Olli Kivinen EY-päätös muuttuu yhä poliittisemmaksi - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat

Olli Kivinen EY-päätös muuttuu yhä poliittisemmaksi

Tilaajille
Julkaistu: 4.1.1992 2:00

logo:NÄKÖKULMA

Olli Kivinen EY-päätös muuttuu yhä poliittisemmaksi PÄÄTÖKSENTEKO Suomen yrityksestä päästä Euroopan yhteisön EY:n jäseneksi on muuttunut yhä poliittisemmaksi, halutaan sitä tai ei. Syitä on kaksi. Ensiksikin, taloudelliset perusteet puhuvat väistämättä jäsenyysyrityksen puolesta. Meneillään oleva lama on osoittanut, kuinka pienet järkytykset pystyvät suistamaan maamme talouden raiteiltaan. Vientiteollisuus ja talouskasvu eivät ole mitään taivaanrannan asioita, vaan viime kädessä ne maksavat hyvinvointimme: sosiaaliturvan, sairaalat, koulutuksen, tiet, maataloustuet, kaikki. Toinen syy on maailman muuttuminen, joka on luonut uuden turvallisuuspoliittisen tilanteen. Seurauksien asettaminen tärkeysjärjestykseen on mielipidekysymys, mutta seuraavassa yksi lista huomioon otettavista asioista. SUOMEN PAIKKA EUROOPASSA. EY-päätöksessä määritellään, mikä on maamme tuleva viiteryhmä. Itse kukin voi mielessään kuvitella kaksi laajaa ympyrää: pohjoismaalais-länsieurooppalainen EY-Eurooppa, ja koilliseurooppalainen toinen Eurooppa, johon kuuluvat Kuola, Karjala, Pietari ja Baltian maat. Tähän saakka Suomi on kuulunut demokraattisen, teollisen ja hyvinvoivan länsieurooppalaisen ympyrän sisään eikä ole samaistunut taantuneseen, köyhyyden kanssa kamppailevaan koilliseen ympyrään, joka saattaa ajatella EY-jäsenyyttä vasta useiden vuosien tai vuosikymmenien päästä. Viiteryhmä vaikuttaa kaikkialle, talouteen, tieteeseen, kulttuuriin, koulutukseen, turvallisuuspolitiikkaan. TURVALLISUUSPOLITIIKKA. Vain yhtynyt Länsi-Eurooppa pystyy auttamaan suurissa vaikeuksissa painivia entisen Neuvostoliiton osia. "Idässä on hirvittävä epävarmuus. Emme voi kohdata sitä yksin . . . vain Euroopan yhteisö kokonaisuudessaan . . . jaksaa kantaa taakan", Saksan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Hans Stercken asian ilmaisi marraskuun lopulla. Sanat sopivat erityisen täsmällisesti Suomeen, jolla on paljon Saksaa pienemmät taloudelliset voimavarat, viisi miljoonaa ihmistä ja 1200 kilometrin raja epävarmuuden alueeseen. Puolueettomuuspolitiikka on nykyisessä tilanteessa menettänyt merkityksensä, eikä siitä ole apua, jos itänaapuri joutuu sekasortoon ja äärivoimien hallintaan. Yksin jättäytyminen sisältää suuren turvallisuuspoliittisen vaaran. EY:llä ei ole armeijaa eikä se ole sotilasliitto, joten kyse ei ole suorasta sotilaallisesta turvallisuudesta. EY on kuitenkin keskeinen maailmanmahti, jonka loukkaamista suuretkin maat tulevat vastaisuudessa välttämään. EUROOPAN VAKAUS nojaa EY:hyn. Maailma on muuttunut, eikä EY ole enää Itä-Euroopan vastustaja vaan kehityksen veturi, jonka olemassaolo on kuin taivaan lahja nyt, kun itä romahtaa. Venäjä ja muut entiset sosialistimaat haluavat niin lähelle sitä kuin mahdollista. Menossa on historiallinen yritys muuttaa Eurooppaa vuosisataisen sotimisen ja riitelyn jälkeen. Tehtävä on niin vaikea, että siihen tarvitaan kaikkien panos. Komissarovia eli neuvostodiplomaatti Juri Derjabinia kuunneltiin aikanaan hyvin tarkasti Suomessa, joten ehkä kannattaa antaa hänelle vielä sananvuoro siitä, mihin itänaapurimme tähtää. "Venäjällä ei ole sellaisia sotilaallisia tai turvallisuuspoliittisia legitiimejä intressejä Suomen ja Skandinavian tai Keski- tai Itä-Euroopan alueisiin, joita neuvostopolitiikka sanoi Neuvostoliitolla olleen. Nyt intressit koskevat uusia asioita, kuten ihmisoikeuksia, ekologiaa, kauppaa ja hyvää yhteistyötä." (HS 18. 12. 1991) Toisin sanoen, entinen epäluuloinen Neuvostoliitto etsii tukea omaa anarkiapelkoaan vastaan EY:ltä. PIENTEN MAIDEN ASEMA. EY on olennainen osa sitä prosessia, jolla pienten maiden oikeuksia on vahvistettu. Vain muutama vuosikymmen sitten suurvallat pohtivat pienvaltioiden jakoa sinulle-minulle periaatteella, josta saa vavahduttavan kuvan J. K. Paasikiven päiväkirjoista. Väite pienten uppoamisesta suurten armoille on harhaisin kaikista EY:hyn liittymistä vastustavista väitteistä. Laajennetun EY:n ministerineuvostossa neljän pohjoismaan painovaikutus olisi nykytavalla laskettuna 15,6 prosenttia, kun asukasmäärä on vain 6 prosenttia. EY:n kiertävän puheenjohtajuuden ja pieniä suosivan päätöksentekokoneiston johdosta voi sanoa, että 400000 asukkaan Luxemburgilla on tällä hetkellä enemmän sananvaltaa maailman asioissa kuin yli 8 miljoonan Ruotsilla tai 5 miljoonan Suomella. PÄÄTÖKSENTEKO. EY:n jäsenenä maamme pääsee osallistumaan niiden päätösten tekemiseen, jotka meidän on todellisessa elämässä joka tapauksessa hyväksyttävä. On itsestään selvää, että viiden miljoonan ihmisen painoarvo ei ole ratkaiseva, emmekä voi sanella asioita 400:lle miljoonalle. Mutta päätöksenteossa on yksi varma asia: ulkopuolella mahdollisuutemme vaikuttaa on pelkkä nolla, sisällä sentään jotakin, erityisesti yhdessä muiden samanmielisten maiden kanssa, kuten EY:ssä toimitaan. Euroopan talousalue Eta ei tule koskaan antamaan Suomelle mahdollisuutta valvoa etujaan Brysselissä kaikilla tasoilla, huippukokouksissa, ministerineuvostosssa, komissiossa ja virkamiehistössä. POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ. On itsensä pettämistä ajatella, että merkityksellinen pohjoismainen yhteistyö voisi jatkua, mikäli EY:n itäraja kulkee Torniojokilaaksossa. EY:stä tulee linnake, jonka sisällä olevien pohjoismaiden Tanskan ja Ruotsin kaikki päähuomio suuntautuu etelään, ei Pohjolan reuna-alueille. Itämeren alueen yhteistyön nouseminen EY-jäsenyyden korvaavaksi tekijäksi on toiveajattelua - alueella ei ole varoja eikä kiinnostusta riittävään toimintatasoon. RAUHANPOLITIIKKA. Yhdentyminen on rauhan tärkein edistäjä missä tahansa maailmassa, koska häirikkökäyttäytymisen hintaa nostetaan tuhansien poliittisten ja taloudellisten siteiden avulla. Yhdentyminen alkoi Saksan sitomisesta niin tiukkaan yhteistyöhön länsinaapureiden kanssa, ettei se voi enää aloittaa uusia sotia. Nyt sidotaan Venäjä ja muut Euroopan maat rauhan yhdentävään verkkoon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Etykin ja EY-vetoisen talousyhteistyön avulla.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat