Solukehityksen tutkijat saivat lääketieteen Nobelin

Kloonauksen kummisedäksikin kutsuttu britti John Gurdonhttps://www.hs.fi/haku/?query=john+gurdon ja japanilainen Shinya Yamanakahttps://www.hs.fi/haku/?query=shinya+yamanaka vastaanottavat tänä vuonna lääketieteen Nobel-palkinnon. He ovat tutkineet solujen kehittymistä ja erityisesti sitä, kuinka erilaistuneet solut voidaan ohjelmoida uudelleen kantasoluiksi.

Nobel-komitean mukaan tutkijoiden uraauurtava työ on muuttanut täysin käsityksemme solujen kehittymisestä ja erilaistumisesta. Ennakkosuosikkeihin kuulunut Yamanaka sai jo aiemmin kesällä Suomessa jaettavan Millennium-palkinnon Linus Torvaldsinhttps://www.hs.fi/haku/?query=linus+torvaldsin ohella.

Gurdon, 79, on solubiologian professori ja toimii nimeään kantavassa instituutissa Cambridgessa. Yamanaka, 50, puolestaan työskentelee professorina Kioton yliopistossa sekä Gladstone-instituutissa San Franciscossa.

Käytännössä tutkijat onnistuivat osoittamaan, kuinka solujen kehityksen kelloa voitiin kääntää tietyissä olosuhteissa "uudelleenohjelmoimalla".

Gurdon osoitti jo 1960-luvulla sammakkojen avulla, kuinka erilaistuneiden solujen tumat voivat uudelleen "aktivoida" perimänsä ja kehittyä kokonaisiksi yksilöiksi.

Yamanakan tutkimusryhmä avasi puolestaan uusia näkymiä solututkimukseen yli 40 vuotta Gurdonin havaintojen jälkeen. Läpimurto koski niin sanottuja iPS-soluja (indusoitu pluripotentti kantasolu).

Tutkimuksissa havaittiin, että neljän alkiokantasoluissa toimivan geenin aktivoiminen hiiren aikuissoluissa riitti muuntamaan ne ominaisuuksiltaan kantasolun kaltaisiksi. Erilaistunut ihosolu saatiin siis ohjelmoitua kantasoluksi ja kehittymään kaikenlaisiksi soluiksi kehossa.

Myöhemmin havaittiin, että iPS-solujen tuottaminen onnistuu myös ihmisen ihosoluista.

Komitean mukaan havainto avaa täysin uusia näkymiä lääketieteelliselle tutkimukselle. Se mahdollistaa tutkijoille pluripotenttien kantasolujen saamisen ilman kiisteltyä alkioiden käyttöä.

Nobel-komitea muistutti, että niin kutsuttu iPS-teknologia ja kantasoluterapia ovat kuitenkin vielä aikaisessa kehitysvaiheessa.

"Toiveita on kuitenkin siitä, että voidaan löytää apua esimerkiksi Alzheimerin kaltaisiin sairauksiin", Karoliinisen instituutin genetiikan professori Urban Lendahl https://www.hs.fi/haku/?query=urban+lendahltotesi.