Ulkomaat

Tšetšenialainen kirjastonjohtaja eli kuukausia kellarissa, koska Venäjä vain pommitti ja pommitti – ”Kerran he ampuivat suoraan valkoiseen lippuuni”

Kaksi Tšetšenian sotaa kellarissa viettänyt kansalliskirjaston johtaja harkitsee päiväkirjansa tuhoamista, koska se ei ole kaunista luettavaa

Groznyi

Tšetšenian uusi kansalliskirjasto kuuluu yhdeksässä vuodessa jälleenrakennetun Venäjän osatasavallan pääkaupungin Groznyin hienoimpiin rakennuksiin. Paraatipaikalla keskustassa, kansallisteatterin vieressä sijaitseva rakennus on monikäyttöinen, moderni kirjasto.

Vain kirjat ovat vähissä.

”Entistä kirjastoa ryhdyttiin pommittamaan heti ensimmäisen sodan alussa joulukuussa 1994”, kirjastonjohtaja Satsita Israilova, 51, muistelee työhuoneessaan kirjaston toisessa kerroksessa. ”Kirjasto paloi joulukuussa 1994 ja mukana tuhoutui 1,6 miljoonaa kirjaa. Yhtä ainoaa ei säästynyt.”

Nyt uuden kirjaston kokoelmissa on vaatimattomat 130 000 teosta. Sen lisäksi sähköisessä arkistossa on 400 000 kirjaa.

”Tärkein osa tuhoutunutta kokoelmaa oli Tšetšenian kansalliskirjallisuus”, Israilova sanoo. ”Siellä oli kirjojen ainoita kappaleita ja käsikirjoituksia. Niitä emme saa ikinä takaisin.”

Israilova asuu Groznyin itälaidalla usean kilometrin työmatkan päässä, Minutka-aukion laidalla. Siitä tuli ensimmäisessä Tšetšenian sodassa kuuluisa separatistien joukkosiirtojen solmukohta, joka oli jatkuvasti pommitusten alla.

”Silloin ensimmäisellä kerralla en lähtenyt pakoon, koska en ymmärtänyt, että kyseessä on sota”, Israilova kertoo. ”Ajattelin, että kunhan ammuskelevat ja lopettavat. Ja sitten olikin jo mahdotonta paeta.”

Israilova vetäytyi äitinsä ja naapureidensa kanssa kellariin, kunnes pakeni 25.1.1995 äitinsä kanssa vuorille puoleksitoista kuukaudeksi.

Sitten seurasi paluu, kellarielämää ja lopulta ensimmäisen sodan päättänyt Hasavjurtin rauhansopimus elokuun 30. päivänä 1996. Sen tuloksena Tšetšenia käytännössä itsenäistyi Venäjästä ja presidentiksi valittiin vapaissa vaaleissa komentaja Aslan Mashadov.

Kirjasto perustettiin uudelleen neljän huoneen keskusta-asuntoon. Israilova ei kuitenkaan pidä aikakautta rauhana vaan sodan toisena vaiheena.

”Muistan Mashadovin oikein hyvin”, Israilova kertoo.

”Hän oli itse erittäin ryhdikäs mies, mutta voimakastahtoinen presidentti hän ei ollut. Bandiitit olivat kaiken kontrollin ulkopuolella, kaupungin tuho ja pako kaupungista jatkuivat. Täällä harjoitettiin ihmiskauppaa, katkaistut päät pyörivät kaduilla. Törmäsin kaupungilla ruumiisiin tämän tästä.”

Toisen Tšetšenian sodan ensimmäiset ohjukset iskeytyivät Groznyihin syyskuun 23. päivänä 1999. Seuraavien kuukausien pommikampanjaa mattopommituksineen on viime aikoina verrattu Itä-Aleppon pommituksiin Syyriassa.

Marraskuun lopulla 1999 Israilova muutti pysyvästi asuinrakennuksen kellariin Minutka-aukion tuntumassa. ”Meitä oli kellarissa 14 ihmistä: minä, äitini, setäni, hänen vaimonsa, kaksi naapurin mummoa .. Seuraavat kaksi kuukautta enimmäkseen nukuin. Joillakin oli suolakurkkuja, ja jauhoja meillä oli. Mielenkiintoista, etten edes siellä opetellut leipomaan piirakoita, äitini teki niitä.”

Ajoittain kellarista oli pakko uskaltautua ulos.

”Välillä oli haettava vettä ja kerättävä polttopuuta. Ja juotin myös yhtä vierasta lehmää. Siitä olisi voinut tehdä elokuvan.”

”Sotilailla oli ilmeisesti jonkinlaisia videovalvontalaitteita, kerran he havaitsivat minut ja ampuivat suoraan valkoiseen lippuuni. Mutta antoivat sitten vettä. Kellarissa minusta tuli myös lääkäri, sillä opettelin antamaan ihmisille pistoksia.”

”Tammikuussa vuonna 2000 oli yksi päivä, jolloin laskin kellarissa yhteensä 160 pommituslentoa, bruuum bum bum. Istuin ja laskin, kun ei ollut muutakaan tekemistä. Ja pidin koko ajan päiväkirjaa.”

Taistelu Groznyista ratkesi helmikuun 2. päivänä vuonna 2000 ja kapinalliset aloittivat seuraavana yönä ”taktisen vetäytymisen”, kuten he silloin asian ilmaisivat. Israilova tuli ulos kellarista ja käveli Groznyin halki Minutka-aukiolta keskustaan.

”Se oli kaamea näky, kuollut kaupunki. Kävelet kilometrejä etkä tapaa ketään, avoimet ovet heiluvat, sisällä kaikki on sotkettu ja rikottu, lelut ja tavarat, jossain vesihana vuotaa itsekseen. Kapinalliset olivat vetäytyneet, mutta sitten alkoi seuraava vaihe, puhdistukset.”

Kirjasto avattiin tilapäisissä tiloissa jo helmikuussa 2000 ja ennen seuraavaa uutta vuotta keskustassa koristeltiin ensi kertaa joulukuusi. Toden teolla Groznyin jälleenrakentaminen alkoi kuitenkin vasta 2007, kun Moskovalle kuuliainen osatasavallan presidentti Ramzan Kadyrov astui ensimmäisen kerran virallisesti virkaansa.

”Korjattavat rakennukset peitettiin ensin julisteilla ja sitten metalliaidoilla”, Israilova muistelee. Ohjelman nimi oli ”kaupunki ilman sodan jälkiä”.

”Meitä haukuttiin kulissien pystyttämisestä, mutta Ramzan aloitti työn moraalisista lähtökohdista: kun laahustat raunioissa pelkissä kalosseissa, yrität kiiruhtaa niiden ohitse mahdollisimman nopeasti, etteivät ne muistuttaisi sinua mistään. Se on moraalisesti raskasta.”

Nyt Groznyissa on paljon uutta, kiiltävää ja korkeaa.

”Mutta minä muistan toisen kaupungin”, Israilova sanoo. ”Tätä nykyistä kaupunkia minä vasta opettelen rakastamaan.”

Päiväkirjan pitämistä Israilova on jatkanut kaikki vuodet.

”Ihmisillä on varmaan tapana antaa itsestään muistelmissa edullinen kuva, mutta näin ei ole minun päiväkirjassani. Se on kauheaa luettavaa. Taidan tuhota sen. Tai julkaiskoot kuolemani jälkeen.”

Israilovan äiti kuoli sota-ajan murtamana viime vuonna. Minutkan kellarin 14 asukkaasta on Israilovan laskujen mukaan hengissä enää kolme: hän itse, syöpää sairastava täti ja Norjaan muuttanut pikkuserkku.

”Rakkaus kaupunkiin kuolee niiden ihmisten mukana, jotka kaupungissa asuivat. Ensirakkaus, nuoruuden ystävät .. ”, Israilova sanoo.

”Monet ovat lähteneet tai kuolleet. Käytännössä ketään ei ole jäljellä.”

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Sodan ja terrorin vuosikymmenet

 Ensimmäinen sota Venäjän ja itsenäistymään pyrkineen Tšetšenian välinen sota käytiin 11.12.1994–31.8.1996. Rauhansopimuksessa tasavallan asema jätettiin avoimeksi ja käytännössä Tšetšenia itsenäistyi.

 Toinen Tšetšenian sota alkoi Venäjän pommituksilla elokuun lopussa 1999. Hyökkäysvaihe päättyi toukokuussa 2000. Terrorisminvastainen operaatio julistettiin päättyneeksi 2009.

 Tšetšenian viranomaisten vuonna 2005 esittämä arvio sotien uhrien kokonaismäärästä oli 160 000. Sadattuhannet ovat paenneet tasavallasta. Virallinen, lähes 1,4 miljoonan asukkaan väkiluku on kyseenalaistettu.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tšetšenia

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihotessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatieasemalla väistämättä ketään

    2. 2

      Latinalaisen Amerikan ensimmäinen naispuolinen sukellusvenesotilas näki meren vasta 21-vuotiaana – nyt hän on loukussa sukellusveneessä, josta on loppumassa happi

    3. 3

      Poliisi löytänyt videokuvaa tilanteesta, jossa autoilija törmää 6-vuotiaaseen poikaan Itäkeskuksessa ja pakenee paikalta – myös videolla näkyvää silminnäkijää etsitään

    4. 4

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    5. 5

      Lähes 200 :aa Kehä III:lla posottanut mies valitti ajokiellon pituudesta –”Ilman autoa työmatka kestää yli kolme tuntia”

    6. 6

      Kela harkitsee äitiyspakkaukselle uutta nimeä – Yleisöltä tuli muutamassa tunnissa 4 000 nimiehdotusta

    7. 7

      Instagram-suosikkitili julkaisee oppilaiden saamat pahimmat Wilma-huomautukset – Soitimme Wilma-viestien asiantuntijalle ja kysyimme, pitääkö tästä olla huolissaan

    8. 8

      Äiti hylkäsi uimataidottoman 5-vuotiaan lapsen uimahalliin, lapsi löytyi veden alta lähes viiden minuutin jälkeen – hovioikeus korotti tuomiota

    9. 9

      Venäjä mittasi ”äärimmäisen korkeita” säteilyarvoja läheltä laitosta, johon on viety ydinjätteitä myös Suomesta – aivan vieressä on Fortumin omistama lämpövoimala

    10. 10

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    2. 2

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    3. 3

      Äiti hylkäsi uimataidottoman 5-vuotiaan lapsen uimahalliin, lapsi löytyi veden alta lähes viiden minuutin jälkeen – hovioikeus korotti tuomiota

    4. 4

      Arabimiehet eivät tasa-arvosta välitä, sanoi tutkimus ja riemastutti maahanmuuton vastustajat – mutta yksi arabimaa on poikkeus ja osoittaa, kuinka monimutkaista kaikki on

    5. 5

      Kun Luhta julkisti suunnittelemansa olympia-asut, niitä haukuttiin ”vahvoissa ja ala-arvoisissa viesteissä” karmeimmiksi koskaan – ”Suunnittelijat ottivat palautteen raskaasti”

    6. 6

      Venäjä myönsi ”äärimmäisen korkeat” radioaktiiviset saastelukemat

    7. 7

      Joonas Konstig kyllästyi yksivuotiaan kiukuttelua muistuttavaan käytökseensä, ja päätti ryhtyä opiskelemaan herrasmieheksi – lopputuloksena kirja joka jokaisen miehen kannattaisi lukea

    8. 8

      Lähes 200 :aa Kehä III:lla posottanut mies valitti ajokiellon pituudesta –”Ilman autoa työmatka kestää yli kolme tuntia”

    9. 9

      Vantaan lastensuojelun työntekijät: Oikeasti täällä on kaaos, vaikka muuta väitetään – ”Tässä puhutaan nyt kuusivuotiaista yrittämässä lyödä puukolla ikäistään”

    10. 10

      Amsterdam saa himoitun Euroopan lääkeviraston, Helsinki putosi heti skandaalimaisella viiden pisteen tuloksella – Vapaavuori hämmästyi: ”Maamme on heikosti tunnettu”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    2. 2

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    3. 3

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    4. 4

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    5. 5

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    6. 6

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    7. 7

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    8. 8

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    9. 9

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ruokapaikoissa pääkaupunkiseudulla – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    10. 10

      Miksi vaikutusvaltaiset miehet panevat naiset katsomaan masturbointiaan? Asiantuntija vastaa

    11. Näytä lisää