfoonsa.

”Se oli inhottava tilaisuus. Siellä peloteltiin lasten psyykkisillä ongelmilla. Monet lähtivät itkien kotiin”, Milla Behm kertoo.

Behmit saivat tilaisuudesta mukaansa lomakkeen, johon he täyttivät perus- ja tulotietojaan.

Suomessa kansainvälisiä adoptioita järjestävät Pelastakaa Lapset ry, Interpedia ja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Esimerkiksi Interpedian kautta Kiinasta adoptoivalta vaaditaan yli 30 vuoden ikää ja vähintään 70 000 euron varallisuutta. Lisäksi vuosittaisten tulojen tulee olla yli 9 000 euroa perheenjäsentä kohden. Adoptiokustannukset vaihtelevat 6 000–14 000 euron välillä riippuen siitä, mistä maasta lapsi adoptoidaan. Kela korvaa osan kuluista.

Behmit halusivat lapsen Kiinasta. Sieltä adoptoitaessa kulut ovat noin 10 000 euroa kelakorvauksen jälkeen.

Behmit pääsivät adoptioneuvontaan vuonna 2005. Neuvonnassa käytiin läpi heidän omaa lapsuuttaan, parisuhdettaan ja heidän suhdettaan omiin vanhempiinsa. Vuoden haastattelurupeaman jälkeen pariskunnan adoptiohakemus lähetettiin Kiinaan. Vielä silloin he uskoivat adoptoivansa terveen lapsen. Odotusaika arvioitiin vuoden mittaiseksi.

Kului vuosi, sitten toinen. Mitään ei kuulunut.

Odottaminen oli kauheaa. Odotus jätti jäljet, joista Milla Behmin on edelleen vaikea puhua kyynelten alkamatta virrata.

Oli kulunut seitsemän vuotta ensimmäisestä adoptioinfosta, kun Behmit päättivät laatia hakemuksensa uusiksi ja hakea adoptoitavaksi erityislasta. Siis lasta, jolla olisi jokin vamma tai sairaus. Sellaisen lapsen saisi nopeammin kuin terveen lapsen.

Alkoivat uudet arvioinnit. Nyt tarkasteltiin, sopivatko Behmit erityislapsen vanhemmiksi. Heille annettiin täytettäviksi tausta- ja terveystietolomakkeet, joihin heidän piti listata, millaisia vammoja heidän adoptoimallaan lapsella saisi olla.

Natsilista. Sillä nimellä Jari Behm sitä kutsui. Lomakkeessa piti ruksia kaikki vammat tai sairaudet, jotka voisi hyväksyä lapsessaan. Kysyttiin muun muassa, kelpaako heille lapsi, jolla on hiv, sydänvika, puuttuva raaja tai näkövamma.

Behmit googlailivat sairauksia, konsultoivat lääkäriystäviään ja miettivät omia voimavarojaan.

”Se oli raskasta. Päätimme lopulta ruksia fyysisiä vammoja, joiden kanssa lapsi pystyisi myöhemmin elämään itsenäistä elämää”, Milla Behm kertoo.

Kolme kuukautta uuden hakemuksen jättämisestä Behmit saivat ilmoituksen, että heille oli löydetty adoptiotyttö. Hän oli kuvassa murjottava Jade. Behmit odottivat matkustuslupaa ja lensivät Kiinaan.

Jade itki. Häntä saattamaan oli lähetetty lastenkodin miesjohtaja, jota hän ei tuntenut. Ainoa turvapaikka, joka hänellä oli, siis lastenkoti, oli jäänyt taakse, ja perillä tuntemattomat ihmiset ottivat hänet syliinsä.

Siinä kauan odotettu lapsi nyt oli. Itkuisena, räkä poskella ja peloissaan. Lapsensa silloisesta surkeasta tilasta huolimatta Behmit sanovat lähes yhteen ääneen:

”Se oli yksi elämämme parhaimmista hetkistä.”

Adoptiojärjestöt valmistavat vanhempia nykyisin yhä selvemmin siihen, että lapsella voi olla erityistarpeita. Alle yksivuotiaille ja terveille lapsille ei käytännössä enää etsitä perhettä kansainvälisen adoption kautta. Monessa maassa lastensuojelu on kehittynyt ja lapsille löytyy koti syntymämaasta.

Kiinasta adoptoitavista lapsista suurin osa tulee nykyisin erityistarpeisten lasten ohjelman kautta. Vielä kymmenen vuotta sitten maasta tuli paljon terveitä tyttöjä, mutta nykyään lähinnä erityistarpeisia poikia. Adoptioita järjestävä Interpedia ei tarjoa Kiinasta enää muita kuin erityislasten adoptioita.

Yleisimmät erityistarpeet ovat huuli- ja suulakihalkiot, ortopediset diagnoosit, B-hepatiitti, epämuodostumat, näkö- ja kuulovammat sekä erilaiset kehitysviivästymät.

Sitä, kuinka moni adoptiolapsi on erityislapsi, ei tilastoida, mutta adoptiojärjestöjen mukaan määrä kasvaa koko ajan. Erityistarpeista puhutaan neuvonnan aikana, ja kaikki perheet joutuvat miettimään, mihin erityistarpeisiin heillä on valmiuksia.

Adoptiomaista lähetettyihin asiakirjoihinkaan ei voi aina luottaa. Tiedot saattavat olla vanhoja, eivätkä ne ole aina kattavia. Yllätyksiä saattaa tulla.

”Kaikki lapset ovat erityistarpeisia, vaikka fyysisiä erityistarpeita ei olisikaan. Vähintään lapsen tausta, mahdolliset traumakokemukset ja kiintymyssuhteen puute tuovat haastetta adoptioperheelle”, sanoo sosiaalityöntekijä Leena Hirvensalo Pelastakaa Lapset ry:stä.

Vaikka Jaden diagnoosi oli tiedossa, Behmeille heräsi ennen tytön tapaamista epäily, voiko lapsella olla pelkästään mansikkaluomi; hän kun oli kuvassa niin synkän näköinen. Tytön oli pakko olla jollain tavoin jälkeenjäänyt, pariskunta pelkäsi.

Jaden erityistarve oli mitätön, lähinnä kosmeettinen haitta, joka arvion mukaan katoaisi kouluun mennessä. Mansikkaluomi ei kuitenkaan ole kadonnut, vaikka Jade aloittaa syksyllä koulun. Päinvastoin, se on kasvanut.

”Se aiheuttaa huolta, koska emme tiedä varmasti, mikä sairaus on kyseessä”, Milla Behm sanoo.

Pelot muista erityistarpeista eivät kuitenkaan toteutuneet. Temperamenttinen Jade kyllä on. Hän alkoi heti testata vanhempiaan: hän ei halunnut olla sylissä eikä vaunuissa. Heti kun hänet otti kainaloonsa, alkoi parkuminen. Alku ei siis ollut helppo.

”Meillä ei ollut yhteistä kieltä. Lapsikin turhautui siihen, ettei saanut viestejään läpi”, Jari Behm muistelee.

Adoptiolapsen luottamus uusiin vanhempiin rakentuu vähitellen. Siksi vaaditaan, että toinen vanhemmista jää kotiin vähintään vuodeksi adoptiolapsen saapumisen jälkeen. Sillä varmistetaan, että lapsen kiintymyssuhde vanhempiinsa pääsee kehittymään.

Jadella kiintymiseen meni lähes vuosi. Hän on erittäin so­siaalinen ja utelias ja olisi alkuaikoina lähtenyt kenen tahansa matkaan.

Viime vuoden toukokuussa Behmin perhe kasvoi, kun Jade sai pikkuveljen, Jimin. Jimin kohdalla perhe uskalsi ruksia erityistarvelistalta vähän vaativampiakin vammoja, koska Jaden erityistarve ei ollut vaativa. Adoptio sujui nyt nopeasti. Koko prosessi kesti vain puolitoista vuotta.

Jimi oli hylätty viikon vanhana. Hänen toinen kätensä ei ollut kehittynyt kyynärpäätä pidemmälle. Tyngässä kasvoi pienet pyöreät sormennykeröt.

Jimi haettiin samasta maakunnasta kuin Jade. Paikanpäällä Behmit huomasivat, että myös lapsen pää oli hieman epämuodostunut. Korvat olivat eri tasossa ja kallo kulmikas. Siitä ei ollut ollut mainintaa missään raportissa. Suomessa selvisi, että epämuodostumaan voi liittyä puheen muodostumisen ongelmia ja kehitysviivettä.

Auto. Auto. Auto. Jimi hoki sanaa puoli vuotta. Milla Behm ehti jo ajatella, että jotain on pahasti vialla, koska poika ei oppinut puhumaan. Mutta sitten helmikuussa jokin nytkähti, ja Jimi alkoi nopeasti oppia uusia sanoja ja muodostaa kokonaisia lauseita.

”Oli raskasta ja typerää tarkkailla omaa lasta ja miettiä koko ajan, että onko sillä kaikki kunnossa.”, Milla Behm muistelee.

Pelkoa on vieläkin, mutta lasten kasvaessa se on vähitellen hellittänyt. Lapset ovat iloisia, vilkkaita ja sosiaalisia. Ihania.

Behmit kokevat elävänsä normaalia lapsiperheen arkea lastensa erityistarpeista huolimatta. Kadulla tuijottaminenkin loppui sen jälkeen, kun Jimi sai proteesin.

Lapset pärjäävät hyvin ja pitävät erilaisuuttaan täysin luonnollisena, niin kuin muidenkin kuuluisi.

”Olemme äärettömän kiitollisia, että saimme nämä lapset”, Behmit sanovat.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Adoptio
  • Elämä
  • Lastenkasvatus
  • Lastenhoito

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    2. 2

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    3. 3

      Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

    4. 4

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    5. 5

      Sote-ratkaisu horjuu jälleen – asiantuntijat laidasta laitaan varoittavat viemästä tuoreinta versiota eteenpäin

    6. 6

      Jari Jääskeläinen on vaihtanut työmaakoppien tyttökalentereita luontokalentereihin – rakennusalalla naisia on häiritty vuosikymmenet, mutta nyt asiaan halutaan muutos

    7. 7

      Kaksi irlanninterrieriä on maksanut emännälleen 16 500 euroa – Koirat määrittävät Elina Kokkosen koko päivärytmin

      Tilaajille
    8. 8

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    9. 9

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    10. 10

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    2. 2

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    3. 3

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    4. 4

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    5. 5

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    6. 6

      Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

    7. 7

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    8. 8

      Meteorologi selittää, miksi Helsingin yllä loisti voimakkaan punainen aurinko

    9. 9

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    10. 10

      Uusi kulmakarvojen tatuointimenetelmä villitsee Suomessakin, mutta onko microblading turvallista? Asiantuntija oikoo viisi väärinkäsitystä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    5. 5

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    6. 6

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    7. 7

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    8. 8

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    9. 9

      Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

    10. 10

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    11. Näytä lisää