Ulkomaat

Nato vahvistaa sotilaallista pelotettaan Venäjää vastaan

Venäjälle ei tarjota porkkanaa, kun Nato laatii tulevien vuosien suunnitelmia. Keskusteluyhteys pidetään auki, mutta taustalla on kolkko tilannearvio.

Bryssel

Venäjä sai yhden uuden aiheen tyytymättömyyteen torstaina, kun Naton ulkoministerikokouksen alussa allekirjoitettiin jäsensopimus Montenegron kanssa.

Venäjää ärsyttävien tapahtumien lista oli entuudestaan pitkä, eikä se ole kokonaan sattumaa. Nato ei nyt edes yritä olla mieliksi Venäjälle. Pitkään valmistellun strategisen arvion mukaan siitä ei olisi mitään hyötyä.

”Meneillään on pitkän aikavälin strateginen kilpailu. Strateginen kumppanuus on takanapäin”, Naton yhdysvaltalainen varapääsihteeri Alexander Vershbow sanoi viime viikonvaihteessa Tallinnassa järjestetyssä konferenssissa.

Brysselissä perjantaina jatkuvassa ulkoministerikokouksessa sama asia sanottiin useimmissa tapauksissa hieman peitellymmin. Jäsenmaiden näkemyseroja Venäjän-politiikasta ei haluta nostaa esille ennen heinäkuussa Varsovassa järjestettävää huippukokousta.

Itse asiasta, eli Venäjän suhteiden pitkästä jääkaudesta, ei kuitenkaan ollut näkyvää erimielisyyttä.

Kuvatessaan perusteita pienen Montenegron jäsenyydelle Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on toistuvasti korostanut, ettei hanke ole mitenkään suunnattu Venäjää vastaan.

Nato tarvitsi näytön jatkuvasta valmiudestaan ottaa vastaan uusia jäseniä, ja Montenegro oli aika vaivaton tapa tehdä niin. Montenegrolla ei ole merkitystä Naton sotilasvoiman kannalta.

Venäjälle kyseessä oli kuitenkin uusi muistutus sen vaikutusvallan rajoista.

Montenegro on identiteetiltään vahvasti slaavilainen maa, jonka ortodoksinen väestö käyttää kyrillisiä kirjaimia ja jossa venäläiset mielellään lomailevat. Venäjän yritykset saada Montenegro luopumaan Naton jäsenyyden tavoittelusta olivat tuloksettomia.

Venäjällä on lisäksi sulateltavanaan Yhdysvaltain strategisen ohjuspuolustusjärjestelmän käynnisteleminen Nato-maissa. Järjestelmään kuuluva ohjusasema otettiin käyttöön Romaniassa viime viikolla Venäjän protestien saattelemana.

Vastalauseet varmasti jatkuvat, mikäli Naton huippukokous odotetusti päättää, että kolmeen Baltian maahan ja todennäköisesti myös Puolaan sijoitetaan kuhunkin pataljoona jäsenmaista koottuja joukkoja.

Joukkojen kokoamisen ja varustamisen yksityiskohdat eivät ole ulkoministerikokouksen varsinaisella asialistalla. Ne ratkotaan puolustusministereiden kesken kesäkuun puolivälissä. Stoltenbergin mukaan tässä kokouksessa ovat kuitenkin esillä ”kaikki Varsovan pääaiheet”.

Avainsanoja Natossa ovat nyt ”pelote ja dialogi”.

Dialogin korostaminen ei tarkoita, että keskusteluyhteydestä odotetaan ratkaisuja kiistoihin. Nato haluaa välittää ajatteluaan Venäjälle, tietää jotakin presidentti Vladimir Putinin ajattelusta ja pitää huonoa tilannetta hallinnassa.

Venäjän ja Naton neuvoston uutta kokousta valmistellaan. Neuvosto kokoontui kuukausi sitten suurlähettiläiden tasolla ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun Venäjä miehitti Ukrainan Krimin ja aloitti sotavoiman käytön Itä-Ukrainassa alkuvuodesta 2014.

Laajempi Venäjä-strategia on määrä hyväksyä huippukokouksessa. Sen pohjana olevaa arviota on koottu Nato-maiden edustustojen kesken viime syksystä lähtien.

Suomi ja Ruotsi olivat mukana laatimassa analyysia Itämeren tilanteesta, muta eivät osallistu varsinaisen arvion tekoon, eivätkä edes välttämättä näe salaista asiakirjaa.

Loppupäätelmä Venäjästä on kuitenkin jo kuulunut useissa Natossa esitetyissä arvioissa. Sen mukaan Venäjä ei ole luopumassa politiikasta, jonka se valitsi Krimillä ja Ukrainassa. Kyseessä on uusi normaali, joka on muun pahan lisäksi epävakaa ja arvaamaton.

Arvio Venäjän tilanteesta syntyy kuitenkin helpommin kuin Naton päätökset siitä, mitä asialle tarkkaan ottaen pitäisi tehdä. Koska kyse on pitkän ajan ar­viosta, kyse on myös pitkän ajan sitoumuksista ja suurista rahasummista.

Siitä on yksimielisyys, että Ukrainan kriisin myötä uhatuksi itsensä tunteneiden jäsenmaiden rauhoittelu ei enää riitä. Seuraavassa vaiheessa Nato pyrkii lisäämään jäsenmaiden puolustuksen voimavaroja ja varmistelee, että pelote toimii.

Se tarkoittaa myös Naton ydinasepelotteen uutta arviointia tilanteessa, jossa Venäjä toistuvasti muistuttaa omista taktisista ydinaseistaan ja pitää niitä mukana sotaharjoituksissaan.

 

Ulkoministeri Soini pääsee kurkistamaan Naton neuvostoon

Suomen ulkoministeri osallistuu ensimmäistä kertaa Naton neuvoston kokoukseen. Kyseessä on toistaiseksi poliittisesti näyttävin osa tehostettua kumppanuutta, jonka Nato aloitti huippukokouksessaan syyskuussa 2014.

Suomen ja Ruotsin ulkoministerit Timo Soini ja Margot Wallström sekä EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini ovat paikalla, kun Naton ulkoministerikokouksen aiheena tänään perjantaiaamuna on Naton ja EU:n yhteistyö.

Molemmissa järjestöissä keskinäinen yhteistyö kuuluu ikuisuusaiheiden joukkoon. Yhteistyö on kuitenkin saanut uutta merkitystä pakolaiskriisin, ky­ber­uhkien ja hybridisodaksi nimettyjen Venäjän harjoittamien horjutustoimien myötä.

”Osallistuminen heijastaa Suomen kumppanuuden syventymistä muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa”, luonnehti Suomen Nato-lähettiläs Piritta Asunmaa tapaamisen aattona. Taustalla on Itämeren strategisen merkityksen nousu.

Jäsenmaiden muodostama Pohjois-Atlantin neuvosto on Naton korkein päättävä elin. Normaalisti se on avoin vain puolustusliiton 28 jäsenmaalle. Torstaina alkaneessa ulkoministerikokouksessa neuvosto kokoontuu normaaliin tapaansa myös ilman ulkopuolisia osallistujia.

Tehostetun kumppanuuden poliittiset seuraukset ovat aiemmin olleet melko vähäisiä, vaikka Suomen sotilaallinen yhteistyö Naton kanssa on tiivistynyt.

Helmikuussa puolustusministeri Jussi Niinistö osallistui muiden tehostetun kumppanuuden maiden ministereiden tavoin Naton neuvoston illallisistuntoon.

Sen lisäksi Suomi on jo usean vuoden ajan osallistunut Naton kokouksissa osuuksiin, joissa on käsitelty kriisinhallintaa erityisesti Afganistanissa. Soini on mukana Afganistan-osuudessa myös perjantaina.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Nato
  • Venäjä
  • Naton huippukokous

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    2. 2

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    5. 5

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    6. 6

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    7. 7

      Uusi kulmakarvojen tatuointimenetelmä villitsee Suomessakin, mutta onko microblading turvallista? Asiantuntija oikoo viisi väärinkäsitystä

    8. 8

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    9. 9

      Norjan Mannen-vuori saattaa romahtaa tänään

    10. 10

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    2. 2

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    3. 3

      Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

    4. 4

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    5. 5

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    8. 8

      Meteorologi selittää, miksi Helsingin yllä loisti voimakkaan punainen aurinko

    9. 9

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    10. 10

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      Koko some kuohuu, sillä Pressiklubin juontaja Sanna Ukkolalle ehdotettiin erikeeperiä päähän, tämä kanteli ehdottajan pomolle ja myrsky oli valmis – tästä on kyse

    3. 3

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    4. 4

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    5. 5

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    6. 6

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    7. 7

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    8. 8

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    9. 9

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    10. 10

      Nalkutatko sinäkin? ”Naisvalitus” ei ole naisten vika, vaan puhetapa kertoo parisuhteiden epätasa-arvosta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää