Ulkomaat

Mitä hyvää brexitistä voisi seurata ja kuinka käy Britanniassa asuville suomalaisille? – HS vastaa lukijoiden kysymyksiin

Helsingin Sanomat pyysi lukijoita kertomaan, mikä EU-erossa askarruttaa. Mitä tapahtuu Britannian suomalaisille ja joutuuko maan vaalitapa nyt koetukselle?

Britannia äänesti viime viikolla tulevaisuudestaan Euroopan unionissa. Äänestyksen tulos oli selvä: Britannian eroa unionista kannatti suurin osa äänestäneistä.

Helsingin Sanomat pyysi lukijoita kertomaan, mikä Britannian EU-erossa askarruttaa. Kysymyksiä tuli kymmeniä.

Aluksi jutussa käsitellään kysymyksiä, joita kysyivät useat lukijat. Britannian päätös vaikuttaa varmasti myös Britanniassa asuviin suomalaisiin, mutta millä tavalla? Päätöksen haitoista on puhuttu paljon, mutta voisiko brexitissä olla hyviäkin puolia?

Mitä tapahtuu Britanniassa asuville suomalaisille?

Britanniassa asuu noin kolme miljoonaa jonkun muun EU-maan kansalaista, ja heistä suomalaisia on arviolta noin 30 000.

Välittömästi Britannian viimeviikkoinen äänestystulos ei vaikuta maassa asuviin suomalaisiin. Britannian eroprosessi käynnistyy, kun Britannian hallitus ilmoittaa Eurooppa-neuvostolle eroaikeistaan. Eroprosessi kestää kuitenkin vähintään kaksi vuotta, ja sen ajan Britannia on täysimääräinen EU:n jäsen.

Sinä aikana mikään ei muutu maassa asuvien ulkomaalaisten suhteen.

”Britannialla on sinä aikana velvollisuus kohdella muiden EU-maiden kansalaisia kuten tähänkin asti”, sanoo lainsäädäntöneuvos Johannes Leppo valtioneuvoston kanslian EU-asioiden osastolta.

Tuon kahden vuoden aikana Britannian on määrä neuvotella EU-suhteistaan. Niissä neuvotteluissa maahanmuutto on keskeinen kysymys. Se, mitä Britanniassa asuville EU-kansalaisille sen jälkeen tapahtuu, on täysin auki.

EU-eroa kannattanut leiri vakuutteli ennen äänestystä, että uusien sopimusten myötä jo maassa asuvien EU-kansalaisten tilanne ei muuttuisi, ja he saisivat asua, opiskella ja tehdä töitä Britanniassa kuten tähänkin asti. Pysymistä kannattaneet kuitenkin varoittivat, että eron myötä muiden EU-maiden kansalaiset menettäisivät automaattisen oikeuden asua ja työskennellä Britanniassa.

Myös monet asiantuntijat Britanniassa ovat sitä mieltä, että asuminen Britanniassa vaikeutuisi.

”Kun maa eroaa EU:sta, ei se enää kuulu kerhoon, joka antaa oikeuden asumiseen”, sanoi oikeustieteen professori Sionaidh Douglas-Scott brittilehti The Guardianin haastattelussa.

Muutto Britanniaan saattaisi vaikeutua mahdollisten viisumien, lupien ja maksujen myötä. Yksi mahdollisuus voisi olla niin sanottu Australian malli, jossa asumisoikeutta hakeva pisteytettäisiin muun muassa tulojen ja kielitaidon mukaan. Viisumi myönnettäisiin ensin viideksi vuodeksi, minkä jälkeen voisi anoa pysyvää asumisoikeutta.

”On mahdollista, että tilanne vaikeutuu. Brittejä on kuitenkin melkoinen määrä myös muualla Euroopassa, joten kaikkien intresseissä on varmasti etsiä mahdollisimman joustava malli”, Leppo uskoo.

Avopuolisoni on Skotlannin kansalainen, ja asumme yhdessä Suomessa. Avopuolisoni on aikoinaan saapunut Suomeen opiskelijan statuksella. Mikäli brexit astuu voimaan, kuinka käy, kun hän valmistuu?

Suomessa asuviin Britannian kansalaisiin pätee sama lähtökohta kuin Britanniassa asuviin suomalaisiinkin: niin kauan kun eroprosessi on käynnissä, pätee asumiseen ja elämiseen samat säännöt kuin tähänkin asti. Jos siis valmistuu seuraavan kahden vuoden sisällä, saa Suomeen jäädä asumaan kuten tähänkin asti.

Jatko riippuu siitä, millaiset säännöt Britannia neuvottelee maassa asuville EU-kansalaisille. Mikäli Britannia vaikeuttaa tuntuvasti maassa asuvien EU-kansalaisten asemaa, vaikeutuisi vastavuoroisesti myös Britannian kansalaisten asema EU-maissa.

Jotkut asiantuntijat uskovat, että EU-maissa jo asuvien brittien asumisoikeus säilyisi Wienin yleissopimuksen nojalla. Sen mukaan jo saatuja oikeuksia ei voi ottaa pois, vaikka oikeuksiin edellyttäneet sopimukset raukeaisivat. Tämä ei kuitenkaan välttämättä koskisi esimerkiksi terveydenhuoltoa.

Britannia yrittäisi varmasti neuvotella EU:n kanssa sopimuksen, joka takaisi sen kansalaisille jonkinlaisen erityisaseman Euroopan unionissa.

Mahdollista on, että brittejä kohdeltaisiin kuten EU:hun kuulumattomien Norjan, Islannin, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisia. Heillä on samat oikeudet liikkumiseen ja oleskeluun Euroopan maissa kuin EU-kansalaisilla. Toisaalta Britannia ei kuulu Schengen-alueeseen, joka takaa vapaan liikkuvuuden alueen sisällä.

Mitä hyötyä Britannian EU-erosta voisi olla?

Britannian EU-eron haitat olisi helpompi luetella, mutta jos jotain hyötyä haluaa etsiä, niin ainakin EU:n päätöksenteko joillain politiikan alueilla helpottuu, sanoo ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Britannia on ollut etenkin joissain integraatiota vahvistavissa kysymyksissä yksin eri linjoilla muiden maiden kanssa. Tällaisia ovat muun muassa kysymykset yhteisestä puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta, sanoo Tiilikainen.

”Esimerkiksi turvallisuusyhteistyö on ollut punainen vaate briteille. Britannian eron jälkeen yhteisen tahdon vieminen eteenpäin helpottuu.”

Tiilikainen myös uskoo, että nyt EU:ssa on helpompi keskustella asioista niiden oikeilla nimillä. Federalismi on ollut Britannialle peikko, jonka vuoksi asioita on pitänyt kaunistella.

”EU:hun ei voitu valita ulkoministeriä, sillä se olisi viitannut liikaa federalisaatioon. Se linkki piti häivyttää, ja sen sijaan valittiin unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja.”

EU:ssa ja Britanniassa voidaan Britannian eropäätöksen myötä myös oppia jotain. Tulos osoitti, että kansalaiset tulee pitää päätöksentekoprosessissa mukana, ja nyt EU:ssa pitää miettiä, miten se onnistuu, Tiilikainen sanoo.

”Britanniassa on piirejä, joille tämä on uusi kokemus vaikuttamisesta. Sen myötä oppii, että kun on vallassa, sen mukana tulee myös vastuuta.”

Oliko Britannian kuningatar eron kannalla?

Britannian hovi ei ota osaa päivänpolitiikkaan, eikä myöskään Britannian kuningatar Elisabet ole ottanut kantaa Britannian EU-eroon. Myös maan johdossa on varottu tarkasti, ettei kuningattaren tulkita julkisuudessa ottavan kantaa puoleen tai toiseen poliittisissa kysymyksissä.

Keväällä brittilehti The Sun uutisoi näyttävästä kuningattaren kannattavan brexitiä eli Britannian EU-eroa. Myöhemmin kuningashuone kuitenkin kiisti väitteen ja teki virallisen valituksen The Sunin uutisoinnista. Uutinen perustui kuningattaren väitettyihin kahdenkeskisiin keskusteluihin.

Vastustiko Britannia EU:n itälaajentumista?

EU:n vuonna 2004 käynnistynyt itälaajentuminen on oikeastaan koko EU-eron ytimessä. Britannia on perinteisesti kannattanut EU:n laajentumista, ja niin se kannatti myös vuonna 2004, jolloin kahdeksan Itä-Euroopan maata liittyi Euroopan unioniin.

Euroskeptinen Britannia näki laajentumisen estävän syvemmän integraation.

Itälaajenemisen myötä moni ulkomaalainen hakeutui Britanniaan töihin, sillä Britannia ei rajoittanut työperäistä muuttoa. Vuosina 2004–2012 Britanniaan muutti yli 400 000 ulkomaista työntekijää. Kansalaisissa ja mediassa ulkomaisen työvoiman – niin kutsuttujen puolalaisten putkimiesten – kasvu kuitenkin herätti närää, ja nimenomaan maahanmuutosta tuli myös Britannian EU-jäsenyyden kansanäänestyksessä yksi tärkeimmistä kysymyksistä.

Vuonna 2015 tehdyssä kyselyssä 75 prosenttia briteistä oli sitä mieltä, että Britanniaan oli edellisen kymmenen vuoden aikana tullut liikaa maahanmuuttajia. Syylliseksi siihen nähtiin EU.

Voiko Brittien kahta pääpuoluetta suosiva vaalitapa jäädä ennalleen?

Kansanäänestys luo tosiaan taas painetta Britannian vaalijärjestelmän pohtimiseen. Britit osoittivat, että uurnille meno kiinnostaa heitä tällaisessa äänestyksessä, jossa jokainen ääni vaikuttaa suoraan lopputulokseen. Kansanäänestyksen äänestyprosentti oli 72. Se on Britannian kansallisten äänestysten korkein sitten vuoden 1992.

Britannian parlamenttivaaleissa läpi pääsee jokaisesta vaalipiiristä vain yksi ehdokas. Vaalipiirejä on yhtä monta kuin parlamenttipaikkoja. Voittaja ikään kuin vie kaiken. Tämä aiheuttaa sen, että moni äänestäjä kokee äänensä menevän hukkaan.

Vaalipiireissä, joissa on yksi ilmiselvä ennakkosuosikki, äänestäminen ei ole kovin innostavaa muiden ehdokkaiden kannattajille. Lisäksi pienempien puolueiden on vaikea saada kannatustaan vastaavaa määrää ehdokkaita parlamenttiin, kun ne eivät onnistu nousemaan kärkeen yhdessäkään yksittäisessä vaalipiirissä.

Tätä voi pitää ongelmana demokratian kannalta. Sama tilanne vallitsee Ranskassa, jossa esimerkiksi Kansallinen rintama sai viime vaaleissa 577 kansanedustajan parlamenttiin vain kaksi edustajaa, vaikka sitä kannattaa kyselyissä noin neljännes ranskalaisista.

Toisaalta hallitseva konservatiivipuolue tuskin haluaa ainakaan pian ruveta muuttamaan itseään suosivaa järjestelmää. Sillä on tarpeeksi huolia nykyisen poliittisen kaaoksen ja valtatyhjiön kanssa.

Lisäksi britit ovat varsin hiljattain äänestäneet suorassa kansanäänestyksessä nykyisen vaalitavan puolesta. Vuoden 2011 äänestyksessä toisena vaihtoehtona oli niin sanottu alternative vote -järjestelmä. Sekään ei vastaa Suomen suhteellista vaalitapaa, eikä sekään juuri auta pienpuolueita.

Kyseinen, hieman vaikeaselkoinen järjestelmä olisi kuitenkin vähentänyt äänten hukkaan menon ongelmaa. Se olisi antanut äänestäjälle mahdollisuuden nimetä ykkösehdokkaan lisäksi muitakin suosikkeja. Ne olisi otettu ääntenlaskennassa huomioon, mikäli ykkösehdokas ei pääse läpi.

Miksi brittien ero on vaikutuksiltaan pahempi kuin jonkun muun jäsenmaan vai onko asia näin?

Britannia ei varmastikaan ole Euroopan ja EU:n kannalta pahin mahdollinen eroaja. Britannia ei ennestäänkään kuulu euroon eikä vapaan liikkuvuuden Schengen-alueeseen. Nämä eurooppalaisen yhteistyön peruspilarit saavat siis paljon vähemmän kolhuja kuin ne voisivat saada jonkun varsin pienenkin niihin kuuluvan maan erosta.

Lisäksi Britannia on poliittisestikin aina ollut enemmän tai vähemmän hankala jäsen EU:n kannalta. Se on vaatinut ja saanut erityisoikeuksia, kuten sen pysyvä, miljardien eurojen suuruinen vuosittainen jäsenmaksupalautus.

Eron vaikutuksia puolestaan pahentaa se, että Britannia on ollut kaikista poikkeuksistaan huolimatta erittäin suuri ja merkittävä jäsenmaa. Sen osuus EU:n väkiluvusta on lähes 13 prosenttia ja osuus EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta noin 16 prosenttia. Lisäksi Britannian mukana EU menettää maailmanluokan diplomaattisen, sotilaallisen ja tiedustelullisen mahdin.

Suomen kannalta Britannia on valitettava lähtijä sen vuoksi, että Suomen ja Britannian tavoitteet ovat usein olleet EU:ssa samansuuntaisia.

Punnan kurssi on alhaalla, kannattaako nyt tilata tavaraa Britannian Amazonista ennemmin kuin vaikka Saksasta?

Punnan arvo suhteessa Yhdysvaltain dollariin romahti Britannian kansanäänestystuloksen jälkeen alimmilleen vuosikymmeniin. Britannian eropäätöksen myötä kuitenkin myös euro heikkeni dollaria vastaan, mikä lieventää vaikutusta kuluttajahintoihin.

Käytännössä punnan arvon laskeminen tarkoittaa sitä, että sekä Britanniaan matkustavat että verkosta tilaavat asiakkaat saavat tuotteita aiempaa halvemmalla, sillä eurolla saa nyt ostettua entistä enemmän puntia. Kun esimerkiksi torstaina yhdellä eurolla sai noin 0,76 puntaa, saa yhdellä eurolla nyt noin 0,82 puntaa. Esimerkiksi torstaina Amazonin Britannian verkkokaupassa 350 euroa maksanut televisio maksoi maanantaina noin kaksikymmentä euroa vähemmän.

Lähden lasteni kanssa Lontooseen viikoksi elokuussa. Ajattelin lähteä vaihtamaan valuuttaa, kun kuulin punnan arvon romahtamisesta. Tippuuko punnan arvo vielä suhteessa euroon?

Kovin kauas hintakehitystä on vaikea veikata, sillä romahduksen jälkeen kurssit sahaavat ja heiluvat, mikä kertoo epävarmuudesta. Yhtä hyvin punnan kurssi voi siis jatkossa kohentua. Siitä syystä esimerkiksi ensi kuussa Britanniaan matkustavien on vaikea ennakoida valuutanvaihtoja. Kuukauden päästä kurssi voi olla parempi tai huonompi, riippuen siitä, miten Britannin eroprosessi etenee ja millaisia sopimuksia on odotettavissa.

Miten Brexit mahtaa vaikuttaa englannin kielen asemaan EUn hallinnossa?

Britannian lähdettyä Irlanti ja Malta edustavat englanninkielisten maiden joukkoa EU:ssa, elleivät Skotlanti ja Pohjois-Irlanti keksi keinoa pysyä unionissa tai liittyä siihen. Britannian EU-ero voi olla kolaus aika ajoin esiin nouseville vaatimuksille nostaa englanti koko EU:n viralliseksi kieleksi, mutta kielen asema on muutoin vakiintunut.

”Englannista on muodostunut sellainen lingua franca, että vaikka iso sitä käyttävä maa unionista poistuukin, niin sitä taitavia ihmisiä on vielä todella merkittävä määrä. Englanti on selvästi muita vahvempi kieli”, sanoo lehdistösihteeri Leena Brandt Suomen pysyvästä EU-edustustosta.

Vuoden 2012 Eurobarometrin mukaan englanti on EU:ssa ylivoimaisesti eniten puhuttu vieras kieli. Englantia toisena kielenä puhui 38 prosenttia EU-kansalaisista, ranskaa vain 12 prosenttia ja saksaa 11 prosenttia.

”Näiden reilun 20 vuoden aikana, siitä lähtien kun Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät unioniin, englannin asema on selvästi vahvistunut verrattuna ranskaan ja saksaan. On vaikea nähdä että siitä luovuttaisiin, mutta ranska ja saksa saattavat hieman vahvistua”, Brandt sanoo.

Onko saatavana tilastotietoa Britannian EU-eroa ja unioniin jäämistä kannattaneiden sukupuolijakaumasta?

Britannian kansanäänestyksen äänijakaumasta ei ainakaan toistaiseksi ole tietoa, mutta äänestystä alustaneiden kyselyiden pohjalta tiedetään, miten EU-eron ja unioniin jäämisen kannatus Britanniassa jakautui. Äänten jakautumista voi analysoida myös sen pohjalta, miten eri alueilla äänestettiin.

Sukupuolten välillä ei ollut ainakaan kyselyissä selvää eroa. Ennen äänestystä useampi nainen ei ollut vielä päättänyt, kumpaa vaihtoehtoa äänestää, mutta päätöksen tehneiden kesken vaihtoehdot jakaantuivat tasaisesti miesten ja naisten välillä – toisin kuin esimerkiksi Skotlannin kansanäänestyksessä itsenäisyydestä vuonna 2014, jolloin miehet asettuivat huomattavasti naisia selvemmin itsenäistymisen puolelle.

Keväällä tehtyjen kyselyjen perusteella nuoret kannattivat selvästi EU:ssa pysymistä, kun taas vanhemmat äänestäjät olivat EU-eron puolella.

Alueellisten äänestyserojen pohjalta voi päätellä, että esimerkiksi kouluttautuneet äänestivät herkemmin EU:ssa pysymisen puolesta. Pysymistä kannatettiin myös siellä, missä maahanmuuttajia oli paljon.

Onko tämä Brexit-äänestys täysin sitova? Kun eroa äänestäneiden voitto oli näin niukka, voiko parlamentti ottaa asiassa päätösvallan itselleen?

Britannian EU-kansanäänestys oli neuvoa-antava, mutta käytännössä sen tulosta on vaikea sivuuttaa. Äänestystä markkinoitiin molemmin puolin ratkaisuna EU:n demokratiavajeeseen, brittien mahdollisuutena vaikuttaa asioihin. Tuloksen mitätöiminen vain syventäisi jakolinjoja äänestäjien ja poliittisen eliitin välillä sekä kansalaisten keskuudessa.

Jos EU tekee vielä eroprosessin aikana Britannialle merkittäviä myönnytyksiä, voiko parlamentti tehdäkin päätöksen EU:ssa pysymisestä?

EU:n perussopimuksen mukaan tämä ei tule kysymykseen. Sen jälkeen, kun 50. artiklassa määritelty eromenettely on aloitettu, sitä ei voi pysäyttää tai perua. Eroneuvotteluille asetettua kahden vuoden aikarajaa voi jatkaa, mutta se edellyttää jäsenmaiden yksimielistä hyväksyntää.

Näin on säädetty juuri siksi, ettei eroneuvotteluja voisi käyttää uhkavaatimusten esittämiseen. Tosin EU:n perussopimuskin on vain valtioiden välinen yhteisymmärrys, ei muuttumaton luonnonlaki. Eromenettelyä ei sitä paitsi ole koskaan aikaisemmin käytetty.

Miksi Britannia on antanut ainoana EU-maana kansalaistensa äänestää jäsenyyden jatkosta, vaikka EU on muuttunut hyvin paljon vuosikymmenten saatossa? Miksi ei yleisesti pidetä tarpeellisena kysyä kansalaisten mielipidettä unionin suurista linjoista esimerkiksi 25 vuoden välein?

Yksinkertainen vastaus kuuluu, ettei Britannian lisäksi muissa jäsenvaltioissa ole ylipäätään käyty vakavasti otettavaa keskustelua EU-jäsenyydestä. Painetta kansanäänestykseen ei ole ollut muualla.

Laajemmin ottaen poliittiset johtajat ovat haluttomia antamaan asioita kansan pätettäviksi, sillä kansanäänestykset ovat pahamaineisen arvaamattomia.

”Toistuvat kansanäänestykset EU-jäsenyydestä johtaisivat EU:ssa hyvin suuriin hankaluuksiin ja jatkuvaan epävarmuuteen”, sanoo Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio.

”Varsinkin silloin, kun ihmisten tietämys jostain asiasta on kovin alhainen, muut ajankohtaiset tekijät saattavat vaikuttaa hirveästi äänestyskäyttäytymiseen. Jos vaikka hallitus on epäsuosittu tai työttömyys on koholla”, Raunio huomauttaa.

Ajatus, että EU:hun voisi liittyä ja siitä erota kuin pyöröovesta kulkemalla on hankala. Jäsenyyden hakeminen on pitkä ja vaivalloinen prosessi, joka vaatii valtavan määrän lainsäädäntöä, koulutusta ja vuosikausien valmistelua. Samoin eroaminen, kuten Britannian tapaus pian todennäköisesti osoittaa.

”Ei siitä tulisi yhtään mitään. Aika mahdoton idea”, Raunio sanoo.

Toki joissain jäsenvaltioissa, kuten Tanskassa ja Irlannissa, maan oma perustuslaki edellyttää kansanäänestystä, kun valtaa siirretään pois maasta. Näissä maissa on äänestetty muun muassa Euroopan yhtenäisasiakirjasta (1986), Maastrichtin sopimuksesta (1992) ja Amsterdamin perussopimuksesta (1998). Kansa on toisinaan äänestänyt aluksi unionia vastaan, mutta tulos on muuttunut uusintaäänestyksissä.

Miksi skotlantilaiset kannattivat niin ylivoimaisen voimakkaasti EU:ssa pysymistä kansanäänestyksessä?

Britannian EU-äänestyksessä Skotlanti kannatti selvällä enemmistöllä EU:ssa pysymistä – 62 prosenttia äänestäjistä äänesti pysymisen puolesta.

Kun Britannia vuonna 1973 päätti liittyä silloisen talousliittoon, vastusti Skotlanti päätöstä, sillä se ei halunnut luovuttaa enää enempää valtaa omien rajojensa ulkopuolelle. Sittemmin unionista on tullut Skotlannille tärkeä apu.

Skotlanti on hyötynyt suuresti EU:n tukirahoista esimerkiksi maataloustukien muodossa, joita se on saanut huomattavasti vaikkapa Englantia enemmän. Lisäksi EU:n aluekehityshankkeiden kautta Skotlannin köyhille alueille on virrannut tuntuvasti apua, kirjoittaa professori Peter Moloney irlantilaisessa Irish Times -lehdessä.

Brexit-leiri käytti hallitsematonta maahanmuuttoa vaali-aseena kampanjoinnissaan, mutta Skotlannissa sanoma ei tavoittanut äänestäjiä samalla tavalla kuin Englannissa. Maahanmuuttajien osuus väestöstä on saaren pohjoisosissa huomattavasti Englantia pienempi, eikä se herätä samanlaisia tunteita skottiväestössä. Skotlannissa myös on totuttu lähtemään itsekin töiden perässä muualle, Moloney sanoo.

Skotlannissa EU:ssa pysyminen on saanut poliitikkojen kannatuksen yli puoluerajojen. Siellä jaetaan vahvasti ajatus siitä, että Skotlanti tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Britannian euroskeptinen konservatiivipuolue ei ole kovin suosittu Skotlannissa, eikä yksikään merkittävä puoluejohtaja kannattanut EU-eroa. Myöskään maahanmuutto- ja EU-kriittisellä Ukip-puolueella ei ole juurikaan kannatusta Skotlannissa.

Skotlanti on ilmoittanut aloittavansa neuvottelut EU:n kanssa mahdollisuudesta jäädä EU:n jäseneksi. Olisiko se teoriassakaan mahdollista?

Skotlanti äänesti selkeästi EU:ssa pysymisen puolesta, ja jäsenyydellä on vahva tuki poliitikoilta ja kansalta.

Vaihtoehtoja on käytännössä kolme: Skotlannin pääministeri Nicola Sturgeon on jo väläytellyt mahdollisuuksia uudesta itsenäisyysäänestyksestä. Jos Skotlanti itsenäistyisi, sen pitäisi todennäköisesti hakea EU-jäsenyyttä uudelleen kuten minkä tahansa maan. Skotlannin jatko vanhana jäsenenä saattaisi kuitenkin olla toinen vaihtoehto itsenäistymisen jälkeen, sanoo kansainvälisen politiikan yliopistolehtori Mikko Kuisma Oxford Brookes -yliopistosta.

Tässä tapauksessa Skotlanti joko perisi jäsenyyden tai saisi helpotusta hakuprosessiin.

”Tilanne on erikoinen ja kaikki mahdollisuudet ovat auki. Mutta teoriassa EU-jäsenyys olisi mahdollinen.”

Äänestyksessä on riskinsä. Vaikka itsenäisyys toteutuisi, ei pääsy EU:n jäseneksi olisi varma, sillä kaikkien EU-maiden pitäisi hyväksyä Skotlannin hakemus. Kun Skotlanti äänesti itsenäisyydestä vuonna 2014, pidettiin todennäköisenä, että ainakin Belgia ja Espanja olisivat estäneet Skotlannin pääsyn Euroopan unioniin. Taustalla on maiden pyrkimys vaimentaa omien maidensa separatistiryhmien itsenäisyyshaaveita.

Kolmas vaihtoehto on käänteinen Grönlannin malli. Vaikka Grönlanti on osa Tanskaa, ei se kuulu EU:hun. Samoin Skotlannin kohdalla voitaisiin hakea mallia, jossa Skotlanti on osa EU:sta eronnutta Britanniaa, mutta kuuluu silti EU:hun.

Skotlannin valtapuolue SNP:n ensisijainen tavoite on Kuisman mukaan kuitenkin saada Skotlanti itsenäisenä valtiona EU:hun.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Brexit
  • Iso-Britannia
  • Euroopan unioni

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

    2. 2

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    3. 3

      ”Väkisin viinaa, hotellihuone, seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus”: Suomen elokuva-alalla ahdistellut naiset kertovat kokemuksistaan

    4. 4

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    5. 5

      Moni suomalainen syö maksansa sairaaksi – jo joka viidennellä on rasvamaksa, eikä tulevaisuus näytä erikoislääkärin mukaan hyvältä

    6. 6

      Kambodža on uudempi tuttavuus Thaimaan naapurissa – matkailijalle edullinen, kaunis ja kaoottinen

    7. 7

      30-vuotias mies kertoi kokemuksistaan HS:n ahdistelukyselyssä: ”Hävetti kamalasti, miten hallitsemattomasti olin käyttäytynyt – En ollut ottanut todesta hienovaraisia vihjeitä siitä, etten ollut toivottu”

    8. 8

      Trump syytti kongressiedustajaa valehtelusta, kun tämä kertoi tökeröstä puhelusta kuolleen sotilaan surevalle leskelle – Washington Post: Sotilaan äiti vahvistaa presidentin tökeröydet

    9. 9

      Neljä menetti työnsä, kun lääkäri poistettiin väkisin lentokoneesta keväällä Yhdysvalloissa

    10. 10

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    2. 2

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    3. 3

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    4. 4

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    5. 5

      Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

    6. 6

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    7. 7

      Taloyhtiöriita sai uskomattomat mittasuhteet Helsingin Kruununhaassa: oikeudenkäyntikulut jo 50 000 euroa – eikä loppua vielä näy

    8. 8

      Moni suomalainen syö maksansa sairaaksi – jo joka viidennellä on rasvamaksa, eikä tulevaisuus näytä erikoislääkärin mukaan hyvältä

    9. 9

      Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

    10. 10

      Sote-ratkaisu horjuu jälleen – asiantuntijat laidasta laitaan varoittavat viemästä tuoreinta versiota eteenpäin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    8. 8

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    9. 9

      Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

    10. 10

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    11. Näytä lisää