Ulkomaat

Berliinin hipsterisaarekkeet keskiluokkaistuvat – mutta Helsingin trendialueilla vuokrat ovat silti selvästi korkeammat

Saksan metropolin pysyvä yhtälö: Szene-karavaani kulkee Kiezistä toiseen, ja sitten tulee Gentrifizierung.

Työ berliiniläisissä baareissa riitti Sezer Özcelikille. Hän tympääntyi seuraamaan samaa näytelmää illasta toiseen: aina jotkut ryyppäsivät yli äyräiden, tuli sählinkiä, tuli sotkua.

Özcelik päätti perustaa oman yrityksen, kahvilan.

”Grilled Pocket Sandwich. Paina nimi mieleen, tästä tulee maailmanlaajuinen!”

Toivotaan parasta. 35-vuotiaalla Özcelikillä on G.P.S:n suhteen kunnianhimo kohdillaan. Niin kuin yrittäjällä pitääkin.

Lämpimiä voileipiä, erikoiskahveja, laaja teesortimentti.

Özcelikin kahvila on typisch Berlin. ­Tyylikäs, jopa trendikäs, viihtyisä vaan ei hinnakas (cappuccino 2,20 euroa, lämpimät voileivät 3,50 euroa).

G.P.S sijaitsee Moabitin kaupunginosassa Beusselstrassella. Paikka on kahvilamaantieteellisesti kiintoisa.

Moabit ei nimittäin ole mikään trendikaupunginosa – ainakaan vielä. Eikä Beusselstrasse ole in – ainakaan vielä. Se on karun arkinen katu, läpikulkuväylä matkalla keskustan suunnasta Tegelin lentokentälle.

”On täällä hipstereitäkin”, Özcelik ­sanoo ja vilkaisee tihkusateiselle kadulle. ”No, nyt on vähän kylmä ilma.”

Lokakuinen tiistai-iltapäivä on epäsuotuisa ajankohta Berliinin trendipioneerien havainnointiin. Mutta Özcelikillä on vankka usko omiin kotikulmiinsa.

Voi olla, että Moabit on Berliinin ­seuraava hipsterisaareke. Yksittäisiä merkkejä löytyy: vireä kauppahalli Arminiusmarkthalle, jokunen galleria, muutama trendibaari, luomumyymälöitä, ­putiikkeja.

Kahvilanpitäjä Sezer Öczelikille kotikulmien elävöityminen olisi onnenpotku. Yrityksen perustamalla hän on satsannut Moabitiin, paikkaan, jossa hän on asunut koko elämänsä. Se on hänen Kiezinsä.

Kiez on Saksassa ja Berliinissä tärkeä ­sana. Se lausutaan suomalaisittain ”kiitz”, kovalla k-kirjaimella. Sanalla ­tarkoitetaan kaupunginosaa pienempää asuinaluetta, usein omakohtaisessa ­merkityksessä ”minun kulmat” tai ”meidän korttelit”.

Tunnetuin Berliini-romaani, Alfred Döblinin Berlin Alexanderplatz, sai ­nimensäkin päähenkilö Franz Biberkopfin Kiezistä. Biberkopf ei tosin tuntisi vanhoja kulmiaan, koska sota ja rauha ovat muuttaneet kaupunkia niin rajusti.

Siitähän Berliinissä on kyse, muutoksesta. Tuskin mikään eurooppalainen suurkaupunki on ollut niin monta vuosikymmentä niin jatkuvassa myllerryksessä.

Kuvioon kuuluu se, että trendipioneerit hakeutuvat aina uusiin kortteleihin, kun edelliset aluevaltaukset ovat muuttuneet liian sovinnaisiksi ja valtavirtaisiksi.

Humboldt-yliopiston kaupunkitutkija Andrej Holm on puhunut ”Szene-karavaanista”, joka alati liikkuu seuraavaan kohteeseen.

Szene on toinen tärkeä saksalaissana: se tarkoittaa suomalaisittain ”skeneä”, paikkaa, jossa ollaan tapahtumien ytimessä. Szene-sanan oikeaoppinen lausuminen ei onnistu edes monikymmenvuotisella harjoittelulla, koska ässän ja zetan yhdistelmä on vain liikaa.

Szene-pyöritys on Berliinissä vanhaa perua. Boheemien ja bilettäjien suosimaksi kaupungiksi, Pariisin ja Lontoon haastajaksi, Berliini nousi viimeistään 1900-luvun vaihteessa.

”Kaikki arvot mullistuivat”, muisteli ­itävaltalaiskirjailija Stefan Zweig 1900­luvun alkuvuosia kirjassaan Eilispäivän maailma. ”Berliinistä tuli maailman ­Baabeli. Baareja, juhlimispaikkoja ja snapsikojuja nousi kuin sieniä sateella.”

Kahta maailmansotaa myöhemmin ja yhden kylmän sodan puhjettua Berliini, siis Länsi-Berliini, veti magneettina niin saksalaisia kuin ulkomaalaisia boheemeja.

Kuuluisimpia oli David Bowie, joka 1970-luvun puolivälissä asui pari vuotta Schönebergissä, hengaili Iggy Popin kanssa Kreuzbergin Exil-klubilla, kasvatti hipsteriparran ja pyöräili muurin ­kupeeseen Hansa-studiolle purkittamaan albumeita Low ja Heroes.

Nykymuotoinen Szene-karavaani lähti liikkeelle marraskuussa 1989, kun Berliinin muuri murtui. Muurin takana aukesi – lännestä katsottuna – idän kesyttämätön kultamaa.

Berliinissä kaupunkirakenne alkoi muuttua vauhdikkaammin kuin läntisen Euroopan vakiintuneissa suurkaupungeissa oli kuunaan mahdollista.

Ensimmäisenä oli valtausvuorossa Mitte. Hackescher Marktin takamaastossa, Oranienburger Strassen ja Auguststrassen kulmilla vallattiin 1990-luvun alussa ­talonröttelöitä ja perustettiin ränsistyneisiin rakennuksiin salakapakoita, jotka ­eivät tosin olleet erityisen salaisia.

Ei kestänyt kauan, kun Mitteen iski Gentrifizierung. Itä-Berliinin apajille hamusivat trendinuorison lisäksi grynderit.

Gentrizierung eli gentrifikaatio on ­kolmas olennainen sana. Sillä tarkoitetaan ilmiötä, jossa rosoinen kaupunginosa kokee kasvojenkohotuksen, siistiytyy, keskiluokkaistuu – ja kallistuu.

Mitten kohdalla ympyrä on ajat sitten sulkeutunut. Hackescher Marktin lähi­kadut saneerattiin ehoiksi 1990-luvun loppuun mennessä, ja nykyään korttelit ovat Berliinin hienoimpia.

Gentrifikaation lopullisena toteumana voi pitää sitä, että Mitten kaduilla saattoi vuosisadan vaihteessa bongata Joschka Fischerin juoksulenkillä, lippis päässä ja turvamies perässä. Vihreä ulkoministeri oli muuttanut Kieziin.

Ympyröiden sulkeutumisesta puheen ­ollen: neljännesvuosisadan aikana Berliinin Szene-karavaani on kulkenut kartalta katsottuna kellonsuuntaisen ympyrän.

1990-luvulla Berliinin vakiokysymyksiin kuului, missä on ”uusi Mitte”. Sitten ­kysyttiin, missä on ”uusi Prenzlauer Berg”, ja sen jälkeen, missä on ”uusi Friedrichshain”.

Kreuzberg on kokenut 2000-luvulla Szene-renessanssin, ja viime vuosina ­luovat luokat ovat asettuneet entistä ­juurevammin myös naapurikaupunginosa Neuköllnin puolelle. Kreuzbergin ja Neuköllnin rajapinta, sellaiset kulmat kuin Reuterplatz, onkin nimetty ”Kreuzköllniksi”.

Todellisuudessa Berliinissä on tietysti kasapäin hipsteriuskottavia kortteleita, mutta ”uuden” hakeminen kuuluu Szene-kuvioon pakonomaisesti.

Karavaanin seuraavaksi kohteeksi ­veikataan milloin Moabitia, milloin Luoteis-­Berliinin perinteistä työläiskaupunginosaa Weddingiä, milloin itäistä Lichtenbergiä. Kaikissa näissä näkee merkkejä luovien luokkien suosiosta.

Kärjekkäimmissä puheenvuoroissa Berliini on jo Szene-mielessä menetetty, ­jolloin pitää hakea kokonaan uutta kaupunkia. Silloin ”Leipzig on uusi Berliini”.

”Leipzigissa vuokrataso on vielä humaani”, toteaa Lichtenbergissä haastateltu toimistotyöntekijä Stefanie. ”Berliinissä pitää maksaa suosituilla alueilla sellaiset kymmenen euroa neliöltä.”

Vuokrataso tapaa nousta aina esille, kun berliiniläisten kanssa juttelee heidän Kiezeistään.

Berliini on vuokra-asujien kaupunki. Väkiluku on 3,5 miljoonaa ja kasvussa, ja neljä viidestä asuu vuokralla.

Stefanie suostuu kertomaan omasta vuokratasostaan vain etunimellään. Hän asuu viehättäväksi kunnostetussa Kaskelkiezissä, jonne hän muutti vajaa kymmenen vuotta sitten. Silloin kortteleita ei ollut vielä saneerattu nykyiseen asuunsa.

Stefanie maksaa 40 neliön asunnosta 280 euroa kuussa, lämmityskuluineen, mikä on jopa berliiniläisittäin huokeaa (”Megagünstig”, kuten Stefanie toteaa: megaedullista.)

”Nyt tänne rakennetaan omistusasuntoja. Netto [valintamyymälä] purettiin alta pois”, Stefanie sanoo.

Berliinillä on köyhän, mutta seksikkään kaupungin imago. ”Köyhä, mutta seksikäs” oli Berliinin 2000-luvun alun pormestarin Klaus Wowereitin lentävä lause.

Berliini vetää magneettina ihmisiä muualta Saksasta ja Euroopasta. Tämä tietää työpaikkoja ja tuloja kaupungille, jonka julkinen talous rypee kroonisissa vaikeuksissa.

Mutta ”seksikkyys” tarkoittaa myös nousupaineita Berliinin vuokratasoon, joka on kadehdittavan alhainen verrattuna vaikka Helsinkiin tai Pariisiin, Lontoosta puhumattakaan.

Kantaberliiniläiset suhtautuvatkin kaupunkinsa vetovoimaisuuteen kaksijakoisesti. Trendipioneerien, luovien luokkien ja matkailijoiden suosiota kun seuraa aina kaupunginosan kallistuminen.

”Kun alueesta tulee riittävän porvarillinen (gutbürgerlich), vuokrat kipuavat yli kymmenen euron neliö, eivätkä tavalliset ihmiset enää pysty maksamaan”, sanoo Lars Bergmann, 33-vuotias sosiaalipedagogi.

Bergmannilla on pitkän ajan lähituntuma Szene-karavaanin kulkuun. Hän on syntyperäinen friedrichshainilainen, joka on asunut koko ikänsä Boxhagener Platzin kulmilla.

Sen trendikkäämpää Kieziä Berliinistä saa hakea. Gentrifikaatio on pyyhkäissyt kotikulmien yli koko voimallaan. Bergmann arvostaa Kiezissään ihmisten kirjoa ja tunnelmaa.

Bergmann on liikkeellä kaverinsa, valokuvaaja Ivo Hofsten kanssa. Hofste asuu Neuköllnissä, ja hän kiteyttää kotikaupunkinsa kehityksen: ”Berliini ei pysy itsensä perässä.”

Tausta: Helsinki on rutkasti Berliiniä kalliimpi

 Helsingin vuokrataso on tuntuvasti korkeampi kuin Berliinin. Tarkkaa vertailua on mahdoton tehdä, koska tilastot eivät ole vertailukelpoisia.

 Saksalaistilaston mukaan asuntojen keskivuokra on Berliinissä 8,09 euroa neliöltä, kun suomalaistilasto kertoo Helsingin keskivuokraksi 22,36 euroa neliöltä. Lukuja ei kuitenkaan pidä verrata suoraan.

 Saksalaistilastossa (Immobilienscout24) ilmoitetaan ”viiteasunnon” keskivuokra. Viiteasunto on 80 neliömetrin kolmio.

 Suomalaistilastossa (Oikotien aluetietosivut) ovat mukana kaikki vuokra-asunnot eli myös paljon yksiöitä, joiden neliövuokrat ovat kaikkein korkeimpia.

 Lisäksi Saksassa vuokrataan asunnot yleensä ”kylminä”, eli lämmityskustannukset eivät ole vuokrissa mukana. Lisäksi asunnot ovat usein ilman keittiö- ja muita kalusteita.

 Oheisessa grafiikassa kartoitetaan 70-neliöisten asuntojen keskimääräistä vuokratasoa Berliinissä (ilman lämmityskustannuksia).

Jonkinlaisen vertailutuntuman saamiseksi alla on muutama esimerkki Oikotieltä pääkaupunkiseudun kerrostaloasuntojen vuokrapyynnöistä. Esimerkit ovat niistä 70-neliöisistä asunnoista, jotka sattuvat tällä hetkellä olemaan vuokrattavina, eivätkä luvut siis kerro alueidensa keskivuokrista.

Helsingin Sanomat ja Oikotie kuuluvat samaan Sanoma Media Finland -konserniin.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Berliini
  • Saksa
  • Asuntojen hinnat
  • Vuokra-asuminen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    2. 2

      Päänsiirto ruumiilta toiselle onnistui – Kiistellyn italialaiskirurgin tähtäimessä seuraavaksi elävät potilaat

    3. 3

      AC/DC:n kitaristi Malcolm Young on kuollut

    4. 4

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    5. 5

      Matkakortinlukijoista tuli pullonkaula – Järjestyksenvalvojat ohjaavat metromatkustajia Matinkylässä

    6. 6

      Riskit kasvavat asuntomarkkinoilla, ja nyt alkaa olla aika huolestua

      Tilaajille
    7. 7

      Videokooste länsimetron ensimmäisestä päivästä: Pitkä jono, vapputunnelmia asemalaitureilla ja suuri helpotus

    8. 8

      Juhana Vartiainen: Suomen työttömistä vain 40 000 pystyy oikeasti työllistymään – ”Se on ihan eri koko­luokka kuin nämä sadat­tuhannet, joista on tapana puhua”

    9. 9

      Tutkijat yllättyivät: Firenzen varakkaimmat suvut ovat nyt pitkälti samoja kuin vuonna 1427

    10. 10

      Länsimetro sai ihmiset liikkeelle varhain lauantaina – kuvakooste matkustajien hurmoksesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nyt.fi kommentti: Ylen A-teema osoitti jälleen, kuinka surkea konsepti sillä on – Ohjelmassa piti keskustella seksuaalisesta häirinnästä, mutta siellä keskusteltiin siitä, miten voi flirttailla

    2. 2

      Länsimetron ensimmäiset 7 tuntia: HS:n seuranta kokoaa yhteen kauan odotetun päivän tapahtumat – ”Vastaavaa tunnelmaa ei ole ennen nähty suomalaisessa joukkoliikenteessä”

    3. 3

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    4. 4

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    5. 5

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    6. 6

      Juhana Vartiainen: Suomen työttömistä vain 40 000 pystyy oikeasti työllistymään – ”Se on ihan eri koko­luokka kuin nämä sadat­tuhannet, joista on tapana puhua”

    7. 7

      Kukaan ei pelasta sinua täältä, sanoi ”lääkäri”, riisui toimittajan ja aloitti tutkimuksen – Kokeilimme, miltä tuntuu osallistua seksuaalisia fantasioita toteuttavaan esitykseen

    8. 8

      Päänsiirto ruumiilta toiselle onnistui – Kiistellyn italialaiskirurgin tähtäimessä seuraavaksi elävät potilaat

    9. 9

      Riskit kasvavat asuntomarkkinoilla, ja nyt alkaa olla aika huolestua

      Tilaajille
    10. 10

      Metrojuhlia ei järjestänyt kukaan, joten ihmiset tekivät ne itse – HS oli ensimmäisen Espoon-metron kyydissä, ja tältä vaunussa näytti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    2. 2

      ”Kukaan älykäs ja kaunis nainen ei halua seurustella työttömän, kouluttamattoman miehen kanssa” – 28-vuotias Valtteri ja 26-vuotias Kharouf kertovat tarinansa syrjäytymisestä

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmevuotiaan lapsensa puukotuksesta epäillyn isän kuulustelut alkavat tiistaina, miehellä aiempaa rikostaustaa – Poliisi henkirikoksesta: ”Tapahtumia, joita ihmismieli ei meinaa käsittää”

    4. 4

      Joukossamme elää ihmisiä, joilla on pedon luonne – näin psykopaatti lipuu toisen ihmisen lähelle ja tekee tuhojaan

      Tilaajille
    5. 5

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    6. 6

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    7. 7

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    8. 8

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    9. 9

      Eräänä kesäiltana Seppo kaatui ja kuoli – se oli vakava paikka, sillä tämä raivokas nero yksin tiesi kaiken siitä, miten Suomen ydin­jäte haudataan turvallisesti

      Tilaajille
    10. 10

      Miksi vaikutusvaltaiset miehet panevat naiset katsomaan masturbointiaan? Asiantuntija vastaa

    11. Näytä lisää