Ulkomaat

Jumalan ikuinen työmaa

Kölnin tuomiokirkkoa alettiin rakentaa 1248, eikä homma lopu koskaan

Tilaajille

KÖLN-Oli elokuun 15. päivä vuonna 1248, tarkka kellonaika ei ole tiedossa, kun arkkipiispa Konrad von Hochstaden laski Reinin rannalla peruskiven, jonka päälle ryhdyttiin rakentamaan Kölnin tuomiokirkkoa.

Nyt, melkein päivälleen 750 vuotta myöhemmin, työt näyttävät pahasti keskeneräisiltä. Tuhansista alumiiniputkista kasatut monikymmenmetriset rakennustelineet takertuvat katedraalin ulkoseinämiin kuin loiset. Sisällä katolisessa pyhätössä kolkkuu ja kolisee niin, ettei jumalayhteyttä voi luonnehtia häiriöttömäksi.

Kirkon länsipäädyn korkeuksissa puretaan rakennustelinettä, sillä kattoholvin maalaustyö on tältä osin valmis. Keskempänä lattiatasolla työmiehet hilaavat pääalttarin raskasta kivipaatta väkipyörämekanismin avulla takaisin paikoilleen; jokin korjaustyö siinäkin on saatu päätökseen.

Klonk klonk. Eipä ihme, että vanhassa kölniläislaulussa lauletaan: "Kun aamumessuun kellot kaikuu / kisällein laulu / jo taivaisiin asti raikuu." Rakennusmestarin elämäntyö Tuomiokirkon päärakennusmestari Arnold Wolff seuraa työtä tarkkaan ja ottaa oikealla kädellään kiinni alttaripaaden kulmasta, ikään kuin tämä kosketus olisi ratkaiseva. Paasi sujahtaa siististi paikoilleen.

Prof.Dr.-Ing.

Dombaumeister Wolff, kuten hänen virallinen tittelinsä kuuluu, tuntenee Kölnin tuomiokirkon paremmin kuin kukaan. "Olen ollut täällä 40 vuotta töissä, alussa opiskelijana ja sitten 1960-luvulta lähtien rakennusmestarina", hän kertoo.

Wolff on 66-vuotias ja jää vuoden lopussa eläkkeelle. Elämäntyö jää kesken, niin kuin kaikilta hänen edeltäjiltään on jäänyt ja seuraajilta tulee jäämään. Kölnin tuomiokirkko on ikuinen raksa.

"Meillä on töissä 96 ihmistä, mutta suuri osa töistä teetetään ulkopuolisilla", Wolff kertoo tuomiokirkon ylläpidosta. "Budjettimme oli viime vuonna 14,5 miljoonaa (Saksan) markkaa." Tämä on noin 43 miljoonaa Suomen markkaa.

Tuomiokirkko ei ole mikään valtionkirkko, sillä summasta peräti 30 miljoonaa tuli yksityisiltä lahjoittajilta. "Julkinen käsi on melko pidättyvä", Wolff muotoilee peitellyn kriittisesti.

Rakennusmestari on kiireinen mies, mutta hän katsoo velvollisuudekseen esitellä työmaataan etäisestä luterilaisesta maasta saapuvalle vieraalle. Lähdemme tuomiokirkon varjoisalle pohjoispuolelle, jossa aamupäivän helle ei tunnu niin tukahduttavalta.

Kun nousemme raksahissillä kohti korkeuksia, miljoonakaupunki vajoaa nopeasti silmissä. Köln on katolisen Saksan suurin pohjoinen linnake. Mistä tahansa suunnasta kaupunkiin saapuu, tuomiokirkko hallitsee maisemaa haastajatta.

Tuomiokirkon korkeuksista katsottuna ihminen on mitättömän pieni. Katedraali tietysti rakennettiin todistamaan tätä tai kääntäen sitä, kuinka Jumala on suuri.

Vuoden 1200 tienoilla Ranskan Chartresiin, Reimsiin ja Amiensiin rakennettiin aivan uudentyyppisiä, goottilaisia katedraaleja, jotka jylhyydessään ylittivät kaiken siihen saakka tunnetun. Reininmaalla haluttiin panna vielä paremmaksi, mikä johti Konrad von Hochstadenin edellä mainittuun toimenpiteeseen.

Saksaa ei tuohon aikaan tietenkään ollut olemassa sellaisena kuin se nyt tunnetaan, eikä Kölnin alueella tehty talousihmeitä. Tuomiokirkon rakennustyöt etenivät rahan puutteessa hitaasti, ja 1560 ne keskeytettiin kokonaan. Vasta puolet suunnitellusta oli pystytetty.

Tuomiokirkon rakentaminen loppuun oli nationalistinen hanke. 1800-luvun alkupuolella, kun paineet yhteissaksalaisen valtion luomiseksi kasvoivat, Reininmaalla äkättiin: hoidetaanpa homma loppuun. Köln oli tuolloin läntinen saareke Preussin kuningaskunnassa, ja katedraalin 157-metristen tornien oli määrä kuvastaa yhtä paljon saksalaista (Preussin) kuin kirkon mahtia.

Rakennustyöt kestivät suuren osan 1800-lukua. Satsaus oli valtava: 6,6 miljoonaa taaleria. Kivenhakkaajien palkkojen perusteella on arvoitu, että tämä vastaisi nykyrahassa noin 5,4 miljardia Suomen markkaa.

Kun tuomiokirkko lopulta valmistui 1880, Saksan kuningas- ja ruhtinaskunnat olivatkin jo yhdistyneet. Kansleri oli rautaa ja nimeltään Otto von Bismarck.

Paineaalto

hajotti ikkunat Historioitsijat ovat kiistelleet siitä, kylvettiinkö siemenet ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan jo Bismarckin Saksassa. Joka tapauksessa on selvää, että Kölnin tuomiokirkolle nationalismi oli paitsi synnyttävä myös tuhoava voima.

"Tuomiokirkkoon osui toisessa maailmansodassa 14 pommia", kertoo rakennusmestari Wolff 40 metrin korkeudessa, jonne olemme ensiksi pysähtyneet. Joka puolella silmään osuu briljantteja yksityiskohtia; tuossakin lohikäärmeen muotoinen räystäänpää.

"Kirkko kärsi pahoja tuhoja. Paineaalto hajotti kaikki ikkunat, joita ei ollut ehditty siirtää turvaan. Suurin osa korjaustöistämme kohdistuu yhä sodan aiheuttamiin vaurioihin", Wolff sanoo.

Kölnin pommituksia voi sodan jälkeen syntynyt vain kuvitella; tuhansia kuoli, 90 prosenttia keskustasta tuhoutui. Tuomiokirkossa on täytynyt olla helvetti irti, etenkin kun siellä on tuplasti enemmän ikkuna- kuin lattiapintaa. Sodanjälkeisissä valokuvissa Köln on rauniokasa, jonka ylle kohoaa kaksitorninen kärähtänyt kirkonranka.

Mestari Wolff johdattaa tietä välikattojen kautta kohti keskilaivaa, jonka yläpuolella asennetaan paraikaa uusia urkuja. Tämäkin on oma pieni työmaansa, joka hukkuu kokonaisuuden valtavuuteen. Kymmeniä metrejä alapuolellamme katolilaiset tekevät ristinmerkkejään.

12-metrinen

urkupilli Urkuverstasta johtaa Günther Schumacher bonnilaisesta yrityksestä. "Olemme olleet täällä viisi kuukautta. Kesäkuun lopussa pitää olla valmista", Schumacher sanoo. Taustalta kuuluu urkupillien ulvahduksia, kun miljoonien markkojen soittopeliä viritellään kuntoon.

"Suurin urkupilli on 11,8 metriä pitkä ja painaa 400 kiloa. Sen asentaminen ei ollut mikään helppo työ", toteaa Arnold Wolff ja kipuaa telineitä pitkin näyttääkseen kyseisen kapistuksen.

Totta kai urkupillit ovat valtavia. Koko Kölnin tuomiokirkko on valtava. Noin 150 metriä pitkänä ja 75 metriä leveänä se taitaisi juuri ja juuri mahtua Helsingin Senaatintorille, mutta runttaisi massallaan kaiken ympäröivän mitättömäksi.

Tuomiokirkkoa ovat taivastelleet lukemattomat saksalaiset, kuuluisatkin, kuten Karl Marx, joka vuosina 1848-49 oli kaupungissa Neue Rheinische Zeitung -lehden leivissä, mutta jolle journalismi sitten ei riittänyt.

Adenauer

ja Böll Sodanjälkeisen Saksan kaksi suurinta kölniläistä olivat epäilemättä liittokansleri Konrad Adenauer (1876-1967) ja kirjailija Heinrich Böll (1917-1985). Heidän suhtautumisensa katoliseen uskontoon ja sen myötä Kölnin tuomiokirkkoon olivat lähes päinvastaiset.

Adenauer oli harras katolilainen, kristillisdemokraattisen valtapuolue CDU:n isä ja liittotasavallan perustaja. Hänelle Köln oli Saksan keskipiste ja uskonto politiikan peruspilareita.

"Nyt ollaan Siperiassa", Adenauerilla oli tapana hymähtää sarkastisesti, kun hän joutui lähtemään Kölnistä itään - kohti protestanttista Saksaa - ja juna oli juuri ylittänyt Reinin.

Böllin tuotannossa peruspilarina taas on katolisuuden arvostelu. Böllillä oli vaikeuksia sietää Adenaueria ja tämän tasavaltaa.

"Romanttiselle unelmalle yhdistyneestä kansakunnasta ei riittänyt tämän tuskaisan täydellisyysgotiikan (Kölnin tuomiokirkon) suunnittelu, se piti myös saattaa loppuun; kunnolla, tip top, vaikka Rein on romaaninen joki ja Köln romaanisten kirkkojen kaupunki", Böll valitteli eräässä kirjeessään.

Böll oli saksalaisittain selvästi historian vasemmalla puolella, ja Adenauer ilmeisesti oikeassa. Kölniläiset juhlivat tänä vuonna katedraalinsa 750-vuotista taivalta täysillä, eikä kukaan valita sen olemassaolosta.

Kaikkein vähiten tuomiokirkon rakennusmestari Arnold Wolff, joka taistelee ilmansaasteiden ja kahden miljoonan vuosittaisen kävijän aiheuttamia kulumia vastaan.

"Ruhrin rakennemuutoksen seurauksena ilmansaasteet ovat vähentyneet", sanoo Wolff, kun olemme nousseet vielä korkeammalle, ehkä noin 80 metriin. Alumiiniputkista tehdyn telinemellakan keskellä yksinäinen työmies sivelee suoja-ainetta johonkin pieneen tuomiokirkon osaseen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    6. 6

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    7. 7

      Valtiolla on käsissään huumekaupasta peräisin olevia bitcoineja miljoonien eurojen edestä – Valtiokonttori päättää tammikuussa, miten se suhtautuu kyseenalaiseen valuuttaan

    8. 8

      "Häirintää on todella runsain mitoin", sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja – Nyt kymmenen eri alojen vaikuttajaa kertoo, miten he aikovat puuttua seksuaaliseen häirintään

      Tilaajille
    9. 9

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    10. 10

      Pitkittynyt stressi syö parisuhdetta, kun kotona ei osata tehdä enää muuta kuin riidellä – Onneksi tulehtunutta tilannetta voi hoitaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää