Ulkomaat

Pariisin ilmastosopimus tuli voimaan – pelastaako se maailman?

Ilman reippaita lisätoimia päästöjen vähentämiseksi ihmiskuntaa uhkaa tragedia, varoittaa YK:n ilmasto-ohjelman johtaja Erik Solheim.

Päästöjä rajoittava Pariisin ilmastosopimus astui voimaan perjantaina. Maanantaina alkavassa Marrakechin ilmastokokouksessa alkaa keskustelu siitä, miten valtiot pääsevät tavoitteeseen maailman keskilämpötilan nousun hillitsemiseksi.


HS avaa ilmastosopimusta ja lämpötilan nousua neljän kysymyksen kautta.


Pelastaako Pariisin sopimus maailman?


Ei ainakaan heti. Pariisin sopimuksen voimaantulosta huolimatta valtioiden nykyiset päästölupaukset eivät riitä, kun tavoitteena on keskilämpötilan nouseminen alle puolellatoista tai korkeintaan kahdella asteella esiteolliseen aikaan nähden.


YK:n ilmasto-ohjelman (Unep) torstaina julkaisema vuosittainen raportti kertoo, että vuoden 2030 päästöennusteen perusteella maailman keskilämpötila nousee tämän vuosisadan aikana 2,9–3,4 asteella esiteolliseen aikaan nähden. Ennusteen mukaisista päästömääristä pitäisi leikata neljäsosa.


Ilman reippaita lisätoimia ihmiskuntaa uhkaa tragedia, varoittaa Unepin johtaja Erik Solheim.


”Nälästä, köyhyydestä, sairauksista ja konflikteista kärsivien ilmastopakolaisten määrän kasvu tulee alati muistuttamaan meitä kyvyttömyydestämme puuttua asiaan. Tutkimukset osoittavat, että meidän pitää toimia paljon nopeammin”, Solheim sanoo.


Miten tavoite täytetään?


Maailman valtioiden pitää vähentää ilmaan päästämiensä kasvihuonekaasujen kuten hiilidioksidin määrää, koska se on suurin syy ilmaston lämpenemiselle. Pariisin sopimuksen mukaan ilmakehään päätyvien kasvihuonepäästöjen pitäisi päätyä nollatasolle vuosisadan puoliväliin mennessä.


Hiilidioksidipäästöistä valtaosa on peräisin fossiilisten polttoaineiden eli kivihiilen, öljyn ja maakaasun käytöstä. Suurimmat päästäjät ovat Kiina, Yhdysvallat, EU ja Intia.



Hiilidioksidia oli viime vuonna ilmassa enemmän kuin arviolta 3–5 miljoonaan vuoteen, keskimäärin yli 400 osaa miljoonasta. Määrän arvioidaan pysyvän suurena useiden sukupolvien ajan.


Suomi neuvottelee EU:n kanssa keinoistaan osallistua päästöleikkauksiin. EU-komissio edellyttää Suomelta päästökauppaan kuulumattoman sektorin kuten liikenteen, asumisen ja maatalouden päästöjen leikkaamista 39 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä.


Hieman alle puolet EU:n päästöistä on peräisin päästökauppasektorilta, jonka päästövähennystavoite on 43 prosenttia. Päästökauppajärjestelmä säätelee teollisuus- ja voimalaitosten päästöoikeuksia markkinaehtoisesti.


Pitkällä aikavälillä puhutaan niin suurista päästövähennyksistä, että niihin ei päästä, jos yhteiskunnat rakentuvat nykymallisen teollisuuden ja teknologian varaan. Yhä tärkeämmäksi nousevat innovaatiot, jotka vähentävät riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, arvioi ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta.


Miten ilmastonmuutoksen vaikutuksia mitataan?


Ilmastonmuutoksella on lukemattomia vaikutuksia. Niistä muun muassa keskilämpötilan nousu, mannerjäätiköiden ja merijään hupeneminen, merenpinnan nousu, sateisuuden muutokset ja sään ääri-ilmiöiden yleistyminen ovat suhteellisen yksinkertaisesti havaittavia ja mitattavia asioita.


Esimerkiksi Suomen vuosikeskilämpötila on noussut 2,3 astetta 1800-luvun puolivälistä, ja merenpinta on noussut maailmanlaajuisesti keskimäärin 19 senttimetriä vuosina 1900–2010.


Maailmanlaajuisen keskilämpötilan nouseminen kahdella asteella esiteolliseen aikaan nähden tarkoittaisi merenpinnan nousua 3–13 metrillä. Se hukuttaisi alavat maat kuten Malediivien atolliryhmän, jonka korkein kohta on vain runsaat kaksi metriä.


Ilmastonmuutoksella on vakavia vaikutuksia myös talouteen ja yhteiskuntaan, mutta niiden syy-seuraussuhteet ovat epäselvempiä ja vaikeammin mitattavia.


”Esimerkiksi helleaaltojen yleistyminen on liitetty ilmastonmuutokseen, ja niiden takia kuolee ihmisiä”, Hildén sanoo. Se, paljonko helleaalloissa kuolee ihmisiä, riippuu kuitenkin myös esimerkiksi väestön ikärakenteesta ja yhteiskunnan yleisestä varautumisesta.


Epävarmuus ilmastonmuutoksen osuudesta siis tyypillisesti kasvaa puhuttaessa yhteiskunnallisista vaikutuksista, mutta olennaista on, että niin monissa kehityskuluissa on viitteitä yhteydestä.


Euroopan ympäristövirasto on julkaisemassa lähiviikkoina neljän vuoden tauon jälkeen uuden raportin ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Sen listalla on tunnistettu lähes 40 muuttujaa, jotka on yhdistetty ilmastonmuutokseen.


Miten lämpötilan nousu näkyy luonnossa?


Ilmastonmuutos ajaa eläinlajeja ahtaalle etenkin pohjoisessa, koska ilmasto lämpenee arktisella alueella kaksi kertaa niin nopeasti kuin maapallolla keskimäärin.


Suomen luonnossa se tarkoittaa muun muassa, että etelästä saapuu maahan uusia lajeja. Varsinkin uusia hyönteislajeja on tavattu jo paljon. Lintujen esiintymisalueet ovat siirtyneet pohjoiseen keskimäärin puolitoista kilometriä vuodessa, ja yhä suurempi osa vesilinnuista jää Suomeen talvehtimaan.


Kasvillisuus muuttuu, ja metsäraja siirtyy kohti pohjoista. Erityisen herkkiä ovat Lapin tunturiekosysteemit, koska niissä lajeja on jo ennestään vähemmän.


”Avotunturien lajisto taantuu ja osin katoaa. Eläimille tulee tunturin huippu tai Jäämeri vastaan. Sitä ylemmäs tai pohjoisempaan ei pääse”, sanoo suomalaisen luonnon ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen Maailman luonnonsäätiön WWF:n Suomen-osastolta.


Esimerkiksi naali on Suomessa enää satunnainen vierailija, ja kettu on vallannut siltä elintilaa. Naali on pesinyt Suomessa viimeksi varmuudella vuonna 1996.


HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Helsingin halutuimpiin kouluihin ilmoitetaan jopa vastasyntyneitä – syntymätöntä lasta ei oteta koulujonoon, vaikka vanhemmat kyllä yrittävät

    2. 2

      Suomalainen Maria käynnisti twiitillään ketjureaktion – Twitter täyttyi tv-sarjojen pilatuista nimistä, näin mahtavia ne ovat

    3. 3

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    4. 4

      Viiskulman Digeliuksen levykauppias Emu Lehtinen on kuollut

    5. 5

      Tukholman eliitin alakoulussa luokkahuoneilla on kuninkaallisten nimet ja oppilailla MacBookit – Ulos jääneiden vanhemmat juoksevat rehtoria kiinni kaupungilla ja itkevät

      Tilaajille
    6. 6

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    7. 7

      Länsimetron kuitit haluttiin perata läpi erityistilintarkastuksessa, virkamiehet tilasivat yleisen selvityksen – Maria Guzenina: ”Mistä tässä on nyt kysymys?”

    8. 8

      Räikeä eriarvoistuminen johti brexitiin ja Trumpin voittoon – todella huonoja valintoja molemmat

    9. 9

      Satoja turvapaikanhakijoita on liittynyt helluntaiseurakuntiin viime vuosina – Helluntaikirkon johtaja: ”Olemme joutuneet laittamaan jos nyt ei jarrun, niin ainakin kytkimen”

    10. 10

      Punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun – esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    3. 3

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun – esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti

    6. 6

      Tukholman eliitin alakoulussa luokkahuoneilla on kuninkaallisten nimet ja oppilailla MacBookit – Ulos jääneiden vanhemmat juoksevat rehtoria kiinni kaupungilla ja itkevät

      Tilaajille
    7. 7

      Lunta tai räntää luvassa ensi viikolla lähes koko maahan – ”Renkaiden vaihto vasta keski­viikkona menee jo myöhäiseksi”

    8. 8

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    9. 9

      Älä keitä kahvia, leivo tai käy päiväkausiin suihkussa – HS kokosi ohjeet, mitä tehdä, jos epäilet kotona kosteusvauriota

    10. 10

      Masennus ei ole yksi vaan 12 eri sairautta – kaikki ne vaativat myös erilaiset hoidot, sanovat suomalaistutkijat

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    10. 10

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    11. Näytä lisää
    Uusimmat