Kolumbian presidentin Juan Manuel Santosin https://www.hs.fi/haku/?query=juan+manuel+santosinja marxilaisen Farc-järjestön johtajan Timochenkonhttps://www.hs.fi/haku/?query=timochenkon tehtävänä oli maanantai-iltana allekirjoittaa rauhansopimus rauhansopimus, joka päättää 52 vuotta kestäneen sisällissodan.
Santos ja Timochenko eli Rodrigo Londoño Echeverrihttps://www.hs.fi/haku/?query=rodrigo+londono+echeverri käyttivät allekirjoitukseen kynää, joka on valmistettu luodista.
”Allekirjoitamme luotikynällä havainnollistaaksemme siirtymistä luodeista koulutukseen ja tulevaisuuteen”, Santos sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.
Santos ja Londoño kättelivät tilaisuudessa ensimmäistä kertaa Kolumbian maaperällä, sillä neljä vuotta kestäneet rauhanneuvottelut käytiin pääosin Kuuban pääkaupungissa Havannassa. Kuuban lisäksi Norja toimi välittäjänä. Helsingin Sanomat haastatteli neuvotteluissa välittäjänä toiminutta norjalaisdiplomaattia aiemmin syyskuussa, jutun voi lukea tämän linkin takaahttp://www.hs.fi/ulkomaat/a1472871732147.
Sopimus allekirjoitettiin Cartagenan kaupungissa maanantaina kello 17 paikallista aikaa eli Suomen aikaa kello yhdeltä tiistaiaamuna. Paikalla oli 2 500 kutsuvierasta, muun muassa YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonhttps://www.hs.fi/haku/?query=ban+ki-moon, Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry https://www.hs.fi/haku/?query=john+kerryja Kuuban presidentti Raúl Castrohttps://www.hs.fi/haku/?query=raul+castro.
”Pyydän kaikilta konfliktin uhreilta vilpittömästi anteeksi tuskaa, jota olemme mahdollisesti sodan aikana aiheuttaneet”, Timochenko eli Rodrigo Londoño Echeverri sanoi tilaisuudessa.
Kolumbialaiset äänestävät rauhansopimuksen ratifioinnista sunnuntaina. Sen kannattajien odotetaan voittavan selvästi.
Etelä-Amerikassa sijaitsevan Kolumbian sisällissota on ollut pisimpiä ja monimutkaisimpia maailmassa. Siinä on kuollut arviolta 250 000 ihmistä.
Sodan juuret olivat maakiistoissa ja ideologiassa. Farc (Las Fuerzas Armadas Revolucionarias de Colombia) perustettiin vuonna 1964 käymään köyhien maalaisten aseellista kapinaa suurtilallisia ja hallitusta vastaan. Sotaan sekoittui sittemmin myös muita aseryhmiä, rikollisryhmiä ja huumekartelleja.
Sisällissotien tapaan sota on ollut julma ja raaka. Sieppauksiin, joukkomurhiin, raiskauksiin ja muihin raakuuksiin osallistuivat kaikki osapuolet.
Rauhansopimuksen myötä Farcista tulee poliittinen puolue. Kapinallisia on vielä 7 000, ja heidän integroitumisensa hermostuttaa monia, vaikka rauhan kannatus on laajaa.
Maanantai-iltana EU:n edustaja kertoi uutistoimisto AFP:lle, että EU on päättänyt ottaa Farcin pois terroristijärjestölistaltaan. Poisto ei vielä ole välttämättä lopullinen.
”Päivä on tärkeä”, viime viikolla Reutersille puhunut Farciin kuuluva Duvierhttps://www.hs.fi/haku/?query=duvier, 25, sanoi.
”Nyt voimme taistella politiikassa, ilman verta, ilman sotaa”, hän sanoi.
Samaa korosti myös presidentti.
”Sota on aina rauhaa kalliimpaa”, Santos sanoi Britannian yleisradioyhtiön BBC:n haastattelussahttp://www.bbc.com/news/world-latin-america-37469149.
Hän kuitenkin sanoi, että Kolumbialla kestää kauan päästä pitkän sodan yli.
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24