Ulkomaat

Suomesta lähteneet siirtolaiset kaipaavat kipeästi hoivaa äidinkielellä – ”Kun ei oikein enää pysty puhumaan ruotsia”

Suomenkielisen hoidon tarve kasvaa, kun Ruotsiin työn perässä muuttaneiden sukupolvi ikääntyy.

Tukholma

Kun Kaarlo Peltokangas lopetti vuosikymmenien uransa hitsaajana, alkoi ruotsi unohtua.

Ei niin, että kieli olisi sitä ennenkään sujunut kovin hyvin. Mutta eläkkeellä ja hengitysvaikeuksien pahennuttua Peltokankaan oli yhä vaikeampi puhua muuta kuin suomea.

”Suomen kieli oli syy muuttaa tänne. Kun ei oikein enää pysty puhumaan ruotsia. On unohtunut niin paljon”, Peltokorpi, 76, sanoo sänkynsä reunalla Tukholman Brommassa.

Oven takana käytävällä liehuvat Suomen sinivalkoiset liput Ruotsin sinikeltaisten rinnalla.

Sisustuksessa on Marimekkoa ja vaaleata koivua.

Alakerrassa on sauna.

Suomesta Ruotsiin 70-luvun puolivälissä muuttanut Peltokangas asuu Tukholman uudessa ruotsinsuomalaisille suunnatussa vanhainkodissa, Hannakodissa. Voittoa tavoittelemattoman Ersta diakoni -yhdistyksen pyörittämä 54-paikkainen asuntola avasi ovensa ennen vuodenvaihdetta. Tarve oli kova.

Ruotsissa asuu arviolta runsaat 700 000 ensimmäisen-, toisen- tai kolmannen polven ruotsinsuomalaista. Heistä noin kymmenet tuhannet ovat lähivuosina iässä, jossa tarvitaan vanhustenhoidon palveluita.

Pääkaupunki Tukholmassa oli Hannakotia ennen yksi suomenkielisille suunnattu vanhainkoti Suomikoti, jonka 53 paikalle on ajoittain ollut vuosi tai parikin jonoa. ”Suomenkieliset vanhuspalvelut pääkaupungissa eivät riittäneet, joten halusimme olla avuksi”, sanoo Ersta diakonin hoivajohtaja Christine Tell.

Omalla kielellä palveluiden saaminen on erityisen tärkeää, kun kyse on dementiaa tai muita muistisairauksia sairastavista, hän toteaa. Silloin myöhemmin opittu kieli alkaa usein unohtua. Hannakodissa dementiapotilalle on nyt tarjolla lisää paikkoja.

”Dementiapotilaat tulevat herkästi hyvin huolestuneiksi, jos he eivät koe tulevansa ymmärretyiksi. Joskus he voivat olla miltei hiukan aggressiivisia.”

Suomenkielisten hoitojono Tukholmassa on Hannakodin aloitettua lyhentynyt. Vakiintuneeseen Suomikotiin pääsee aiempaa nopeammin, ja Hannakodissa on yhä vapaita paikkoja.

Monessa Ruotsin kolkassa tilanne ei kuitenkaan ole yhtä hyvä. Suomenkielistä hoivaa on usein vaikea tai mahdoton saada, arvioi Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton puheenjohtaja Voitto Visuri.

”Asia on jätetty hoitamatta aika yleisestikin”, hän sanoo.

Ruotsin vähemmistölain mukaan vanhuspalveluita tulisi saada kokonaan tai osittain suomeksi. Näin on, mikäli kunnat kuuluvat niin sanottuun suomenkieliseen hallintoalueeseen. Tällaisia kuntia on tällä hetkellä 59 Ruotsin 290:stä.

Tarkkaa tutkimusta ei ole, mutta Visuri arvioi, etteivät suomenkieliset vanhuspalvelut ole sataprosenttisesti kunnossa yhdessäkään hallintoalueen kunnista. Noin puolet hoitaa asian joten kuten. Lopuilla ­alueilla on puutteita.

Suomenkielisiä hoitokoteja tai -osastoja on RSKL:n mukaan noin 30 kunnassa, minkä lisäksi joissakin kunnissa voi olla paikkoja ruotsinkielisillä osastoilla. Lisäksi on kotihoitoa.

Ruotsinsuomalaisten edustajat eivät ole vakuuttuneita edes siitä, että tilanne olisi helpottanut Tukholmassa. ”Tarve ei ole varmasti katettu”, sanoo ruotsinsuomalaisten eläkeläisten SEKL-järjestön puheenjohtaja Pirkko Sinkkonen.

Hän arvelee, että kyse on väliaikaisesta tilanteesta. Paikkoja on vapautunut monien Suomikodissa kuoltua samanaikaisesti, eikä sana Hannakodista ole vielä ehtinyt levitä.

Kaupungilla arvellaan, että pitkällä aikavälillä paikkoja tarvitaan yhä. ”Tilanne on tällä hetkellä kunnossa. Pitkällä aikavälillä tarvitsemme silti lisää paikkoja, sillä ikääntyneiden määrä kasvaa”, sanoo Tukholman vanhustenpalveluista vastaavan valiokunnan puheenjohtaja Torun Boucher.

Hän muistuttaa, ettei tilanne koske vain suomenkielisiä, vaikka he ovatkin suurin vähemmistöryhmä. Ruotsi on täynnä maahanmuuttajia, jotka dementoituessaan kaipaavat omakielistä hoitoa. Se muuttaa koko hoivamarkkinoita.

Hannakodin kahvihuoneessa kuulee vuoroin suomea, vuoroin ruotsia, kun asukkaat vaihtavat kuulumisia. Suurin osa heistä on ruotsinsuomalaisia. Joukossa on silti myös ruotsalaisia ainakin aluksi, kun tilaa on.

Juvan lähistöltä aikanaan Ruotsiin muuttanut Eeva Mökkönen haluaa tietää, miltä pakolaistilanne näyttää Suomessa. ”Ovatko he saaneet lägenhetiä?” hän kysyy.

Dementiaosastolla asuva Mökkönen ei oikein osaa sanoa, onko kielellä hoivan kannalta väliä. Suomea on silti hauskaa kuulla. Kaarlo Peltokangas on tyytyväinen, kunhan asiat tulevat hoidettua. Hannakodissa se toimii, koska hoitajista melkein kaikki osaavat suomea.

”Täytyisi vaan olla enemmän suomenkielisiä paikkoja.”

Käsirysyä ja itkua – omakielinen hoito on tärkeää

Omakielinen hoito on avainasemassa dementiapotilaiden hoidossa, sanoo Karoliinisen instituutin professori emerita Sirkka-Liisa Ekman. Hän on tutkinut ruotsinsuomalaisia vanhuksia, jotka ovat menettäneet ikääntyessään myöhemmin oppimansa kielen, eli ruotsin muistin mukana.

Ekman seurasi tutkimuksessaan ruotsinsuomalaisia vanhuksia aamupesujen aikana vanhainkodissa. Tilanteet, joissa vanhuksella ja henkilökunnalla ei ollut yhteistä kieltä, johtivat hyvin vaikeisiin tilanteisiin. Vastaavia tilanteita ei syntynyt omakielisen hoidon kohdalla. "Oli melko julmiakin kohtauksia", Ekman sanoo.

Vanhukset eivät itse ymmärtäneet, miksi heitä ei ymmärretä. Tämä taas kärjisti helposti tilanteen aggressiiviseksi.

"Siellä tuli ihan suoranaista käsirysyä ja itkua."

Ekman kertoo muun muassa tapauksesta, jossa hoitajat anelivat väsyneenä viemään vanhuksen pois, koska he eivät kokeneet kykenevänsä tai jaksavansa hoitaa tätä. Tutkimus tehtiin 1990-luvulla. Ekman kokee, että tilanne on yhä sama, joskin omankielistä hoitoa on hieman paremmin tarjolla.

"Niillä, jotka ovat kentällä töissä on yhä samoja ongelmia. Eikä vain suomenkielisten kohdalla, vaan kaikkien vähemmistöjen kohdalla."

Ekman pitää koko suomenkielisen hoidon takaavaa vähemmistölakia ongelmallisena. Lain rikkomisesta ei rangaista. Lisäksi lain mukaan ”osittain” suomenkielinen hoito riittää.

”Siinä monet kunnat laistavat. Siellä voi olla joku yksi hoitaja, mutta silloin kun hän ei ole työvuorossa, ei ole ketään.”

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Lain rikkomisesta ei rangaista

 Ruotsin vähemmistölaki edellyttää, että suomenkielen hallintoalueilla asuvat vanhukset saavat hoitoa osin tai kokonaan suomenkielisenä.

  Hallintoalueeseen kuuluu 59 kuntaa Ruotsin 290:stä. Laki koskee myös muita kuntia, jos suomenkielistä henkilökuntaa on saatavilla.

  Lain rikkomisesta ei seuraa rangaistusta. Ruotsinsuomalaiset kokevat, että palveluiden laatu vaihtelee alueittain suuresti ja niiden määrä on monin paikoin liian vähäistä.

Lähteet: RSKL, vähemmistölaki

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ruotsi
  • Vanhuus
  • Dementia
  • ruotsinsuomalaiset
  • Elina Kervinen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Patjasta löytyi jopa 20 miljoonaa: Pyramidihuijauksen rahanpesusta epäilty tunnusti viimein torstaina

    3. 3

      20 vuotta sitten aamuyöllä tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen saapui hotelli Palaceen ja nosti aseen kohti yöportieeri Mikko Tähtisen kasvoja – 30 minuuttia myöhemmin kaksi poliisia makasi teloitettuna kadulla

      Tilaajille
    4. 4

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    5. 5

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    6. 6

      Kukaan ei halua kuulua keskiluokkaan – siksi sinisten tulevaisuus näyttää pikemmin synkältä kuin valoisalta

    7. 7

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    8. 8

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    9. 9

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    10. 10

      Mielenosoittajat vaiensivat rasistijohtaja Richard Spencerin puheen Floridassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    2. 2

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    3. 3

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    6. 6

      ”Väkisin viinaa, hotellihuone, seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus”: Suomen elokuva-alalla ahdistellut naiset kertovat kokemuksistaan

    7. 7

      ”Jätä avaimet tuohon. Kiitos ja hei” – Työpsykologi Hanna Poskiparta sai nuorena yllätyspotkut unelmatyöstään, mutta oppi samalla paljon olennaista työyhteisöstä

      Tilaajille
    8. 8

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    9. 9

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    10. 10

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Tunti sitten
    2. Pääministeri Sipilä: Turkin jäätynyttä EU-jäsenyysprosessia ei katkaista, vaikka maa kulkee väärään suuntaan
    3. Pääministeri May EU-johtajille: Älkää antako viestiä, että brexit-neuvottelut eivät etenisi
    4. Donald Tusk lupaa EU:n junnaavaan päätöksentekoon vauhtia: Enemmän huippukokouksia, maiden johtajille lisätöitä unionin hyväksi
    5. Itävallan uusi johtaja Sebastian Kurz on 31-vuotias selfie-poliitikko, joka otti epäröimättä vallan puolueessaan ja nimesi sen uudelleen itsensä mukaan
    6. ”Monet lähtöitkut on itketty” – 300 000 lapsen syntymän nähnyt kätilöopisto suljettiin, HS seurasi viimeistä päivää
    7. 20 vuotta sitten aamuyöllä tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen saapui hotelli Palaceen ja nosti aseen kohti yöportieeri Mikko Tähtisen kasvoja – 30 minuuttia myöhemmin kaksi poliisia makasi teloitettuna kadulla Tilaajille
    8. Ruotsalaiset lentosotilaat taistelivat talvisodassa Suomen puolesta - "Kuin filmitähtiä", sanoo Irja Rainto, joka näki lentäjän syöksyvän kuolemaan Tilaajille
    9. Helsinkiläinen Fatim Diarra suunnittelee arkensa minuutilleen: ”Merkitsen kalenteriin välillä röökitauotkin” – Näistä sovelluksista voi olla apua työtehon parantamisessa
    10. Tämän opin ranskalaiselta rakkausvalmentajalta: Kumppanin kanssa pitää voida olla myös heikko
    11. Linnanmäki saa ”uuden vielä paremman Vekkulan” – uutislähetyksessä hyvästellään suosikkilaite
    12. Näytä lisää