Ulkomaat

Schengen pelkää rajattoman Euroopan tuhoa – HS vieraili raja­sopimuksesta tunnetussa pikku­kylässä

HS vieraili Schengenissä, jossa solmittu historiallinen liikkuvuussopimus on nyt uhattuna.

Schengen

Harvalla elävällä poliitikolla on omaa nimeään kantava katu, mutta Robert Goebbelsilla on. Katu kulkee Eurooppa-keskuksen ohitse pienessä luxemburgilaisessa Schengenin kylässä, jossa tehdystä sopimuksesta ei 14. kesäkuuta 1985 odotettu paljoakaan.

Saksan, Ranskan ja Benelux-maiden ulkoministerit järkeilivät, että koska ei siitä taida mitään tulla, lähetetään valtiosihteerit paikalle. He kokoontuivat koruttomaan allekirjoitustilaisuuteen Ms Princesse Marie-Astrid -aluksella, joka myytiin myöhemmin saksalaisyritykselle. Turistilaivan historiallista arvoa ei ymmärretty.

”En uskonut, että siitä tulisi mitään näin isoa. Mutta sitten se kasvoi ja kasvoi, ja mukaan tuli sellaisiakin maita, jotka eivät edes kuulu Euroopan unioniin”, Luxemburgia kokouksessa edustanut Goebbels muistelee.

Lähes 31 vuotta sitten solmittu Schengenin sopimus kattaa nykyään 26 Euroopan maata. Niiden välillä tehdään vuosittain ainakin 1,3 miljardia matkaa, joita rajatarkastukset eivät kahlitse eivätkä hidasta – tai niinhän se vielä vuosi sitten meni.

Eläkkeelle virkamiehen, poliitikon ja myöhemmin europarlamentaarikon töistä jäänyt Goebbels kertoo olevansa tänään vihainen ja surullinen.

On murheellista seurata, kuinka pakolaiskriisin säikäyttämät Euroopan maat yksi toisensa jälkeen ovat alkaneet tehdä rajatarkastuksia: Saksa, Itävalta, Ranska, Ruotsi, Tanska, Norja, Belgia...

”Ne jotka haluavat päästä eroon Schengenistä, haluavat eroon Euroopan unionista”, Goebbels ajattelee.

Schengenin Eurooppa-keskuksen johtaja Martina Kneip sanoo, että Schengenin sopimus on yhteisvaluutta euron ohella EU:n suurin saavutus.

”Kun rajat ovat avoimet, myös ihmisten mielet ovat avoimia. Tämä ei ole abstraktia vaan se hyödyttää ihmisiä joka päivä”, Kneip sanoo.

Luxemburgissa vapaan liikkuvuuden hyödyt ovat kouriintuntuvat.

Runsaan puolen miljoonan ihmisen suurherttuakunnassa käy joka arkipäivä noin 175 000 ihmistä töissä Ranskasta, Saksasta ja Belgiasta. Ennen Schengenin sopimusta luku oli 56 000, kertoo Luxemburgin liikenne- ja infrastruktuuriministeri François Bausch.

Hänen kasvoilleen tulee tuskainen ilme, kun hän muistelee viime vuoden lopulla – Pariisin terrori-iskujen jälkeen – yli kuukauden jatkuneita rajatarkastuksia Ranskan ja Luxemburgin rajalla.

”Se oli aivan hullua”, hän sanoo ja uskoo jokaisen luxemburgilaisen olevan samaa mieltä.

Liikenneruuhkat olivat jopa kymmenien kilometrien pituisia. Ihmisten työmatkat venyivät pahimmillaan kolmella tunnilla.

Saatiinko rajatarkastuksissa kiinni terroristeja?

”Ei ketään. Se oli psykologinen, ei käytännöllinen toimenpide. Siinä ei ollut mitään järkeä. Jos olet terroristi, et mene istumaan liikenneruuhkaan. Jos me palautamme rajatarkastukset, tapamme itsemme”, Bausch sanoo.

Ranskan hallitusta palveleva ajatushautomo France Stratégie on arvioinut, että rajatarkastusten palauttaminen Eurooppaan maksaisi ainakin 110 miljardia euroa vuosikymmenessä. Turismi kärsisi, tavaraliikenne hidastuisi ja työmatkalaisten elämästä tulisi pysyvää piinaa.

Saksalainen Bertelsmannin säätiö puolestaan päätyi viime viikolla julkaistussa selvityksessään vähintään viisinkertaiseen hintalappuun.

Prosentinkin nousu tuontituotteiden hinnoissa johtaisi lähes 500 miljardin euron kustannuksiin EU:ssa vuosikymmenen aikana. Summa vastaa Suomen valtion kymmenen vuoden menoja.

Raha on yksi ja ihmisten mielialat toinen juttu, ajattelee Martina Kneip. Hän kertoo, kuinka viininviljelyksestä elävän, 4 200 asukkaan Schengenin kylän alueella ihmiset ovat tottuneet lenkkeilemään, käymään ostoksilla, menemään naimisiin ja kuka mitäkin tekemään kolmen valtion alueella.

Täällä Moselin rannoilla Ranska, Saksa ja Luxemburg ovat muutaman sadan metrin päässä toisistaan.

Eurooppa-keskuksessa käy vuosittain kymmeniätuhansia turisteja, monet heistä Itä-Euroopan tai Aasian maista.

”He pitävät Schengeniä valtavana saavutuksena. Että eri maat voivat luottaa toisiinsa niin paljon, että uskovat ulkorajojensa valvonnan toisilleen”, Kneip sanoo.

Mutta nyt on Euroopassa luottamus koetuksella, kun EU:ssa ei ole löytynyt yhteistä tahtoa eikä solidaarisuutta hoitaa pakolaiskriisiä. Kukin maa on alkanut puuhata omiaan: rajatarkastusten lisäksi pystytetään aitoja ja väännetään turvapaikkapolitiikkaa aina vain kireämmäksi.

”Monissa maissa poliitikot antautuvat populismille ja sotkevat pakolaiset ja terroristit keskenään. Ongelma ei ole Schengen vaan pakolaiskriisi, jonka hoitamisessa EU ei osaa tehdä yhteistyötä”, Robert Goebbels sanoo.

Martina Kneip lisää, että eivät ihmiset lähde sotaa pakoon, koska jossain on passivapaa vyöhyke.

”Ongelma on se, että ihmisten pitää lähteä, ei se, että heidän pitää tulla.”

Ministeri Bauschin mukaan Euroopalla on nyt ajoituksen suhteen suurta epäonnea. Juuri kun maanosa on alkanut elpyä talous- ja työttömyyskriisistä, muualta tulevien ihmisten hätä räjähtää silmille.

Eurooppalaisten pitäisi niellä aina vain lisää hallitusten säästökuureja, kun samalla heiltä odotetaan solidaarisuutta muukalaisia kohtaan.

Se synnyttää ymmärrettävää levottomuutta ja tyytymättömyyttä – ja muokkaa maaperää pelon lietsonnalle.

Bausch puistelee päätään, kun hänen mieleensä tulee saksalaisen äärioikeistopuolueen AfD:n johtajan Frauke Petryn äskettäinen kommentti. Petryn mukaan Saksan poliisilla pitäisi olla valtuudet ampua pakolaiset, jotka pyrkivät maahan laittomasti.

”Mihin me vielä päädymme, keskitysleirien rakentamiseenko? Tilanne on todella vaarallinen”, Bausch sanoo.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Viisi maata aloitti vapauden

 Schengenissä vuonna 1985 allekirjoitettuun vapaan liikkuvuuden sopimukseen kuului alun perin viisi maata: Ranska, Saksa, Luxemburg, Belgia ja Hollanti. Sopimus astui voimaan 1995.

 Suomi allekirjoitti Schengeniin liittymissopimuksen vuonna 1996 ja alkoi soveltaa sitä vuonna 2001.

 Sopimuksen piiriin kuuluu 22 EU:n jäsenmaata sekä neljä unionin ulkopuolista maata.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    2. 2

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

    5. 5

      Sote-ratkaisu horjuu jälleen – asiantuntijat laidasta laitaan varoittavat viemästä tuoreinta versiota eteenpäin

    6. 6

      Kaksi irlanninterrieriä on maksanut emännälleen 16 500 euroa – Koirat määrittävät Elina Kokkosen koko päivärytmin

      Tilaajille
    7. 7

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    8. 8

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    9. 9

      Mies kuoli tulipalossa Lohjalla

    10. 10

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    2. 2

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    3. 3

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    4. 4

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    5. 5

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    6. 6

      Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

    7. 7

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    8. 8

      Meteorologi selittää, miksi Helsingin yllä loisti voimakkaan punainen aurinko

    9. 9

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    10. 10

      Uusi kulmakarvojen tatuointimenetelmä villitsee Suomessakin, mutta onko microblading turvallista? Asiantuntija oikoo viisi väärinkäsitystä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    5. 5

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    6. 6

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    7. 7

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    8. 8

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    9. 9

      Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

    10. 10

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    11. Näytä lisää