Ulkomaat    |   HS-analyysi

Turkin puhdistuksen kohteena jo noin 60 000 ihmistä – mistä valtakamppailussa on kyse?

Kumousyrityksestä syytetyn Fethullah Gülenin liike on vuosia toiminut Turkin hallinnon kulisseissa varjo-organisaationa, sanoo tutkija. HS keräsi kysymyksiä ja vastauksia poikkeuksellisesta puhdistuskampanjasta.

Turkissa on pantu toimeen ennennäkemätön puhdistuskampanja viime viikonlopun epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen. Jo noin 60 000 ihmistä on hallituksen lausuntojen perusteella joutunut kampanjan kohteeksi. Joukkoon kuuluu muun muassa sotilaita, virkamiehiä, tuomareita ja opettajia, joita on pidätetty, erotettu työpaikoiltaan tai pantu toistaiseksi viralta.

Kumouksessa yritettiin syöstä vallasta – ja mahdollisesti tappaa – presidentti Recep Tayyip Erdoğan, joka on johtanut Turkkia presidenttinä kaksi vuotta ja sitä ennen pääministerinä yksitoista vuotta. Erdoğanin johtama islamistinen AK on Turkin hallitseva puolue. Erdoğania arvostellaan vallan keskittämisestä ja uskonnon sotkemisesta politiikkaan, mitä monet pitävät Turkin tasavallan maallisen perusajatuksen vastaisena.

Keitä on joutunut puhdistuksen kohteeksi?

Vallankaappausyritykseen liittyneissä taisteluissa kuoli noin 300 ihmistä.

Heti viikonloppuna alkoivat pidätykset. Pidätettyjä on hallituksen maanantaisen ilmoituksen mukaan 7 500. Heistä noin 6 000 on sotilaita, joihin kuuluu 85 kenraalia ja amiraalia asevoimien ylimmästä johdosta. Poliisivoimista on pidätetty noin tuhat ihmistä. Pidätettyihin kuuluu myös satoja tuomareita, syyttäjiä ja muita oikeuslaitoksen työntekijöitä.

Toinen keskeinen kuritustoimi on ollut siirtää hallinnon eri elinten työntekijöitä syrjään tehtävistään. Tähän mennessä hallitus on kertonut ainakin näistä toimista:

8 000 poliisia on erotettu.

21 000 opettajan toimiluvat on evätty.

15 200 opetushallinnon työntekijää on erotettu.

1 577 yliopistojen tiedekuntien johtajaa on määrätty eroamaan.

1 500 valtiovarainministeriön virkailijaa on siirretty syrjään.

492 uskonnollista johtajaa ja opettajaa on erotettu.

393 sosiaaliministeriön virkailijaa on erotettu.

257 pääministerin kanslian työntekijää on erotettu.

Tiedot puhdistuksen laajuudesta perustuvat pääasiassa hallituksen edustajien, kuten pääministeri Binali Yildrimin, lausuntoihin, eikä luvuille ole riippumatonta vahvistusta.

Pääministeri Yildrimin nimissä julkaistiin myös määräys, jonka perusteella julkisen sektorin työntekijöitä kiellettiin matkustamasta ulkomaille ja virkamiesten vuosilomia on peruttu. Keskiviikkona Turkki kielsi korkeakoulujen tutkijoita matkustamasta ulkomaille. Neljän yliopiston rehtorin kerrottiin pidätetyn viroistaan.

Miksi näin monta ihmistä on jahdin kohteena?

On selvää, että kaikki kymmenettuhannet kuritoimien johteeksi joutuneet eivät ole voineet olla osallisena vallankaappausyrityksessä. Turkin hallitus on sanonut joidenkin pidätettyjen sotilaiden osalta, että heitä epäillään kumousyrityksestä ja perustuslainvastaisesta toiminnasta. Valtaosasta pidätettyjä ei tiedetä, mistä heistä tarkalleen epäillään.

Ei ole myöskään selvää, millä perusteella tarkalleen ihmisiä on erotettu työpaikoiltaan.

Yleinen käsitys on, että presidentti Erdoğan käyttää tilaisuutta hyväkseen poistaakseen vastustajiaan hallinnosta ja ajakseen tavoitettaan tehdä Turkista presidenttivaltainen valtio. Eräässä lausunnossaan Erdoğan kuvasi kumousjuonta ”Jumalan lahjaksi”.

Erdoğan on nyt tekemässä itsestään ”Turkin vaikutusvaltaisinta ihmistä sittten osmanien imperiumin”, arvioi Turkki-tutkija Soner Cagaptay The Washington Post -lehdelle.

Erdoğan syyttää kumousyrityksestä arkkivihollistaan Fethullah Güleniä. Turkkilainen Gülen on entinen imaami ja nykyisin maailman vaikutusvaltaisimpia muslimijohtajia. Hän johtaa Yhdysvalloista käsin kansainvälistä Hizmet-verkostoa, jolla arvioidaan olevan eri maissa miljoonia seuraajia. Eräänlaista salaseuraa muistuttava liike sanoo ajavansa modernia ja suvaitsevaista islamia, joka korostaa koulutusta, uskontojen välistä vuoropuhelua ja sitä, että uskonto kuuluu yksityiselämään.

Liikkeen arvostelijat pitävät sitä valtaa tavoittelevana kulttina. Gülen on kiistänyt olleensa kumousjuonen takana.

Presidentti Erdoğan sanoo Gülenin rakentaneen kannattajistaan ”rinnakkaisrakenteen” Turkin hallintoelimiin. Kumousyrityksen jälkeen hän on toistuvasti uhonnut kitkevänsä Gülenin liikkeen yhteiskunnasta.

Onko Fethullah Gülenin liikkeellä oikeasti ollut vahva asema hallinnossa?

Kyllä on. Erdoğan hallinnon ja Gülenin seuraajien kamppailu on usean vuoden ajan repinyt Turkin yhteiskuntaa.

”Gülenistit ovat olleet hyvin vahva voima. Heitä on paljon hallinnon eri elimissä. Vuonna 2012 he olivat lähellä saada Turkin valtiokoneiston hallintaansa”, sanoo Turkki-asiantuntija Svante E. Cornell puhelinhaastattelussa. Cornell johtaa Tukholmassa Institute for Security & Development - tutkimuslaitosta.

Gülenin johtaman Hizmet-verkoston laajuutta Turkissa ei tarkkaan tiedetä. Heitä arvioidaan olevan miljoonia. Verkostolla ei ole virallista rakennetta tai jäsenyyttä. Selkein osoitus liikkeeseen kuulumisesta on, että jäsenet lahjoittavat osan tuloistaan liikkeen tukemille kouluille, tiedotusvälineille, sairaaloille tai tutkimuslaitoksille.

”Se toimii kuin eräänlainen lahko. Se on varjo-organisaatio kulissien takana. On hyvin vaikea tietää, ketä siihen kuuluu”, tutkija Cornell sanoo.

Hizmet-verkostoa on verrattu tietyiltä piirteiltään skientologeihin tai katolisen kirkon sisällä toimivaan Opus Dei -liikkeeseen.

Gülenin liikkeen vaikutusvalta perustuu pitkälti siihen, että sen jäsenet ovat korkeasti koulutettuja. Hizmet-liikkeen juuret ovat jo 1970-luvulla. Se on perustanut tuhansia kouluja Turkkiin ja ainakin noin 150 muuhun maahan Euroopasta Aasiaan ja Afrikkaan. Liike on tukenut jäsentensä korkeakouluopintoja.

”Gülenisteissa on paljon tohtorin tutkinnon suorittaneita ihmisiä. Siksi he ovat olleet päteviä moniin virkoihin. Erdoğanilla on ollut epäilyksiä heidän suhteensa, mutta hänen omista riveistään ei ole löytynyt tarpeeksi päteviä virkamiehiä, joten ei ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin nimittää gülenisteja”, tutkija Cornell sanoo.

Gülenin liikeellä on myös paljon inhoajia Turkissa. Liikettä on syytetty arvostelijoidensa vaientamisesta. Liikkeen vaikutusvalta Turkin yhteiskunnassa on ollut aihe, josta kirjoittaminen on vienyt ainakin kaksi toimittajaa vankilaan.

Miten Erdoğan ja Gülen ovat aiemmin ottaneet yhteen?

Erdoğan ja Gülen olivat ystäviä ja liittolaisia vuosikausia ennen kuin heille tuli välirikko muutama vuosi sitten. Kyse oli henkilösuhteista, eri näkemyksistä islamin ja politiikan yhteydestä ja erityisesti valtakamppailusta.

Erdoğanin nousi vaikutusvaltaiseksi 1990-luvulla Istanbulin pormestarina ja vaikutti myöhemmin kielletyssä Hyvinvointi-puolueessa, joka kiistanalaisesti toi islamia politiikkaan.

Gülen laajensi liikettään Turkista käsin vuoteen 1999 asti. Silloin tuli julki video, joka ainakin vastustajien mielestä osoitti Gülenin tavoittelevan valtaa Turkissa.

Videolla hän kehotti kannattajiaan piileskelemään kenenkään huomaamatta hallinnon rattaissa, kunnes he ovat saaneet haltuunsa ”koko valtiovallan”.

Gülenia vastaan nostettiin syytteet yrityksestä kumota Turkin maallinen perustuslaki. Gülen väitti nauhoitetta peukaloiduksi. Hän lähti vapaaehtoisen maanpakoon Yhdysvaltoihin. Myöhemmin syytteet Turkissa häntä vastaan kumottiin.

Vuodesta 2003 Erdoğanin johti pääministerinä Turkkia islamistisen AK-puolueensa avulla ja sai tukea Gülenilta. Samalla Gülen sai ajettua omia miehiään monille tärkeille paikoille oikeuslaitoksessa, poliisissa ja valtion hallintoelimissä.

Välirikko alkoi viimeistään vuonna 2011. Jälleen vaalit voittanut Erdoğan oli vahvassa asemassa. Hän näki Hizmet-liikkeen vaikutusvallan kasvaneen liikaa ja alkoi puhdistaa Gülenin liikkeen jäseniä hallinnosta irtisanomisin ja tehtävänvaihdoin.

Gülenin puolestaan väitetään käyttäneen vaikutusvaltaansa poliisissa ja syyttäjänvirastossa, josta käsin nostettiin oikeusjuttuja Erdoğanin hallinnon keskeisiä tukijoita vastaan.

”Iso gülenistien hyökkäys oli vuonna 2013, jolloin julki vuodettiin tietoja Erdoğanin ja hänen perheensä korruptiosta”, tutkija Cornell sanoo.

Vuoden 2013 skandaali johti silloin syytteisiin useita Erdoğanin hallituksen ministereitä vastaan. Vastaiskuna Erdoğan järjesti puhdistuksen muun muassa poliisin ja oikeusministeriön riveissä syyttäen Gülenia salaliitosta. Erdoğan myös määräsi suljettavaksi Gülenin liikkeen koulutuskeskukset, joissa miljoonat nuoret turkkilaiset ovat opiskelleet yliopistojen pääsykokeita varten.

Parin viime vuoden aikana Erdoğanin hallinto on toistuvasti syrjäyttänyt tai siirtänyt uusiin tehtäviin virkamiehiä, joita se on pitänyt Gülenin seuraajina. Gülenin tukemien tiedotusvälineiden toimittajia on pidätetty.

Nykyisin Turkin hallitus pitää Gülenin Hizmet-liikettä terroristiorganisaationa.

Onko perusteita uskoa, että Gülenin liike oli kumousyrityksen takana?

Turkin hallinto on sanonut toimittaneensa Yhdysvalloille asiakirjoja, jotka osoittavat Gülenin junailleen kumousyrityksen. Gülen itse on kiistänyt voimakkaasti syytökset. Hän sanoo Erdoğanin itse olleen hankkeen takana.

Yhdysvaltain mukaan Turkki ei vielä ole tehnyt virallista luovutuspyyntöä Gülenista. 75-vuotias Gülen asuu Pennsylvanian maaseudulla kartanossaan, josta käsin hän hoitaa vaurasta maailmanlaajuista liikettään. Verkostoon kuuluu myös pankkeja ja muita liikeyrityksiä.

Erdoğanilla ja AK-puolueella on kuitenkin Turkissa paljon muitakin vastustajia kuin Gülenin verkosto. Demokratian puolustajat sanovat, että Erdoğan on venyttänyt presidentin valtaoikeuksia ja pyrkii tekemään itsestään yksinvaltiaan.

Maallisia turkkilaisia ärsyttää, että Erdoğan on tunkenut uskonnon politiikkaan ja arkielämään. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan lehdistönvapaus on kaventunut, poliittisia aktivisteja ahdistellaan ja monet kansalaiset pelkäävät julkisesti arvostella hallintoa.

Turkin asevoimat on perinteisesti ollut tasavallan maallisuuden takaaja. Joitain asevoimissa on raivostuttanut Erdoğan politiikan islamistinen suuntaus. Kumousyritys toi esiin asevoimien jakautumisen.

Yksi teoria kumousyrityksestä on, että siinä yhdistivät voimansa maallisuutta puolustava asevoimien vanha kaarti ja joukko Gülenin liikkeen tukijoita.

”Yksi osa armeijasta pysyi uskollisena presidentille. Samaan aikaan toinen osa juoni kumousta mahdollisesti gülenistien kanssa. Varmasti asiaa ei tiedä vielä kukaan”, tutkija Cornell sanoo.

Kumousyrityksen jälkeen Turkin hallinnon tekemät pidätykset ja muut kuritustoimet ovat olleet poikkeuksellisen nopeita. On alkanut näyttää selvältä, että Erdoğan joukoilla on jo aiemmin ollut vastustajistaan nimilistoja, joiden perusteella nyt on toimittu.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Turkin vallankaappausyritys
  • Turkki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    3. 3

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    4. 4

      Kuusta löytyi luola, mikä voi kiihdyttää Maan kiertolaisen asuttamista

    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    6. 6

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    7. 7

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    8. 8

      Alaikäisen epäillään puukottaneen puistossa kävellyttä naista Vaasassa – valitsi uhrinsa ilmeisesti sattumalta

    9. 9

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    10. 10

      Yhdysvaltain entinen presidentti Bush arvosteli kovin sanoin Trumpin ajan politiikkaa mainitsematta Trumpia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    2. 2

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    3. 3

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    6. 6

      ”Väkisin viinaa, hotellihuone, seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus”: Suomen elokuva-alalla ahdistellut naiset kertovat kokemuksistaan

    7. 7

      ”Jätä avaimet tuohon. Kiitos ja hei” – Työpsykologi Hanna Poskiparta sai nuorena yllätyspotkut unelmatyöstään, mutta oppi samalla paljon olennaista työyhteisöstä

      Tilaajille
    8. 8

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    9. 9

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    10. 10

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    8. 8

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    9. 9

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    10. 10

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    11. Näytä lisää