Ulkomaat

Pieni pala pahamaineisesta vankileirien saaristosta – HS:n kirjeenvaihtaja ehti Ladallaan Uralin länsirinteille

Riita Perm 36 -museosta on venäläistä taistelua siitä, kuinka 1900-luvun historiaa pitäisi lukea.

Kutšino/ Mahnutino/Perm

Mahnutinon kylä Uralin länsirinteillä sata kilometriä Permistä koilliseen on niin vähäpätöinen, ettei sitä kartoista tahdo löytyä. Silti täällä tehdään asfalttitietä kylän halki.

Syy on naapurikylässä Kutšinossa sijaitseva nähtävyys. Siellä sijaitsee Perm 36 -vankileiri. Tai siis entinen sellainen. Nykyisin paikka on tiettävästi ainoa Neuvostoliiton aikaisen vankileirien saariston museoitu leirikokonaisuus.

Permiläisen yläasteen kahdeksannen luokan tutustumiskierros on juuri loppumassa, koululaiset on koottu vankileirin entiselle upseeriklubille.

”Jos joku väittää, ettei mitään vainoa ollut, niin tervetuloa tänne katsomaan, oliko vai eikö”, leirin opas Sergei Spogin muistuttaa koulukkaita puheensa lopuksi. Spogin on oikea mies muistuttamaan – itsekin Kiovasta itään kuskatun leirivangin ja karkotetun jälkeläinen.

Täällä istui muun muassa presidentti Boris Jeltsinin aikainen Venäjän ihmisoikeusvaltuutettu Sergei Kovaljov, joka pidätettiin neuvostovastaisesta kiihotuksesta vuonna 1974 ja pantiin Permin leirille seitsemäksi vuodeksi. Ja lentokonekaappausta Ruotsiin vuonna 1970 yrittänyt Eduard Kuznetsov.

Ja monet kymmenien vuosien aikana. Vuodesta 1946 alkaen Stalinin vainojen uhrit, ja Stalinin kuoleman jälkeen vuorostaan ne, jotka äsken syyttömiä vangitsivat. Ja 1970-luvulta lähtien Kovaljovin tapaiset toisinajattelijat.

Kaikki ei kuitenkaan ole täällä aivan kohdallaan. Henkilökunta kieltää sisällä parakeissa, karssereissa ja työpajoissa valokuvaamisen, ja erityisen vaarallista tuntuu olevan videointi: sitä ei hyväksytä leirin alueella ollenkaan ilman hallinnon erityslupaa.

Opas Spogin asettelee sanansa hieman ristiriitaisesti. Kuten ”eihän meillä itse asiassa ollut poliittisia vankeja, heidät oli tuomittu valtiopetoksesta tai terrorismista”. Ja sittemmin, että myös ”neuvostovastaisesta toiminnasta”. Ja lopuksi, että poliittisia vankeja oli täällä aivan leirin lopettamiseen saakka eli vuoteen 1987.

Välillä opas muistuttaa, että leirillä oli seudun ainut parturi ja että ruoka-annokset punnittiin tarkasti. Toisin kuin nykyisissä ravintoloissa, joissa annosten grammamäärää ei tarkasta kukaan.

Syy omituisuuksiin on riita siitä, kenelle museo kuuluu. Pohjimmiltaan tätä riitaa käydään 1900-luvun historian tulkinnasta.

Paikalliset ihmisoikeusjärjestö Memorialin aktivistit perustivat leirimuseon heti Neuvostoliiton romahdettua 1990-luvun alussa. Paikkaa kehitettiin kaksi vuosikymmentä, mutta sitten Permin kuvernööriksi tuli Viktor Basarkin. Hän kansallisti koko paikan ja antoi lopulta entiselle johdolle potkut.

Krimin miehityksen jälkeen entinen museoväki on ollut valtiollisen julkisuuden hampaissa. Kansainvälistä rahoitusta saanut museojärjestö kieltäytyi rekisteröitymästä ”ulkomaiseksi agentiksi”, mistä hyvästä sille ja sen johdolle lätkäistiin sakot. Oikeutta käydään yhä.

”Odottamatta ja syytä ilmoittamatta museon johtajaa Viktor Šmyrovia ja minua pyydettiin poistumaan alueelta”, kertoo museon entinen varajohtaja Tatjana Kursina kahvilassa Permin keskustassa ja pahoittelee, ettei voi lähteä näyttämään paikkoja.

”Perm 36:n omaisuus on miljoonien ruplien arvoinen”, Kursina jatkaa. ”Siihen kuuluu museon kokoelma, tutkimusmatkojen tulokset Permin ja Kolyman alueilta ja museon kirjasto.”

”Mutta ilman valtionhallinnon lupaa emme voi mennä nykyiseen valtiolliseen museoon emmekä saada takaisin omaisuuttamme, arkistoamme, kirjastoamme emmekä museon kokoelmaa. Koska emme voi todistaa, että ne ovat meidän. Emmekä voi todistaa sitä, koska kirjanpitäjän arkisto on juuri tämän valtionhallinnon käsissä.”

”Että semmoinen noidankehä.”

Permiläinen koululaisryhmä alkaa siirtyä takaisin tilausbussiinsa. No niin pojat, kumpi oli suurempi roisto, Stalin vai Hitler?

”Hitler!” vastaavat pojat yhdestä suusta.

”Ei opetusohjelmassa vainoja ja vankileirijärjestelmää mitenkään erityisesti käsitellä”, venäjän kielen ja kulttuurin opettaja Alla Aman sanoo. ”Enemmän puhutaan Neuvostoliiton saavutuksista. Ja maailmansodasta.”

Aman ei silti usko, että vainojen ajat voisivat koskaan enää palata.

”Ihmiset ovat nykyisin erilaisia, koulutettuja.”

Amanin työtoveri, opettaja Galina Jeremina on samaa mieltä.

”Minunkin vanhempani olivat lähes lukutaidottomia. Kansakoulua kävivät vain kolme vuotta.”

Tatjana Kursina sen sijaan epäilee, ettei vanhojen pahojen aikojen paluu aivan pois suljettua ole.

”Yleinen trendi on aika ikävä. Puhetta riittää isänmaan, kansan maan ja historian rakkaudesta. Oma historia nähdään vain urotekoina, urheutena ja kunniana. Unohdetaan oman kansan ja valtion virheet.”

”Minun mielestäni se on raskasta ja vaarallista sekä kansalle että valtiolle.”

”Mutta luulen, että meneillään oleva puolitotuuksien ja vääristelyjen aika ei kestä ­kauaa”, Kursina sanoo.

”Terve järki voittaa. Emme me voi palata 21. vuosisadalla siihen, jonka koimme neuvosto­aikana.”

Illansuussa väki häipyy Perm 36:sta. Viimeisenä lähtee sähkömies Nail Abdullin, 56. Hän nostaa käytöstä poistetun sähkökaapin taitettavan pyöränsä takatarakalle ja lähtee polkemaan kohti Mahnutinoa.

”Asekaapiksi”, Abdullin selittää.

Sähkömies on Mahnutinon toinen ympärivuotinen asukas. Paluumuuttaja: hänen perheensä rakensi tänne mökin 1980-luvulla, ja se oli tyhjillään 20 vuotta. Kaupunkielämään kyllästynyt Abdullin remontoi mökistä kahdeksan neliön huoneen itselleen päästyään leirille töihin.

Vuosi on mennyt mukavasti, ja talvestakin Abdullin on selvinnyt. Kaupunkiasunto saa pysyä pojan hallussa, sähkömies sanoo.

Abdullinin mielestä presidentti Vladimir Putin on Venäjän historian paras hallitsija. ”Tai minä en ainakaan 56 vuoteen ole parempaa nähnyt.”

Nuori Abdullin mökkeili kylässä monta vuotta 1980-luvulla, kun leiri oli vielä toiminnassa. Sen elämästä ei hänen mukaansa paljon tiedetty.

”Lähinnä oltiin tekemisissä vartiosotilaiden kanssa, jotka sanoivat, että vankeja tulee ja menee mutta me istumme ikuisesti.”

Abdullinin mukaan vuoden pesti leirimuseossa on jo muuttanut hänen käsitystään lähihistoriasta. Alan klassikkokirjailijalta Aleksandr Solženitsyniltä sähkömies sanoo lukeneensa vain yhden kirjan, Ensimmäisen piirin.

”Aika vaikea teos, psykologinen. Se teki vaikutuksen, koska siinä tuomiota istuvat matemaatikot, ja minä rakastan matematiikkaa.”

”Mutta sellaiset 25 vuoden tuomiot tai elinkautiset, ne olivat mahdollisia vain kommunismissa, ei sivistynyt maailma sellaista harjoita.”

”Asutteko muuten siellä Suomessa lähellä sellaista kaupunkia kuin Vantaa?” Abdullin kysyy hieman yllättäen. ”Serkkutyttö Raisa asuu kuulemma nykyisin siellä.”

 

Aiemmat osat:

Osa 1: HS osti Ladan – ”Kyllä sillä Vladivostokiin pääsee ja vielä takaisinkin”

Osa 2: Annikki Tähden kaipaama puisto rapistuu Viipurissa

Osa 3: Suojeleeko salaperäinen Tihvinän ikoni liikenteessä?

Osa 4: HS:n Lada sai ensimakua Venäjän maaseudun teistä: ”Ensin naurattaa, sitten renkaat jysähtävät puolen metrin rotkoon”

Osa 5: HS:n kirjeenvaihtaja matkaa Ladalla läpi Venäjän – vihreän kullan keskellä Kirovissa ravintolat on nimetty Ruokaloiksi

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Gulag – vankileirien saaristo

 Neuvostoliiton vankileirien saaristo sai nimensä lyhenteestä Gulag, joka tarkoittaa leirien päähallintoa. Toiminta alkoi heti vallankumouksen jälkeen 1918.

 Vankileireillä rikolliset ja poliittiset vangit istuivat samoissa parakeissa ja karssereissa. Pakkotyö oli aluksi tapa kohentaa kansantaloutta.

 Leirit ulottuivat Karjalasta Sahalinille. Memorial-järjestön arvion mukaan pahimmillaan joka viides mies oli ollut leirillä.

 Perm-36-vankileiri lopetettiin vasta 1987, ja siellä oli poliittisia vankeja loppuun asti.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Viipurista Vladivostokiin
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

    2. 2

      Jengi murhasi 28 ihmistä Belgiassa 80-luvulla ja katosi – Entisen poliisin kuolinvuoteella tekemä tunnustus saattaa nyt ratkaista mysteerin

    3. 3

      Latviassa Suomi on ikuisesti cool

    4. 4

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    5. 5

      Erosta, surusta ja potkuista selviää helpommin, kun ei juokse karkuun – pakeneminen voi pahentaa oloa, sanoo psykoterapeutti

    6. 6

      Influenssakausi lähestyy, mutta kannattaako perusterveen hankkia rokote? Nämä asiat sinun tulee tietää, jos harkitset influenssarokotetta

      Tilaajille
    7. 7

      Masturbointia, hameen alta kuvaamista, seksiä lainsäädäntöapua vastaan – EU-parlamentti kuohuu seksuaalisen häirinnän syytöksistä, meppijoukko vaatii selvitystä mediapaljastusten jälkeen

    8. 8

      Suomen talous voimistuu rajusti, mutta suuria ongelmia on ainakin kaksi – ”Pitäisi olla malttia antaa tilaa luovalle tuholle”

      Tilaajille
    9. 9

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    10. 10

      Suomalainen Maria käynnisti twiitillään ketjureaktion – Twitter täyttyi tv-sarjojen pilatuista nimistä, näin mahtavia ne ovat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

    2. 2

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    3. 3

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    4. 4

      Punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun – esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti

    5. 5

      Tukholman eliitin alakoulussa luokkahuoneilla on kuninkaallisten nimet ja oppilailla MacBookit – Ulos jääneiden vanhemmat juoksevat rehtoria kiinni kaupungilla ja itkevät

      Tilaajille
    6. 6

      Suomalainen Maria käynnisti twiitillään ketjureaktion – Twitter täyttyi tv-sarjojen pilatuista nimistä, näin mahtavia ne ovat

    7. 7

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    8. 8

      Masennus ei ole yksi vaan 12 eri sairautta – kaikki ne vaativat myös erilaiset hoidot, sanovat suomalaistutkijat

      Tilaajille
    9. 9

      Länsimetron kuitit haluttiin perata läpi erityistilintarkastuksessa, virkamiehet tilasivat yleisen selvityksen – Maria Guzenina: ”Mistä tässä on nyt kysymys?”

    10. 10

      Toimittaja nukkui kolme viikkoa unimittareiden kanssa, tämä kaikki tapahtui: alkoholi tuhosi levon, lyhyetkin unet virkistivät – ja motivaatio mennä aikaisemmin nukkumaan löytyi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    9. 9

      Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

    10. 10

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    11. Näytä lisää