Ulkomaat    |   Kolumni

Vaikka Intian ja Pakistanin konflikti Kashmirista kuumenee sodan partaalle, intialainen ottaa rennosti

Intia kovensi strategiaa ja lähetti yölliset erikoisjoukot kaksi kilometriä Pakistanin puolelle. Nyt pelätään seuraavaa Kashmirin sotaa.

Intialaisten suhde aseellisiin konflikteihin on hötkyilemättömämpi kuin meillä suomalaisilla, jotka emme ole sotineet sitten huhtikuun 1945. Silloin päättyi Lapin sota.


Intialaiset ovat tottuneet sotaan. He ovat itsenäisyytensä aikana eli vuodesta 1947 sotineet Pakistania vastaan vuosina 1947, 1965, 1971 ja 1999, Kiinaa vastaan vuonna 1962 ja Goaa miehittänyttä Portugalia vastaan vuonna 1961.


Tällä viikolla Intian ja Pakistanin ikuisuuskonflikti Kashmirista on lämmennyt taas kerran sodan partaalle. Hinduenemmistöinen Intia ja muslimien Pakistan ovat riidelleet, juonineet ja sotineet muslimienemmistöisestä Kashmirista vuodesta 1947. Molemmat pitävät sitä osana itseään.


Intia lähetti keskiviikon ja torstain välisenä yönä erikoisjoukot kaksi kilometriä niin kutsutun tulitaukorajan (Line of Control) laittomalle puolelle ja väitti tehneensä kostoiskuja Pakistanin tukemia terroristeja kohtaan. Kaksi viikkoa sitten pakistanilaiset terroristit tappoivat 19 intialaissotilasta Intian armeijan tukikohdassa Urissa.


Lähetän pikaviestin intialaiselle kuvajournalisti Prashanth Vishwanathanille: Mitä Kashmirissa ja Punjabissa oikein tapahtuu? Pitäisikö tässä huolestua?


”Olen Kullussa Himachalissa tekemässä juttua ilmastonmuutoksesta. Mutta voin toki kysäistä joltain”, Prashanth vastaa sellaisella rentoudella, johon Suomessa kykenee vain savolainen ja Intiassa eteläintialainen.


Kuusi tuntia myöhemmin hän vaivautuu palaamaan moiseen pikkuasiaan: ”He [Intian asevoimat] ovat tehneet kirurgisen täsmäiskun. Eipä tuo ole niin iso juttu, ellei Pakistan reagoi siihen.”


Muistutan Prashanthia, että tämä on kulttuurikysymys. Me suomalaiset saisimme sätkyn, jos yksikin venäläissotilas astuisi taisteluvarustuksessa yli itärajan. Vaikka tuo ei tekisi muuta kuin poimisi kupillisen mustikoita Suomen puolelta.


Olen Kashmirin tilanteesta eri mieltä kuin Prashanth.


Torstaina iltapäivällä Intian johto määräsi, että joka ikinen kylä evakuoidaan asukkaista kymmenen kilometrin säteellä Pakistanin rajasta myös Punjabin osavaltiossa.


Moista ei ole tehty aikoihin. Intian ja Pakistanin konflikti on kiristynyt pahimmilleen sitten marraskuun 2008, jolloin kymmenen pakistanilaista terroristia saapui kumiveneillä Intian Mumbaihin ja tappoi 166 siviiliä.


Toki Intian joukot ovat aiemminkin ylittäneet vuonna 1972 sovitun Kashmirin tulitaukorajan, mutta koskaan aiemmin Intia ei ole tohtinut myöntää sitä. Pakistanilla kun on pelotteenaan ailahtelevaiset kenraalit ja maailman kuudenneksi suurin ydinasearsenaali, jonka alkuperä on Kiinassa.


Tällä kertaa Intia päätti tehdä kostoiskusta kansainvälisen shown.


On epäselvää, kuinka paljon uhreja tuli Intian iskussa. Siviiliuhreista ei toistaiseksi ole tietoa. Yksi intialaissotilas jäi pakistanilaisten vangiksi, ja Pakistan taas väitti, että kaksi sen sotilasta kuoli ­Intian tykistökeskityksen uhreina.


No, miksi vaahtoamaan? Miksi Suomessa asti pitäisi pillastua, jos kahden eteläaasialaisen valtion vuoristorajoilla tehdään pieni sotilasisku?


Toki siinä kuolee yksittäisiä sotilaita, ja se on omaisille maailmanloppu – mutta maapallo jatkaa radallaan.


Tähän asti historiassa on aina syntynyt joko pieni katastrofi tai iso katastrofi, kun Intia ja Pakistan ovat tapelleet.


Vuonna 1947 Intia itsenäistyi brittivallasta, ja osa Intian muslimeista puolestaan perusti Pakistanin. Kahtiajako johti historian kenties suurimpaan pakolaisuuteen, kun yli 14 miljoonaa ihmistä lähti evakkoon.


Samassa sotkussa käytiin myös lyhyt niin kutsuttu ensimmäinen Kashmirin sota.


Elo-syyskuussa 1965 käytiin se toinen Kashmirin sota. Vaikka se kesti vain 17 vuorokautta, kuolonuhreja tuli lähes 7 000.


Joulukuussa 1971 maat sotivat silloisessa Itä-Pakistanissa, joka sodan myötä itsenäistyi Bangladeshiksi. Sota oli taas lyhyt, mutta siinä kuoli 12 000-13 000 ihmistä.


Touko-heinäkuussa 1999 oli taas Kashmirin vuoro, kun Pakistanin sotilasjohtaja Pervez Musharraf teki maan siviilijohdolta salassa käsittämättömän hyökkäyksen Intian Kargiliin. Lyhyessä sodassa kuoli virallisten lukujen mukaan noin 1 000 ihmistä, mutta lukujen arvellaan olevan alakanttiin.


Jäätävin hetki Intian ja Pakistanin välillä koettiin talvella 2001 ja keväällä 2002. Viisi pakistanilaista terroristia hyökkäsi Intian parlamenttiin ja sai tapetuksi yhdeksän parlamentin työntekijää. Päämääränä oli täystuho.


Tiedustelupalvelu CIA pelkäsi joulukuussa 2001, että Intian armeija marssii Pakistaniin. Se taas johtaisi siihen, että viimeisessä hädässään Pakistanin kenraalit saattaisivat lähettää ydinkärjillä varustetut ohjuksensa kohti Intiaa. On arveltu, että maailma käväisi lähempänä ydinsotaa kuin kertaakaan sitten Kuuban ohjuskriisin lokakuussa 1962.


Kaksitoista viime vuotta Intia on kehittänyt Pakistania vastaan doktriinia, jonka nimi on Kylmäkäynnistys (Cold Start), eikä sillä ole mitään tekemistä Toyotan ja vuoristo-Kashmirin talvipakkasten kanssa.


Pähkinänkuoressa se on tämä: Jos jokin Pakistanin tukema ryhmä tekee iskun Intian puolelle, Intia tekee välittömästi aseellisen kostoiskun Pakistanin puolelle ja mobilisoi alle 72 tunnissa puoli miljoonaa sotilasta maiden rajan tuntumaan.


Doktriinia toteutettiin tällä viikolla. Tosin hieman hidasteltuna, sillä pakistanilaisten Urissa tekemän terroristi-iskun ja Intian vastaiskun välillä oli tasan kymmenen vuorokautta.


Kuinkahan tässä käy?


Leimahtaako vielä tänä vuonna seuraava Intian ja Pakistanin sota? Pakkaavatko Kashmirissa kesällä 2011 tapaamani Abdul, Rahat, Parvez ja nuori räppäritähti Roushan eli MC Kash pian matkalaukkujaan evakkobussiin?


Katsotaanpa ensin tilastoja. Niiden mukaan se on todennäköistä, sillä maat ovat vuodesta 1947 sotineet vähintään kerran kahdessa vuosikymmenessä. Nyt sodasta on seitsemäntoista vuotta.


Onneksi sodat eivät syty tilastollisesti, vaan useimmiten poliittisin päätöksin.


Intia ei tarvitse sotaa, eikä Pakistanille ole siihen paukkuja. Intia on taloudeltaan kahdeksan kertaa Pakistania isompi, joten se voi kuristaa naapuria sen avulla. Se voi vaikkapa estää Pakistanin kaupankäyntiä Persianlahden öljyvaltioiden kanssa.


Toinen kiristyskohde on vesi.


Himalajan rinteiltä Intian kautta Pakistaniin virtaa useita jokia, joista suurin on Indus. Nämä vesistöt ovat Pakistanille elintärkeitä.


Jos Intia tarpeeksi hermostuu, se patoaa ne.


Mihin se johtaisi, sitä en tohdi edes ajatella.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tommi Nieminen
  • Intia
  • Kashmir
  • Pakistan
  • Kolumnit
  • Sanoma Pro
Luetuimmat
  1. 1

    Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

    Tilaajille
  2. 2

    Älä keitä kahvia, leivo tai käy päiväkausiin suihkussa – HS kokosi ohjeet, mitä tehdä, jos epäilet kotona kosteusvauriota

  3. 3

    Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

  4. 4

    Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

  5. 5

    Sipilä vaati Väyrysen eroa keskustasta – Väyrynen vastaa: ”Paikallisyhdistyksen pitäisi erottaa, mutta Keminmaan keskustaseuran puheenjohtajana en aio ryhtyä toimenpiteisiin”

  6. 6

    Johtuuko masennuksen lisääntyminen siitä, että onnen korostaminen on mennyt överiksi?

  7. 7

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    Tilaajille
  8. 8

    Unkari sulkee kaikki turvapaikan­hakijat piikki­lankojen taakse – HS kuvasi helikopterilla parakki­leirit ja selvitti, mitä leireillä tapahtuu

  9. 9

    Pablo Neruda ei kuollut syöpään – CIA:n agentti saattoi myrkyttää Nobel-kirjailijan

  10. 10

    Amfetamiinista tuli nopeasti Joukon lempihuume, ja sen jälkeen huuruista elämää kesti yli 20 vuotta – tällainen oli 1970-luvun huume-Helsinki

    Tilaajille
  11. Näytä lisää
  1. 1

    Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

    Tilaajille
  2. 2

    Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

  3. 3

    Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

  4. 4

    Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

  5. 5

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    Tilaajille
  6. 6

    Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

  7. 7

    ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

  8. 8

    Yksitoista kertaa vankilaan joutunut Tommi koki ennen olevansa ”aikuisten lastentarhassa” – Vankien olot muuttuvat yhä vapaammiksi

  9. 9

    ”Seksuaalinen ahdistelu on ihanaa”, sanoi venäläinen näyttelijätär – naisten oikeuksien puolustaminen ei ole muotia Venäjällä

  10. 10

    Ensimmäinen merkki kansan­murhasta on se, että ihmisiä aletaan kutsua eläimiksi – nyt niin tapahtuu Myanmarissa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

    Tilaajille
  2. 2

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    Tilaajille
  3. 3

    Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

  4. 4

    ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

  5. 5

    ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

  6. 6

    Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

  7. 7

    Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

    Tilaajille
  8. 8

    Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

  9. 9

    Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

  10. 10

    Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

  11. Näytä lisää