Ulkomaat    |   Hänen tarinansa

Diplomaatti Ville Andersson on entinen ammattilaisjalkapalloilija – nyt hän työskentelee vaihtovirkamiehenä ministeriössä Ruotsissa

Andersson on Suomen ensimmäinen vaihtovirkamies Ruotsin ulkoministeriössä. Suomalaisen päätöksenteon tehokkuudesta hän pitää, mutta puolensa on myös ruotsalaisella diskuteeraamisella.

Tukholma

Tämä on kuin merkki siitä, että Suomi ja Ruotsi ovat keskenään parhaita kavereita. Niin kiteyttää Ville Andersson, kun häntä pyytää luonnehtimaan uuden työtehtävänsä merkitystä.

Työtehtävä on harvinainen ja jotakin aivan uutta naapurisuhteissa. Andersson on näet istunut syksystä alkaen Suomen ulkoministeriön ensimmäisenä vaihtovirkamiehenä Ruotsin ulkoministeriössä Tukholman Fredsgatanilla.

Toiveena on, että uusi virkamiesvaihto parantaisi naapureiden yhteydenpitoa entisestään ja syventäisi ymmärrystä toisen ajattelutavoista. Erityisesti pesti on silti osoitus poliittisesta tahdosta, Andersson sanoo.

”Ennen kaikkea tämä on symbolista, viestintää yhteistyöhalukkuudestamme.”

”Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa yhteistyö on tiivistynyt viime vuosina jatkuvasti. Samalla on haettu tapoja osoittaa poliittinen tahtotila konkreettisesti. Työni on yksi esimerkki tästä”, hän sanoo ministeriön virkamiesten kantapaikassa, Medelhavsmuseetin kuppilassa.

43-vuotias Andersson siirtyi Tukholmaan Kroatian Zagrebista, lähetystön kakkosmiehen paikalta. Sitä ennen hän työskenteli samalla paikalla Bulga­riassa ja muun muassa pohjoismaisen yhteistyön parissa Suomessa. ”Olen vankka nordisti”, Andersson kuvailee taustaansa.

Tie ulkoministeriöuralle kävi epätavallista kautta. Andersson elätti itsensä kolmikymppiseksi saakka pitkälti ammattijalkapallolla. Hän ylsi Suomessa liigatasolle Finnairin Palloilijoiden riveissä. Ruotsissa hän pelasi pari vuotta Enköpingissä. Ura jatkui Ranskassa ja viimeiset vuodet taas Suomessa muun muassa Rovaniemen Palloseurassa.

Samalla Andersson opiskeli maantiedettä ja kansainvälistä politiikkaa, koska tiesi, ettei urheilu-ura voisi jatkua vanhempana.

Ulkoministeriöön hän päätyi 2004 saatuaan harjoittelupaikan ihmisoikeuspolitiikan yksiköstä.

Jalkapallotausta tuntui olevan ensimmäistä kertaa enemmän hyöty kuin taakka jo jonkin aikaa jatkuneessa työnhaussa.

”Ennakkoluulottomasti he ehkä ajattelivat, että olin tiimipelaaja, pitkäjänteinen ja kohtuullisen hyvä keskittymään."

Andersson halusi jatkaa ministeriössä ja pääsi kolmannella yrittämällä diplomaattiuralle kouluttavalle kansainvälisten asioi­den valmennuskurssille.

Virkamiesvaihdon jälkeen hänen on määrä siirtyä Tukholman-lähetystöön vastaamaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvistä teemoista. ”Nykyinen pestini on fantastinen tulevan työtehtävän kannalta. Saan kaikki tarvittavat kontaktit samalla.”

Ruotsin ulkoministeriössä Andersson toimii osana tiimiä, joka käsittelee muun muassa EU:n sotilas- ja siviilikriisinhallintaa.

Hän pääsee käsiksi ministeriön tietoihin melko lailla kuten saman tason ruotsalaiset kollegansa. Tehtävät eivät keskity erityisesti Ruotsin ja Suomen yhteyksiin, mutta toki ovi käy, kun jollain on kysymistä Suomesta.

Ensimmäisten Tukholman-kuukausiensa aikana Andersson on pannut merkille erityisesti sen, että monien yhdistävien tekijöiden lisäksi Suomen ja Ruotsin ministeriöorganisaatioiden toiminnassa on selkeitä eroja.

Ruotsissa kaikki asiat valmistellaan hyvin laajapohjaisesti. Päätöksistä on keskusteltava ja ne on hyväksytettävä lukuisilla tahoilla sekä omassa organisaatiossa että eri ministeriöissä ennen niiden siunaamista. Suomessa yksittäisellä virkamiehellä ja ministeriön deskillä on itsenäisempi asema viedä asioita eteenpäin, Andersson arvioi.

”Molemmilla on puolensa”, sanoo diplomaatti Andersson ja myöntää silti pitävänsä enemmän tehokkuudesta Suomessa.

Ruotsissa hyvä puoli on, että asiat ovat päätösvaiheessa jo hyvin laajalti ankkuroituja.

Erona on myös se, että Ruotsissa ministerin pakeilla juoksee yhtä mittaa suuri joukko valmistelevia virkamiehiä, usein myös junioritasolta. Suomessa portaat ovat tässä mielessä jyrkemmät, ja perusvirkamies on harvoin yhteydessä ministerinsä kanssa.

Entä ulkopolitiikan keskustelukulttuuri Ruotsissa?

Onhan se avoimempaa kuin Suomessa, Andersson sanoo ensihavainnoistaan. Kaikesta voidaan puhua ja usein räväkässä sävyssä. Tabuja ei ole esimerkiksi Nato-keskustelussa, toisin kuin toisinaan yhä Suomessa ajatellaan olevan, hän sanoo. Juuri Ruotsin keskusteluilmapiiri miellyttää Anderssonia. Se on merkki elävästä demokratiasta. ”Ei se diskuteerauksen soimaaminen ehkä aina ole niin hedelmällistä.”

Korjaus klo 11: Maantieto muutettu maantieteeksi.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Parasta Tukholmassa juuri nyt

1 ”Kulttuuritarjonta on fantastista. Museoista ensimerkiksi Moderna Museet ja Fotografiska ovat aina kiinnostavia. Lisäksi on paljon konsertteja ja teatteria, mistä valita. Kolmen pienen lapsen isänä paljon aikaani menee kuitenkin käytännössä jalkapallokentän laidalla tai tenniksen parissa tai muuten vain kotitouhuissa. Ja hyvä niin.”

 

2 ”Ruotsin avoin keskustelukulttuuri on hieno voimavara. Se tekee lehden avaamisestakin aina aamulla kiinnostavampaa.”

 

3 ”Ruotsalaiset pullat! Ne ovat ihan käsittämättömän hyviä. Suosikkini on Valhallabageriet suurlähetystön lähellä. Siitä en pääse ohi ostamatta.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ruotsi
  • Ulkoministeriö
  • Virkamiehet

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    2. 2

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    3. 3

      Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

    4. 4

      Sote-ratkaisu horjuu jälleen – asiantuntijat laidasta laitaan varoittavat viemästä tuoreinta versiota eteenpäin

    5. 5

      Jari Jääskeläinen on vaihtanut työmaakoppien tyttökalentereita luontokalentereihin – rakennusalalla naisia on häiritty vuosikymmenet, mutta nyt asiaan halutaan muutos

    6. 6

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen kääntää saduista roolit nurin – Tasa-arvoista kasvatusta korostava vanhempi törmää yhä ihmettelyyn

      Tilaajille
    8. 8

      Flunssaisena töihin tuleva on pahoinpitelijä – Ihmisellä pitää olla mahdollisuus sairastaa

    9. 9

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    10. 10

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    2. 2

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    3. 3

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    4. 4

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    5. 5

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    6. 6

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    7. 7

      Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

    8. 8

      Meteorologi selittää, miksi Helsingin yllä loisti voimakkaan punainen aurinko

    9. 9

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    10. 10

      Uusi kulmakarvojen tatuointimenetelmä villitsee Suomessakin, mutta onko microblading turvallista? Asiantuntija oikoo viisi väärinkäsitystä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    5. 5

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    6. 6

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    7. 7

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    8. 8

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    9. 9

      Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

    10. 10

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    11. Näytä lisää