Ulkomaat

Tylsänä pidetystä Itämerestä tuli yksi maailmanpolitiikan polttopisteistä – Venäjän vaikutusyritykset huolestuttavat naapureita

Itämerestä tuli yksi maailmanpolitiikan polttopisteistä sen jälkeen, kun Venäjä miehitti Krimin. Erityisesti Baltian maat huolestuivat turvallisuudestaan. Meri merkitsee sitä ympäröiville maille ja niiden asukkaille myös paljon muuta, muistuttaa ensi vuoden alussa HS:n Itämeren-kirjeenvaihtajana aloittava Jussi Niemeläinen.

Venäjä siirtää Kaliningradiin Iskander-ohjuksia, joihin voi asettaa ydinkärkiä. Yhdysvalloissa presidenttiehdokas Donald Trump vihjailee, ettei Yhdysvallat välttämättä puolustaisi liittolaisiaan Baltiassa.

Itämeri on noussut viime aikoina otsikoihin maailmalla. Samalla sävy on muuttunut. Kun ennen maailmalla kerrottiin Viron kehittyneistä sähköisistä palveluista, Suomen koululaitoksesta ja Puolan päättymättömästä talouskasvusta, nyt Itämeri esiintyy pääasiassa alueena, jossa Yhdysvaltain ja Venäjän vastakkainasettelu kiristyy.

Turvallisuustilanteen kiristyminen on huomattu myös Itämeren rannoilla. Itämeri on silti paljon muutakin – ja rantavaltiot ovat sidoksissa toisiinsa monin tavoin. Tahtoen ja tahtomattaan.

Venäjä vei Iskanderit Kaliningradiin

Itämeren turvallisuusympäristössä vaikuttaa kaksi isoa asiaa.

Venäjä miehitti 2014 Krimin ja aloitti sotatoimet Itä-Ukrainassa. Nämä toimet kylmensivät Venäjän ja lännen välit sekä nostivat erityisesti Baltian maiden turvallisuustilanteen esiin.

Yhdysvaltain ohjuspuolustuskilven rakennustyöt ovat yltäneet Itämerelle. Venäjä tulkitsee kilven uhkaksi ja käyttäytyy sen mukaisesti.

Viime kesänä sotilasliitto Nato päätti lähettää joukkoja Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Puolaan. Ruotsissa pohditaan asevelvollisuuden palauttamista ja Gotlantiin on sijoitettu taas joukkoja. Suomessa havahduttiin venäläishävittäjien ilmatilaloukkauksiin viime viikolla.

Samaan aikaan Venäjä vei ohjuksia näyttävästi Kaliningradiin. Asiantuntijat ovat pitäneet näkyvää siirtoa symbolisena, mutta Kaliningradilla on Venäjälle myös iso strateginen merkitys. Venäjän eliitti myös puhuu ydinaseista aiempaa vapaammin.

Venäjän lisääntyneet yritykset vaikuttaa muiden sisäpolitiikkaan ja yleiseen mielipiteeseen huolestuttavat naapurustoa. Varsinkin Aleppon pommitusten jälkeen Syyrian sodalla on vaikutusta, kuten myös Yhdysvaltain presidentinvaaleilla ja Saksan tulevalla vaalikampanjalla. Huolta lisää epätietoisuus siitä, kuinka todenmukaista tiedustelutietoa Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiri hänelle esittelee. Myös Venäjän kehitys yhä autoritäärisemmäksi huolettaa.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Kaasuputkesta tulee vielä riita

Energia-asiat ovat nekin esillä, sillä Venäjä haluaa rakentaa uudet merenalaiset kaasuputket nykyisten Nordstreamin putkien rinnalle. Kannattajien mukaan niille on kaupallinen tarve.

Venäjän tavoitteena on myös päästä eroon kaasun kuljetuksesta Ukrainan läpi. Ukraina menettäisi tärkeän tulonlähteen ja ainoan neuvotteluvalttinsa. Putkella olisi myös geopoliittista merkitystä, sillä se sitoisi Saksaa ja Venäjää yhteen. Arvostelijoiden mukaan putket myös lisäisivät EU:n riippuvuutta venäläisestä energiasta.

Baltian maat vähentävät riippuvuuttaan venäläisestä energiasta. Liettuan ja Puolan välille on tulossa kaasuputki, jolla Baltian kaasuputkiverkosto yhdistyisi Keski-Eurooppaan. Samaan liittyvät nestekaasuterminaalihankkeet. Liettua pyrkii eroon riippuvuudestaan venäläisestä sähköstä.

Leväongelma muhii yhä

Pitkään Itämeri-uutisoinnin keskiössä olivat levät. Ongelma ei ole kadonnut, vaikka esimerkiksi Pietarin jätevedenpuhdistamojen ansiosta itäisen Suomenlahden kukinnat ovat vähentyneet. Läntisellä Suomenlahdella tilanne ei ole yhtä hyvä, sillä Itämeren pääaltaan tila on huonontunut. Rehevöittäviä ravinteita valuu jokia pitkin edelleen runsaasti etenkin Valko-Venäjältä.

Itämeri on yhä myös kemikaali-cocktail. Pitoisuudet ovat laskeneet, mutta uusia kemikaaleja tulee koko ajan. Merestä löytyy myös mikromuovia eli pieneksi jauhautunutta muovijätettä, joka voi päätyä kalojen kautta ihmisiin. Kalojen uhkana on myös liikakalastus.

Öljyturma on myös yhä riski.

Venäjän romahdus muistutti kaupasta

Helposti unohtuu, miten tiiviisti taloudelliset siteet sitovat Itämeren maita yhteen. Suomenkin kolme suurinta kauppakumppania ovat Itämeren rannikkovaltiot Saksa, Ruotsi ja Venäjä. Tosin Krimin miehitys osoitti, ettei keskinäisriippuvuus välttämättä estäkään konflikteja: Venäjä toimi kaupasta välittämättä.

Tärkeysjärjestys ei tosin ole aivan yksinkertainen. Yhdysvallat ja Kiina ovat Suomelle tärkeitä myös siksi, että Saksa on riippuvainen niiden taloustilanteesta. Ruotsin talous taas on riippuvainen Saksasta. Itämeri on näinkin sidoksissa muuhun maailmaan.

Suomessa asia huomattiin ainakin paikallisesti ja joillakin aloilla, kun Venäjä talous nuukahti öljynhinnan laskettua.

Taloudet ovat erikokoisia. Moni suomalaisyrityskin on siirtänyt tuotantoaan halvempiin Baltiaan ja Puolaan.

Toisista lähdetään, toisiin tullaan

Itämeren alueella liikutaan paljon, sillä Venäjää lukuun ottamatta rajat ovat auki. Muualtakin tullaan, kuten pakolaiskriisi näytti Saksassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa. Sen kaikkia vaikutuksia ei ole vielä nähty.

Toisista lähdetään. Britanniassa asuu jo lähes miljoona Puolassa syntynyttä. Liettuassa siirtotyöläisyys nousi viime viikon vaaleissa tärkeäksi.

Venäjältä siirtyy länteen nykyhallinnon vastustajia.

Laivoilla kulkee miljoonia

Liikennettä on joka suuntaan. Vilkkaan rahtiliikenteen seassa kulkee kymmeniä matkustaja-aluksia. Viime vuonna niillä kulki yli 17 miljoonaa matkustajaa töihin, lomalle tai ostoksille.

Pelkästään Finnair lentää Helsingistä yli 20:een kaupunkiin Itämeren rantavaltioissa.

Myös Baltian muuhun EU:hun yhdistävä Rail Baltic -ratahanke etenee. Sen siivittämänä Suomi ja Viro teettävät parhaillaan kannattavuuslaskelmaa Suomenlahden alittavasta rautatietunnelista.

Lähteet: Prahan kansainvälisten suhteiden instituutin tutkija Mark Galeotti, EK:n johtaja Jussi Mustonen, Syken erikoistutkija Seppo Knuuttila. Upin Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla -raportti, HS-arkisto.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    3. 3

      Älä keitä kahvia, leivo tai käy päiväkausiin suihkussa – HS kokosi ohjeet, mitä tehdä, jos epäilet kotona kosteusvauriota

    4. 4

      Järjestäjät: Uusnatsien vastamielen­osoitukseen osallistui tavallisia tamperelaisia, joita ei voi leimata äärivasemmistoksi

    5. 5

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    6. 6

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    7. 7

      Sipilä vaati Väyrysen eroa keskustasta – Väyrynen vastaa: ”Paikallisyhdistyksen pitäisi erottaa, mutta Keminmaan keskustaseuran puheenjohtajana en aio ryhtyä toimenpiteisiin”

    8. 8

      Johtuuko masennuksen lisääntyminen siitä, että onnen korostaminen on mennyt överiksi?

    9. 9

      Amfetamiinista tuli nopeasti Joukon lempihuume, ja sen jälkeen huuruista elämää kesti yli 20 vuotta – tällainen oli 1970-luvun huume-Helsinki

      Tilaajille
    10. 10

      Maailman terveysjärjestö WHO peruu Robert Mugaben nimityksen hyvän tahdon lähettilääksi – nimitystä arvosteltiin kansainvälisesti ja kutsuttiin ”aprillipilaksi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    3. 3

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    4. 4

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    7. 7

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    8. 8

      Yksitoista kertaa vankilaan joutunut Tommi koki ennen olevansa ”aikuisten lastentarhassa” – Vankien olot muuttuvat yhä vapaammiksi

    9. 9

      ”Seksuaalinen ahdistelu on ihanaa”, sanoi venäläinen näyttelijätär – naisten oikeuksien puolustaminen ei ole muotia Venäjällä

    10. 10

      Ensimmäinen merkki kansan­murhasta on se, että ihmisiä aletaan kutsua eläimiksi – nyt niin tapahtuu Myanmarissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    9. 9

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    10. 10

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    11. Näytä lisää
    Uusimmat