Suomi ja Ruotsi käynnistivät EY-neuvottelut eri linjoilla Ruotsi esitti laajat ja yksityiskohtaiset tavoitteet, Suomi pysyi yleisellä tasolla - Ulkomaat | HS.fi

Suomi ja Ruotsi käynnistivät EY-neuvottelut eri linjoilla Ruotsi esitti laajat ja yksityiskohtaiset tavoitteet, Suomi pysyi yleisellä tasolla

Tilaajille
2.2.1993 2:00

logo: JÄSENNEUVOTTELUT

Suomi ja Ruotsi käynnistivät EY-neuvottelut eri linjoilla Ruotsi esitti laajat ja yksityiskohtaiset tavoitteet, Suomi pysyi yleisellä tasolla Bryssel Helsingin Sanomat Renny Jokelin Pekka Väisänen Suomi, Ruotsi ja Itävalta lähtivät maanantaina eri linjoilla ja erilaisilla taktiikoilla neuvottelemaan jäsenyydestä Euroopan yhteisössä. Suomi ja Itävalta esittivät tavoitteensa hyvin yleisellä tasolla ja näkivät suhteellisen vähän vaikeita ongelmia jäsenyyden tiellä. Maat pyysivät Euroopan yhteisön ulkoministerien edessä lähinnä erityisjärjestelyitä maataloudessa ja aluepolitiikassa. Ruotsin hallitus sen sijaan esitti kaksi kertaa pitemmässä puheessaan hyvin seikkaperäiset tavoitteet ja antoi ymmärtää maan jäsenyyden voivan estyä, ellei tavoitteita saada EY:ssä hyväksytyiksi. Ruotsi korosti suomalaisiin ja itävaltalaisiin verrattuna tiukemmin omaa sotilaallista liittoutumattomuuttaan. Itävallan puheesta puuttui jopa sana 'puolueettomuus', vaikka sitä on jatkuvasti korostettu maan sisäisessä keskustelussa. Ruotsi ilmoitti päättävänsä kruunun hylkäämisestä ja sopeutumisesta EY:n tulevaan yhtenäiseen talouspolitiikkaan vasta myöhemmin "tulevien tapahtumien perusteella". Ruotsi vaatii myös laajoja erillisoikeuksia mm. saamelaisille ja puutarhaviljelijöille. Ympäristönsuojelussa Suomi tyytyi toteamaan yhdessä lauseessa, että se haluaa pitää korkean tavoitetasonsa. Ruotsi ilmoitti, ettei "standardien alentaminen tule kyseeseen". Ruotsi vaatii myös jo Eta-sopimukseen neuvoteltujen kemiallisten aineiden, autojen päästöjen ja vaarallisten aineiden erillismääräysten siirtämistä omaan jäsenyyssopimukseensa. Ruotsin hallitus "ei salli ulkomaisten ydinjätteiden loppu- tai muuta sijoitusta" Ruotsin maaperälle. Suomi ja Itävalta eivät tehneet vastaavaa rajoitusta. Ruotsi jäi kolmesta yksin korostamaan myös mm. sosiaalista ulottuvuutta, jokamiehen oikeuden säilyttämistä, vammaisten aseman parantamista sekä naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Vastapainoksi Ruotsi ilmoitti sopeutuvansa EY:n maatalouspolitiikkaan vain "minimaalisilla siirtymäkausilla" ja suojalausekkeilla. Suomi ilmoitti yleisen maatalouspolitiikan olevan ongelma itselleen ja edellytti "riittäviä siirtymäaikajärjestelyjä".

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat

Luetuimmat - Ulkomaat