Ulkomaat

Toiveet rauhasta hukkuivat vereen – Taistelut Turkissa kurdisissien ja hallituksen välillä ovat kiihtyneet pahimmiksi sitten 1990-luvun

Vielä viime vuonna Diyarbakırissa uskottiin kurdi­sissien ja Turkin hallituksen pysyvään rauhaan. Nyt talot ovat täynnä luodinreikiä. Çukurin perhe menetti tyttärensä.

16-vuotiaasta lukiolaistytöstä Rozerin Çukurista piti tulla psykologi. Olisi tullutkin, siitä hänen äitinsä on varma.

”Hänen arvosanansa olivat niin hyvät. Hänellä oli edessään valoisa ­tulevaisuus”, sanoo Fakiye Çukur perheen kotona ­Diyarbakırissa, Turkin kurdi­alueen keskuskaupungissa.

Tytär kuoli tammikuussa, perheen mukaan armeijan tarkka-ampujan luotiin.

Hän on yksi yli 1 500 uhrista, jotka Turkin turvallisuusjouk­kojen ja kurdien sissijärjestön PKK:n välillä uudelleen roihahtanut konflikti on vaatinut viime kesästä lähtien Inter­natio­nal Crisis Groupin (ICG) mukaan.

Vaikka otsikoissa ovat viime ­aikoina olleet enemmän ääri­järjestö Isisin tekemät iskut, Turkissa käydään parhaillaan toistakin, vielä tappavampaa taistelua. Pelkästään kesäkuun aikana yhteenotoissa Turkin joukkojen ja kurdisissien välillä kuoli ICG:n mukaan 82 ihmistä.

PKK:n ja hallituksen vuonna 2012 aloittama rauhanprosessi katkesi viime vuonna. Sen jälkeen noin tuhat kilometriä Alanyan aurinkorannoista itään on käyty taisteluja, jotka ovat olleet pahimmat sitten synkeän 1990-luvun.

Turkin läntisemmissä osissa konflikti on näkynyt pommi-iskuina, joita PKK ja sitä lähellä olevat ryhmät ovat tehneet lähinnä poliiseja vastaan. Sekä Turkki että Yhdysvallat ja EU pitävät PKK:ta terroristijärjestönä.

Rozerin Çukur kuoli Diyarbakırin vanhassakaupungissa Surissa. Alueelle julistettu ulkonaliikkumiskielto oli perheen mukaan purettu muutamaksi tunniksi, ja Rozerin oli mennyt hakemaan läksyjä koulutoveriltaan.

Sur on mustien basalttimuurien ympäröimä kapeiden kujien sokkelo, kaupungin sydän, joka pääsi viime vuonna YK:n kulttuurijärjestön Unescon maailmanperintölistalle. Rauhanprosessi oli tuonut Diyarbakıriin toivon, että vuosikymmeniä jatkunut konflikti jäisi taakse ja Tigrisjoen rannalla sijaitseva Rooman valtakunnan aikainen kaupunki nousisi jälleen kukoistukseen.

Nyt vanhankaupungin taloissa on luodinreikiä kuin arpia.

Vaikka Surin ulkonaliikkumiskielto purettiin keväällä, joihinkin kortteleihin ei saanut kesäkuussa vieläkään mennä. Betoniesteet sulkevat kadut. Niiden raosta näkyy tiilimurskaa, lasinsirpaleita ja vau­rioituneita rakennuksia.

”Poliisit ovat siellä!” huikkaa pyörällään ohi pyyhkäisevä pikkupoika.

Eivät vain siellä, vaan kaikkialla. Jännitys on paikallisten mukaan lientynyt keväästä, mutta Surin kaduilla ei voi kävellä kovin monta sataa metriä näkemättä poliisin tarkastuspisteitä, ajoneuvoja ja vesitykkiautoja.

Kaakkois-Turkki on syöksynyt väkivallan kierteeseen syistä, jotka liittyvät yhtä lailla sisä­politiikkaan kuin laajempaankin Lähi-idän tilanteeseen.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta arvioi, että rauhan­prosessi oli Turkin presidentille Recep Tayyip Erdoğanille vain välineellinen: tarkoitus oli kerätä äänet konservatiivisilta kurdeilta. Kun sopua vastustava nationalistipuolue MHP ja liberaali kurdipuolue HDP ­alkoivat vahvistua viime kesän parlamenttivaalien alla, Erdoğan katkaisi rauhanhankkeen.

”Hän näki, että se vie enemmän ääniä kuin tuo”, Alaranta uskoo.

Samaan aikaan kurdiryhmien kohoaminen tärkeään asemaan Isisin-vastaisessa taistelussa Syyriassa ja Irakissa on Alarannan mukaan lisännyt PKK:n kun­nianhimoa myös Turkissa.

”Osa PKK:n sisällä katsoo, että nyt on historiallinen mahdollisuus nostaa omia osakkeita.”

Tilanne eroaa 1990-luvusta siten, että tuolloin taistelut keskittyivät syrjäseuduille, kauas asutuskeskuksista. Tänä vuonna ­yhteenottoja on käyty tiheästi asutuissa kaupungeissa, kuten Diyar­bakırissa.

Kaupunkisodan yksi piirre on, että siviilin ja taistelijan välistä rajaa on paikoin lähes mahdotonta vetää.

Perhe sanoo Rozerin Çukurin olleen tavallinen lukiolaistyttö, joka pelkäsi aseiden ääntäkin. Konfliktissa kuolleiden kurdien omaisten järjestö väittää hänen olleen mukana taistelussa.

”On hyvin vaikeaa sanoa, ­kuka on taistelija ja kuka siviili”, toteaa ICG:n tutkija Berkay Mandıracı.

Moniin Surin taloihin on spraymaalattu PKK:n lisäksi kirjain­yhdistelmää YDG-H. Lyhenne tarkoittaa nuorison asejoukkoja, joita kurdisissit alkoivat ICG:n mukaan organisoida osana uutta kaupunkisotastrategiaansa jo vuonna 2013. Tuolloin rauhanneuvottelut olivat käynnissä.

Kun neuvottelut katkesivat, YDG-H:n taistelijat alkoivat viime vuoden lopulla rakentaa barri­kadeja kurdienemmistöisiin kaupunkeihin. Armeija vastasi ulkonaliikkumiskielloin ja paikoin jopa panssarivaunuin.

”PKK uskoi, että kaupunkisota toisi heille lisää kannatusta väestön keskuudessa”, Mandıracı selittää. Tarkoitus oli esittää konflikti tavallisen kansan nousuna hallitusta vastaan.

”Se oli virhearvio. Monet kaupunkialueilla näkivät, mitä tuhoa kaupunkisota aiheuttaa.”

Diyarbakırin vanhankaupungin taisteluissa on vaurioitunut kotien lisäksi moskeijoita ja vanhoja kirkkoja.

Surissa asukkaat syyttävät ­tuhoista yhtä paljon kurdikapinallisia kuin hallitustakin. Niinpä taistelut ovat viime aikoina siirtyneet jälleen syrjäisemmille alueille.

Turkin pääministeri Binali Yıldırım julisti kesäkuun 21. päivänä sotilasoperaatiot kaupungeissa päättyneiksi.

Niiden jättämät haavat ovat kuitenkin syvät.

Vaikka Mandıracı arvioi, että hallitukselle ei enää ole kyseessä kurdien ja turkkilaisten etninen konflikti, katkeruus on Diyarbakırissa käsin kosketeltavaa.

”Tunneside turkkilaisten ja kurdien välillä on heikentynyt”, sanoo Rozerin Çukurin setä Muzaffer Çukur.

Mitä pahemmaksi väkivalta käy, sitä tiukemmin osapuolet takertuvat omaan kantaansa, hän selittää. Turkkilaiset tukevat hallituksen kovia otteita, kurdit aseellista vastarintaa.

Katkeruutta pahentaa se, että Diyarbakırissa monen toivo pysyvästä rauhasta oli ehtinyt herätä. Rauhanprosessin aloittamisen lisäksi Erdoğanin johdolla oli lisätty kurdien kulttuurisia oikeuksia, joita Turkki oli rajoittanut tiukasti vuosikymmeniä.

”Uskoimme, että tämä hallitus voisi tuoda vihdoin ratkaisun”, sanoo Rozerin Çukurin isä Mustafa Çukur. Hän tuntee itsensä petetyksi.

Monet konservatiiviset kurdit tukivat Erdoğanin AK-puoluetta. Se sai ääniä myös Çukurin lähipiiristä. Erdoğan on johtanut Turkkia vuodesta 2002, viime vuosina yhä itsevaltaisemmin.

”Hän nousi äänillämme siihen valta-asemaan, joka hänellä on nyt”, Mustafa Cukur sanoo.

Kun Erdoğan päätti yhtäkkiä katkaista rauhanprosessin, väkivallan kierre kiihtyi nopeasti.

Nyt Rozerin Çukur on kuollut, samoin hänen isänsä toivo.

”En näe tällä hetkellä mahdollisuutta rauhaan.”

Tyttärestä muistuttaa perheen olohuoneen seinällä kuva, jota äiti Fakiye Çukur ei vieläkään pysty katsomaan.

”Olemme kokeneet epäoikeudenmukaisuutta. Se ei unohdu.”

Kurdien asiaa edistävä puolue joutui ahtaalle

Samaan aikaan kun väkivalta on kiihtynyt Kaakkois-Turkissa, kurdien asiaa parlamentissa ajava HDP-puolue on ajettu yhä ahtaammalle.

Presidentti Recep Tayyip Erdoğan vahvisti kesäkuussa lain, jolla puretaan kansanedustajien syytesuoja. HDP:n 59 kansanedustajasta 50 saattaa joutua syytteeseen ja menettää paikkansa parlamentissa.

”Syynä on halu tuhota HDP:n poliittinen tulevaisuus. HDP on ainoa, joka on Erdoğanin itse­valtaisten pyrkimysten tiellä”, sanoo puolueen kansanedustaja Çağlar Demirel sen Diyarbakırin-toimistossa.

Demireliä itseään odottaa viisitoista eri syytettä. Puolue on vakuuttanut, että sen kansanedustajat eivät suostu menemään oikeuden eteen.

”Meidät on vietävä väkisin.”

HDP nousi viime vuoden par­lamenttivaaleissa kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi sekä kurdien että liberaalien turkkilaisten äänten avulla.

Puolue pyrki valovoimaisen johtajansa Selahattin Demirtaşin johdolla edustamaan moniarvoista ja vapaamielistä Turkkia eikä vain kurdeja.

Sen menestys hankaloitti Erdoğanin pyrkimystä muuttaa perustuslakia niin, että Turkista tulisi presidenttijohtoinen valtio. HDP ei hyväksy presidentin suunnitelmia.

Samalla monet HDP:tä äänes­täneet turkkilaiset ovat olleet pettyneitä siihen, ettei puolue ole viime kuukausina sanoutunut riittävän selvästi irti EU:nkin terroristijärjestöksi luokitteleman PKK:n veriteoista.

Demirelinkin puheessa kuuluu suhde PKK:hon. Hän käyttää järjestön vankilassa olevasta johtajasta Abdullah Öcalanista kunnioittavaa sayın-titteliä. Lisäksi hän sanoo, että Diyar­bakıriin ja muihin kaupunkeihin pystytetyt barrikadit eivät olleet PKK:n nuorisojärjestön vaan ”kapinaan nousseen kansan” työtä.

Huolimatta monimutkaisesta suhteestaan PKK:hon HDP on silti tarjonnut monelle kurdille toivon, että heidän asioitaan voi­taisiin edistää demokraattisin keinoin. Puolueen kansanedustajien syytesuojan purkaminen romuttaa tätä toivoa.

Vaarana on, että väkivaltaisten ryhmien oikeutus kurdien silmissä kasvaa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin Toni Alaranta.

Kaikki tämä on koettu Turkissa ennenkin. Vuonna 1994 kurdipuoluetta edustaneilta parlamentaarikoilta vietiin syytesuoja. PKK:n suosio kasvoi, ja verenvuodatus paheni.

”1990-luvun opetus oli se, että ei tätä pystytä väkivallalla hoitamaan”, Alaranta toteaa. ”Mutta nyt sama tie on valittu taas.”

Kirjoittaja kävi Diyarbakırissa 19. kesäkuuta.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Pitkäaikainen taistelu

 Turkin suurimman etnisen vähemmistön kurdien kulttuurisia oikeuksia on rajoitettu vuosikymmeniä.

 Kurdistanin työväenpuolue PKK aloitti vuonna 1984 aseellisen taistelun. Konfliktissa on kuollut ainakin 40 000 ihmistä.

Vuonna 2012 Turkki aloitti rauhankeskustelut PKK:n vankilassa olevan johtajan Abdullah Öcalanin kanssa.

 Viime vuonna rauhanhanke katkesi ja taistelut alkoivat uudelleen.

Turkin kurdikonflikti vaikeuttaa myös äärijärjestö Isisin vastaista taistelua Syyriassa ja Irakissa. Siellä kurdiryhmät taistelevat Isisiä vastaan.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Turkki
  • PKK
  • Kurdit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    2. 2

      Länsimetron kuitit haluttiin perata läpi erityistilintarkastuksessa, virkamiehet tilasivat yleisen selvityksen – Maria Guzenina: ”Mistä tässä on nyt kysymys?”

    3. 3

      Räikeä eriarvoistuminen johti brexitiin ja Trumpin voittoon – todella huonoja valintoja molemmat

    4. 4

      Satoja turvapaikanhakijoita on liittynyt helluntaiseurakuntiin viime vuosina – Helluntaikirkon johtaja: ”Olemme joutuneet laittamaan jos nyt ei jarrun, niin ainakin kytkimen”

    5. 5

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    6. 6

      Tukholman eliitin alakoulussa luokkahuoneilla on kuninkaallisten nimet ja oppilailla MacBookit – Ulos jääneiden vanhemmat juoksevat rehtoria kiinni kaupungilla ja itkevät

      Tilaajille
    7. 7

      Toimittaja nukkui kolme viikkoa unimittareiden kanssa, tämä kaikki tapahtui: alkoholi tuhosi levon, lyhyetkin unet virkistivät – ja motivaatio mennä aikaisemmin nukkumaan löytyi

    8. 8

      Punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun – esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti

    9. 9

      Viiskulman Digeliuksen levykauppias Emu Lehtinen on kuollut

    10. 10

      Masennus ei ole yksi vaan 12 eri sairautta – kaikki ne vaativat myös erilaiset hoidot, sanovat suomalaistutkijat

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    3. 3

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun – esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti

    6. 6

      Älä keitä kahvia, leivo tai käy päiväkausiin suihkussa – HS kokosi ohjeet, mitä tehdä, jos epäilet kotona kosteusvauriota

    7. 7

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    8. 8

      Tukholman eliitin alakoulussa luokkahuoneilla on kuninkaallisten nimet ja oppilailla MacBookit – Ulos jääneiden vanhemmat juoksevat rehtoria kiinni kaupungilla ja itkevät

      Tilaajille
    9. 9

      Lunta tai räntää luvassa ensi viikolla lähes koko maahan – ”Renkaiden vaihto vasta keski­viikkona menee jo myöhäiseksi”

    10. 10

      Masennus ei ole yksi vaan 12 eri sairautta – kaikki ne vaativat myös erilaiset hoidot, sanovat suomalaistutkijat

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    10. 10

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    11. Näytä lisää