Sota synkensi Euroopan ihmisoikeustilannetta Kroatiassa kaikki osapuolet syyllisiä julmuuksiin - Ulkomaat | HS.fi

Sota synkensi Euroopan ihmisoikeustilannetta Kroatiassa kaikki osapuolet syyllisiä julmuuksiin

Tilaajille
10.7.1992 3:00

Korjattu versio

Sota synkensi Euroopan ihmisoikeustilannetta Kroatiassa kaikki osapuolet syyllisiä julmuuksiin Poliittiset muutokset itäisessä Euroopassa, entisessä Neuvostoliitossa ja Afrikassa ovat parantaneet jonkin verran näiden alueiden ihmisoikeustilannetta, mutta eivät suinkaan lopettaneet kidutuksia, murhia ja muita ihmisoikeusloukkauksia. Tämä käy ilmi ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin torstaina julkaistusta vuosiraportista, joka käsittelee ihmisoikeustilannetta maailmassa vuoden 1991 aikana. Euroopan tilannetta rumensi Jugoslavian sota, jossa Amnestyn mukaan kaikki osapuolet ovat syyllistyneet siviilien kidutuksiin ja murhiin. Vuosiraportti käsittelee lähinnä Kroatiaa, jossa käytiin kovimmat taistelut viime vuonna. Raportissa mainitaan Jugoslavian liittoarmeija, Kroatian hallituksen joukot sekä aseistetut serbi- ja kroaattiryhmät, jotka kaikki Amnestyn mukaan surmasivat siviilejä tai vastapuolen aseista riisuttuja taistelijoita. Raportin mukaan esimerkiksi liittoarmeijan sotilaat tappoivat marraskuussa Skabrjan ja Nadinin kylissä 45 siviiliä, joista useimmat oli ammuttu lähietäisyydeltä. Kroatian poliisin puolestaan kerrottiin tappaneen 13 liittoarmeijan antautunutta sotilasta syyskuussa Karlovacin lähellä. Taistelujen yhteydessä kiinni otettuja ihmisiä kidutettiin, ja tuhansia siviilejä pidätettiin ilman syytteitä. Serbian hallitsemassa Kosovossa poliisin kerrottiin kiduttaneen jatkuvasti alueen albanialaista väestöä. Ainakin kahden ihmisen kerrottiin kuolleen pidätyksen jälkeen. Loppuvuonna hajonneessa Neuvostoliitossa ihmisoikeustilannetta synkensi kuolemanrangaistuksen käyttö. Maassa oli lisäksi vielä vuoden lopussa 14 mielipidevankia, joista suurin osa oli aseistakieltäytyjiä ja yksi homoseksuaalisuudesta pidätetty. Yhdysvalloissa Amnestya huolestutti mm. laaja kuolemanrangaistuksen käyttö sekä 32 mielipidevankia, jotka vangittiin heidän kieltäydyttyään osallistumasta Persianlahden sotaan. Poliisi on kiduttanut tai pahoinpidellyt pidätettyjä useissa Länsi-Euroopassa maissa, mm. Espanjassa, Italiassa, Britanniassa, Kreikassa ja Ranskassa. Usein pahoinpidellyt olivat siirtolaisia tai turvapaikan hakijoita. Turkin viranomaiset ovat Amnestyn mukaan syyllistyneet mm. kidutuksiin ja laittomiin teloituksiin. Maassa on satoja poliittisia vankeja, joita on Amnestyn mukaan tuomittu puolueellisissa oikeudenkäynneissä. Suomi mainitaan uusimmassa vuosiraportissa neljän mielipidevangin vuoksi, joista kaikki olivat aseistakieltäytyjiä. Amnestyn Suomen osaston mukaan on odotettavissa, että Suomea ei mainita enää ensi vuoden raportissa, koska uusi siviilipalveluslaki on lyhentänyt palvelusaikaa paremmin asepalvelusta vastaavaksi. Hallitukset eivät rankaise kiduttajia "Ihmisoikeuksia kunnioittavat uudet lait ja kauniit kansainväliset julistukset eivät merkitse mitään, elleivät hallitukset toimi", Amnesty muistutti. Amnesty valittaa vuosiraportissaan mm. sitä, että useat maat, esimerkiksi Argentiina, Chile ja Kongo, ovat säätäneet armahduslakeja, jotka vapauttavat julmuuksiin syyllistyneet oikeudellisesta vastuusta. Vuosiraportissa käsitellään 142:ta eri maata, joista Amnestyn mukaan yli sadassa kidutettiin vankeja ja 45:ssä teloitettiin laittomasti ihmisiä. Ihmisiä "katosi" 26 maassa. Aasiassa ihmisoikeustilanne oli synkkä mm. Burmassa, Intiassa ja Kiinassa, joissa kaikissa syyllistyttiin poliittisiin vangitsemisiin ja kidutuksiin. Kiinassa oli tuhansia poliittisia vankeja, ja yli tuhat kuolemanrangaistuksen saanutta teloitettiin. (Helsingin Sanomat)

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat

Luetuimmat - Ulkomaat