Ulkomaat

Pehmeä ja pörröinen täsmäase – näin Kiina on tehnyt politiikkaa Ähtärinkin havittelemilla pandoilla

Panda on ollut vuosikymmeniä Kiinan symboli ja poliittinen työkalu. Nyt niitä odotetaan Pohjanmaalle.

Ähtärin eläinpuiston takinit eli härkägemssit saattavat pian saada häädön. Niiden aitauksen liepeille suunnitellaan elintilaa tärkeämmälle eläimelle.

Pohjanmaalle on nimittäin tulossa kiinalaisia pandakarhuja. Ehkä jo ensi vuonna, kun Suomi täyttää sata vuotta.

”Rakennustöitä ei vielä ole aloitettu. Kiinalaiset käyvät nyt läpi aitauksen piirustuksia”, kertoo eläinpuiston johtaja Juhani Haapaniemi puhelimitse.

”Kiinalaiset” ovat Kiinan metsähallituksen pandaosaston virkamiehiä. Sille kuuluvat kaikki maailman isopandat, myös ulkomailla tarhoissa syntyneet pennut. Luonnossa niitä elää enää noin 1 800 yksilöä, tarhoissa muutamia satoja.

Isopanda eli Ailuropoda melanoleuca on Kiinan ylpeys, ja Kiina pitää mustasukkaisesti kiinni jokaisesta yksilöstä. Niitä ei lainata ihan kaikille.

Pandojen saaminen Ähtäriin on Suomelle melkoinen kunnarilyönti. Liitymme vain neljäntoista muun pandamaan eliittikerhoon. Euroopassa pandan nähdäkseen on vielä toistaiseksi matkustettava Saksaan, Ranskaan, Itävaltaan, Espanjaan tai Britanniaan.

Ähtärin eläintarha on pandojen sijoituskohteeksi harvinaisen syrjäinen ja pieni. Se sijaitsee noin neljän tunnin ajomatkan päässä Helsingistä, ja kävijöitä on vuodessa noin 150 000.

Miksi kallisarvoinen panda tulee kaikista maailman maista juuri Suomeen? Miksi Kiina ylipäätään lainaa pandakarhujaan maailmalle?

Kiinan metsähallitus lainaa pandoja ulkomaille tiukoin ehdoin ja kovaan hintaan. Ähtärin ja Kiinan metsähallituksen välisen sopimuksen yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä, mutta luultavasti ne noudattelevat aikaisempien sopimusten linjoja.

Kymmenen vuoden laina maksaa lehtitietojen mukaan noin kymmenen miljoona euroa, josta valtaosa menee pandojen suojeluun Kiinassa. Maksujen päälle tulevat vielä huoltokulut. Aikuinen panda saattaa rouskuttaa sadantuhannen euron edestä bambua vuodessa.

Kustannuksista huolimatta panda tuottaa useimmiten eläintarhalle huomattavaa lisäarvoa. Vuonna 2011 Edinburghin eläintarhaan saatu pandapari nosti kävijämääriä noin 50 prosentilla. Yleisön kiinnostus tosin tasoittui pian, ja kustannukset ovat sen jälkeen nousseet.

Pandoja on viime vuosina viety Kiinasta ulkomaille uudella innolla. Vuonna 2008 Sichuanin maakuntaa ravisteli maanjäristys, joka tuhosi pandatarhoja. Kiina pyysi ulkomailta apua pandojensa majoittamiseksi, ja kiinnostus on ollut suurta.

Ähtärin tapauksessa aloite pandojen lainaamiseen tuli Suomelta, kertoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Hän veti neuvotteluja Kiinan metsähallituksen pandaosaston kanssa. Ne päättyivät keväällä, ja Suomea edustaa keskusteluissa nyt Ähtärin eläinpuisto.

”Niissä neuvotteluissa, joissa olin osana, Kiinan edustajia kiinnosti lähinnä meidän osaamisemme ja valmiutemme pandojen hoitamiseksi”, Husu-Kallio sanoo.

Mutta historiallisesti Kiinalla on ollut pandoille myös erityistehtävä. Se on käyttänyt isopandoja häpeilemättä diplomaattilahjoina ja hyväntahdonlähettiläinä maissa, joiden kanssa se haluaa lämpimiä välejä.

Niin sanottu pandadiplomatia oli huipussaan 1970-luvulla, kun Kiina pyrki liennyttämään suhteitaan länteen. Kuuluisin esimerkki on vuodelta 1972, jolloin Mao lahjoitti kaksi isopandaa Yhdysvaltojen presidentille Richard Nixonille.

”Tuolloin Kiinan kansainvälinen asema oli hankala”, selittää kansainvälisen politiikan tutkija Mikael Mattlin Turun yliopistosta.

Välit Neuvostoliittoon viilenivät, ja Kiina pysytteli etäällä muusta kommunistiblokista. Yhteyksien avaaminen länteen oli työn takana, ja pandat pehmensivät amerikkalaisten mielikuvia kylmän sodan vihollisesta.

1970–1980-luvuilla Kiina lahjoitti parikymmentä pandaa kymmeneen eri maahan, mutta ajan myötä lisääntynyt ympäristötietoisuus teki käytännöstä epäsuositun. Uhanalaisten eläinten käyttöä diplomaattilahjana ei katsottu hyvällä, joten Kiina alkoi lainata pandoja ulkomaille maksua vastaan. 1990-luvulla pandoilla tehtiin rahaa.

Nykyisin Kiinalla on hyvät suhteet moneen suuntaan, etenkin sen talouden historiallisen kasvupyrähdyksen ansiosta. Kiina rahoittaa valtavaa määrää maita tänä päivänä, ja kaikki haluavat kiinalaisia investointeja, Mattlin toteaa. Se ei tarvitse pandoja pehmittämään kumppaneitaan.

Nimellisesti pandojen lainaaminen on nykyisin puhdasta tutkimusyhteistyötä vailla poliittista ulottuvuutta, mutta asiat kietoutuvat usein toisiinsa.

Esimerkiksi, kun Kiina tarjosi vuonna 2006 pandoja Taiwaniin, yleisö ihastui ajatukseen, mutta Taiwanin silloinen johto pelkäsi eläinten pehmentävän asenteita Manner-Kiinaa kohtaan.

”Siinä oli selkeä poliittinen viesti taustalla. Kiina korosti ystävyyttä ja yhtenäisyyttä, ja Taiwanin johto joutui vähän hankalaan välikäteen”, Mattlin sanoo.

Taiwan taipui lopulta ottamaan pandat vastaan vuonna 2008, kun presidentti ja hallituspuolue vaihtuivat vaaleissa.

Tutkijoiden mukaan Kiina ei ole koskaan luopunut pandadiplomatiasta, vaan se on saanut uusia muotoja. Oxfordin yliopiston tutkimus vuodelta 2013 totesi, että tällä vuosituhannella Kiinan pandavienti on lähes aina kytkeytynyt isoihin kauppasopimuksiin.

Samaan aikaan kun Edinburghin eläintarhaan saatiin pandoja, Kiina allekirjoitti Skotlannin kanssa miljardien arvoisen sopimuksen muun muassa lohenviennistä. Samoihin aikoihin Pohjanmeren vastarannalla Norja menetti lohentoimitus­sopimuksen Kiinaan.

Norja sai kiinalaisilta diplomaattista vihapostia annettuaan Nobelin rauhanpalkinnon Kiinassa vankilassa istuvalle toisinajattelijalle Liu Xiaobolle. Norjan eläintarhoissa ei ole pandoja näkynyt.

Vastaavasti esimerkiksi Kanadan ja Australian tapauksessa pandayhteistyö Kiinan kanssa sattui uraanikauppaa ja energiayhteistyötä käsittävien sopimusten solmimisen aikaan.

”Kolmannessa vaiheessa Kiina lainaa pandoja maille, joilla on arvokkaita luonnonvaroja ja teknologiaa”, ympäristötieteilijä Kathleen Buckinghamin johtama tutkijaryhmä totesi raportissaan.

”Kiinan näkökulmasta tällaisten kallisarvoisten eläinten hoitaminen yhdessä vahvistaa maiden välisiä siteitä. Toisin sa­noen, pandat eivät ole vain osa laajempaa sopimusta, vaan sinetöivät pitkän, kukoistavan yhteistyösuhteen”, raportissa kerrotaan.

Palataan Ähtäriin, tyhjälle tontille takiniaitauksen laidalle. Millaisen ”pitkän, kukoistavan yhteistyösuhteen” siellä pian lyllertävät pandat sinetöivät?

Suomessa on totuttu ajattelemaan, että meillä on erityissuhde Kiinan kanssa, mutta niin ajatellaan monessa muussakin maassa. Suhteet ovat tosiaan melko lämpimät, mutta se ei ole näkynyt esimerkiksi kiinalaisina investointeina.

”Kiinasta katsoen Suomi ei todennäköisesti ole kovin erityinen maa. Olemme hyvä kumppani muiden joukossa. Mutta toki EU:n jäsenmaissa on hyvä olla liittolaisia”, Mattlin arvioi.

Investointipuolella näyttäisi tosin viimein tapahtuvan jotain. Pandanhoito-osaamisemme lisäksi Kiina on kiinnostunut ainakin suomalaisesta biotekno­logiasta.

Helmikuussa Helsingin Sanomat uutisoi kiinalaisen yrityksen suunnittelevan Kemiin miljardien arvoista biodieseljalostamoa. Sunshine Kaidi New Energy Group neuvottelee hankkeen rahoituksesta, ja Suomen valtio on lupautunut mukaan.

”Olen vuosikausia seurannut asiaa ja ihmetellyt, missä isot kiinalaisinvestoinnit viipyvät. Viime vuosina on tapahtunut enemmän kuin aikaisemmin. Kaidi-hanke on kiinnostava, sillä isoja hankkeita ja lupauksia investoinneista on nähty ennenkin, mutta ne eivät ole menneet maaliin saakka”, Mattlin toteaa.

Pandadiplomatian kolmannen vaiheen ongelma on, että sitä on vaikea nähdä, ja vielä vaikeampi osoittaa todeksi.

Pandat lämmittivät kesken kylmän sodan

Historian kuuluisin panda­pariskunta lienevät Ling-ling ja Hsing-hsing, jotka Kiinan kansantasavallan johtaja Mao Tsetung lahjoitti Yhdysvaltojen presidentille Richard Nixonille tämän Kiinan-vierailun jälkeen vuonna 1972. Tätä pidetään Kiinan pandadiplomatian tähtihetkenä.

Mao oli jo aikaisemmin antanut pandoja lahjoina Neuvostoliiton ja Pohjois-Korean johtajille. Pandalahjoilla oli sitä paitsi historiallinen tausta: Jo 1300 vuotta sitten, Tang-dynastian aikaan, keisarinna Wu Zetianin kerrotaan lahjoittaneen Japanin keisarille kaksi pandaa hyvän tahdon eleenä.

Mutta Yhdysvalloissa Ling-ling ja Hsing-hsing olivat välitön sensaatio: ne olivat ensimmäiset pandat Yhdysvalloissa lähes 20 vuoteen. 1950-luvulla pandoja yritettiin tuoda maahan, mutta kommunistituotteiden kielto ulottui viranomaisten mukaan eläimiin. Vastaanotto Washingtonissa oli niin tarkkaan suunniteltu, että saapuja olisi voinut olla itse Mao.

Vastalahjaksi Nixon lähetti Kiinaan kaksi Alaskan myskihärkää, ja The New York Times kuvaili eläinpariskuntia maiden välisiksi lähettiläiksi oikeiden suurlähettiläiden puuttuessa.

Yhdysvalloissa tosin kommunistien pelättiin juonitelleen ja lähettäneen kaksi urosta, jotka eivät voisi lisääntyä. Huoli osoittautui turhaksi, mutta Ling-lingin viisi pentua kuolivat muutaman päivän ikäisinä. Myskihärät taas olivat Pekingin eläintarhassa melkoinen floppi. Toinen eläimistä kärsi ihotaudista, jonka vuoksi sitä ei voitu pitää esillä moneen kuukauteen.

Kiina hyödynsi pandojensa herättämää ihastusta ja huomiota hyväkseen muissakin maissa. 1950-luvulta 1980-luvulle Kiina antoi kymmenkunta pandaparia eri maihin, muun muassa Japaniin, Ranskaan ja Meksikoon.

Käytännöstä luovuttiin 1980-luvulla, mutta Kiinan on jatkanut pandojen vientiä ulkomaille lainaohjelman puitteissa.

Tällä hetkellä isopandoja on lainassa neljässätoista maassa: Australiassa, Belgiassa, Britanniassa, Etelä-Koreassa, Hollannissa, Itävallassa, Japanissa, Kanadassa, Malesiassa, Meksikossa, Ranskassa, Singaporessa Thaimaassa ja Yhdysvalloissa.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Bambulle perso petoeläin

 Isopanda on uhanalainen karhulaji, joka elää villinä pienillä alueilla Kiinassa Sichuanin, Shaanxin ja Gansun maakunnissa.

 Villejä yksilöitä enää noin 1800, tarhoissa muutamia satoja. Suurin uhka on elintilan kutistuminen ja saastuminen.

 Luokitellaan petoläimeksi, mutta elää pääasiassa kasvisravinnolla. Syö enimmäkseen bambua.

 Kiina perusti ensimmäiset suojelualueet 1960-luvulla ja kielsi pandojen metsästämisen.

 Elää yksin ja lisääntyy harvoin. Tarhassa naaras synnyttää tavallisesti poikasen parin vuoden välein.

 Tarhaamisen tavoitteena on vapauttaa tarhassa syntyneitä pandoja luontoon, mutta toistaiseksi näin ei ole tapahtunut. Eläinsuojelujärjestöt pitävät tärkeämpänä pandojen luontaisen elinpiirin suojelemista.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Vakava liikenneonnettomuus Lahdenväylällä – Viisi loukkaantui vakavasti

    2. 2

      Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihotessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatieasemalla väistämättä ketään

    3. 3

      Naispappeja syrjittiin Suomen suurimmilla kristillisillä festivaaleilla: ei päästetty pitämään messua, miespapit jättivät tervehtimättä

    4. 4

      Antti Tuiskun rohkeus on nyt virallinen tapa keksiä artisteja uudelleen – Viimeisimpänä samaa yrittää Anna Abreu kaksimielisillä orkideakorteilla ja seksilaululla

    5. 5

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    6. 6

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    7. 7

      Instagram-suosikkitili julkaisee oppilaiden saamat pahimmat Wilma-huomautukset – Soitimme Wilma-viestien asiantuntijalle ja kysyimme, pitääkö tästä olla huolissaan

    8. 8

      Perustuslaki­valiokunta: Väärillä papereilla alkoholin ostamista ei pidä kriminalisoida – Hallitus haluaisi harhautuksen rikoslakiin

    9. 9

      Poliisi löytänyt videokuvaa tilanteesta, jossa autoilija törmää 6-vuotiaaseen poikaan Itäkeskuksessa ja pakenee paikalta – myös videolla näkyvää silminnäkijää etsitään

    10. 10

      Latinalaisen Amerikan ensimmäinen naispuolinen sukellusvenesotilas näki meren vasta 21-vuotiaana – nyt hän on loukussa sukellusveneessä, josta on loppumassa happi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    2. 2

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    3. 3

      Äiti hylkäsi uimataidottoman 5-vuotiaan lapsen uimahalliin, lapsi löytyi veden alta lähes viiden minuutin jälkeen – hovioikeus korotti tuomiota

    4. 4

      Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihotessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatieasemalla väistämättä ketään

    5. 5

      Kun Luhta julkisti suunnittelemansa olympia-asut, niitä haukuttiin ”vahvoissa ja ala-arvoisissa viesteissä” karmeimmiksi koskaan – ”Suunnittelijat ottivat palautteen raskaasti”

    6. 6

      Venäjä myönsi ”äärimmäisen korkeat” radioaktiiviset saastelukemat

    7. 7

      Instagram-suosikkitili julkaisee oppilaiden saamat pahimmat Wilma-huomautukset – Soitimme Wilma-viestien asiantuntijalle ja kysyimme, pitääkö tästä olla huolissaan

    8. 8

      Lähes 200:aa Kehä III:lla posottanut mies valitti ajokiellon pituudesta –”Ilman autoa työmatka kestää yli kolme tuntia”

    9. 9

      Arabimiehet eivät tasa-arvosta välitä, sanoi tutkimus ja riemastutti maahanmuuton vastustajat – mutta yksi arabimaa on poikkeus ja osoittaa, kuinka monimutkaista kaikki on

    10. 10

      Joonas Konstig kyllästyi yksivuotiaan kiukuttelua muistuttavaan käytökseensä, ja päätti ryhtyä opiskelemaan herrasmieheksi – lopputuloksena kirja joka jokaisen miehen kannattaisi lukea

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    2. 2

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    3. 3

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    4. 4

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    5. 5

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    6. 6

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    7. 7

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    8. 8

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    9. 9

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    10. 10

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ruokapaikoissa pääkaupunkiseudulla – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    11. Näytä lisää