Terrorisminvastaisen rintaman vahvuus vaihtelee sotilasavusta moraaliseen tukeen - Ulkomaat | HS.fi

Terrorisminvastaisen rintaman vahvuus vaihtelee sotilasavusta moraaliseen tukeen

Jopa "roistovaltiot" tukevat varovaisesti terrorismin- vastaista taistelua

27.9.2001 3:00

"Joko te olette puolellamme tai terroristien puolella", Yhdysvaltain presidentti George W. Bush on julistanut Yhdysvaltojen kootessa terrorismin- vastaista rintamaa.

Tavoitteena on muodostaa ennennäkemättömän laaja koalitio. Vapaamatkustajia ei sallita, mutta annettavan tuen laatu voi vaihdella sotilaallisesta ja taloudellisesta avusta sekä tiedusteluyhteistyöstä aina pelkkään moraaliseen tuenilmaisuun. Kahden viikon ahkeran diplomaattisen sukkuloinnin tuloksena terrorisminvastainen rintama on vähitellen hahmottumassa. Ainoa valtio, joka on suoranaisesti asettunut Yhdysvaltoja vastaan - ja siten amerikkalaistulkinnan mukaan terroristien puolelle - on vanha vihollinen Irak. Jopa Yhdysvaltain muiksi "roistovaltioiksi" nimeämät Kuuba, Iran, Libya, Pohjois-Korea, Sudan ja Syyria ovat ilmaisseet hyvin varovaisen tukensa terrorisminvastaiselle taistelulle. Tosin Iranin uskonnollinen johtaja ajatollah Ali Khamenei jyrkensi keskiviikkona Iranin linjaa. Tukirintaman ytimessä on niin poliittisesti kuin sotilaallisestikin sotilasliitto Nato. Nato päätti heti New Yorkin ja Washingtonin terrori-iskujen jälkeisenä päivänä soveltaa liittosopimuksen viidettä artiklaa ensimmäistä kertaa historiassaan. Sen mukaan hyökkäys yhtä jäsentä vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia jäseniä vastaan. 19-jäsenisessä Natossa valmius osallistua vastatoimiin Yhdysvaltain rinnalla kuitenkin vaihtelee. Yhdysvaltain vahvin liittolainen on nyt, kuten ennenkin, Britannia, joka on luvannut seistä "olkapää olkapäätä vasten" Yhdysvaltain rinnalla. Innokkaimpien avuntarjoajien joukossa ovat lisäksi Italia ja Espanja. Esimerkiksi Ranska ja Belgia taas vakuuttavat vahvaa tukeaan, mutta molemmat vierastavat sota-sanan käyttöä. Jos terrorisminvastaista rintamaa hahmotellaan erilaisten toistensa sisässä olevien kehien avulla, seuraavassa sisäpiirissä Naton jälkeen on Euroopan unioni. Yhdysvallat sai tuleville toimilleen vahvaa lisätukea viime perjantaina, kun EU:n jäsenmaat - valtaosa niistä myös Nato-maita - ilmoittivat olevansa valmiita osallistumaan sotilaallisiin vastaiskuihin "kukin kykyjensä mukaan". Puheenjohtajamaa Belgia ehdotti vieläkin voimakkaampaa muotoilua, mutta liittoutumattomat EU-maat Suomi, Ruotsi, Itävalta ja Irlanti eivät sitä hyväksyneet. Tosin Irlanti kertoi pian antavansa lentokenttänsä ja ilmatilansa Yhdysvaltain käyttöön. Suomi osallistuu ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan Yhdysvaltain vastatoimiin "pyydettäessä", mutta sotatoimet ovat hänen mukaansa poissuljettuja. Apu olisikin todennäköisesti poliisi- ja tiedusteluyhteistyötä sekä humanitääristä avustusta. Naton ja EU:n yhteistyörenkaiden ulkopuolelle jäävät Yhdysvaltain perinteisistä liittolaisista muun muassa Israel, Japani ja Australia. Australia on luvannut tarvittaessa joukkojaan, Japani taas taloudellista ja logistista apua, ja Israelilta Yhdysvallat haluaa tiedusteluyhteistyötä, muttei sotilaallista osallistumista. Näiden maiden voi siten ajatella muodostavan eräänlaisen pienen liittolaisryhmittymän, joka on hyvin lähellä koko rintaman ydintä. Nato-liittolaiseksi pyrkivä Liettua taas ilmoitti keskiviikkona antavansa ilmatilansa Yhdysvaltojen käyttöön. Terrorisminvastaisen liittouman uloimpaan kehään liittyneiden valtioiden ryhmä on hyvin sekalainen. Suhtautumista kuvaa hyvin Egyptin presidentin Hosni Mubarakin keskiviikkoinen lausunto "Yleisesti ottaen tuemme taistelua terrorismia vastaan ympäri maailmaa", joka sallii virkkeen jatkamisen mutta-sanoin ja varauksin, kunkin valtion omien intressien mukaisesti. Huolettomimmin terrorisminvastaista tukeaan ovat todennäköisesti voineet vakuuttaa Latinalaisen Amerikan ja Saharan eteläpuolisen Afrikan maat, sillä niiltä tuskin odotetaan ainakaan konkreettista sotilaallista apua. Strategisesti tärkeintä on kuitenkin Afganistanin lähialueilta saatava tuki, mukaan lukien Venäjä. Yhdysvallat sai maanantaina jälleen yhden erävoiton, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti tukevansa Yhdysvaltoja kaikin keinoin osallistumatta kuitenkaan sotatoimiin. Yhdysvaltain liittolaiseksi pakkovalintatilanteessa joutunut Pakistan on lupaillut lentokenttiään, sen vihollinen Intia sotilastukikohtiaan ja Bangladesh ilmatilansa tarvittaessa Yhdysvaltojen käyttöön. Pitkän rajan Afganistanin jakava Tadzhikistan on myös antanut vihjeitä ilmatilan ja lentokenttien käytöstä. Toinen rajanaapuri Turkmenistan on luvannut ilmakäytävää. Tietoja useiden Keski-Aasian entisten neuvostotasavaltojen antamasta konkreettisesta tuesta tihkuukin päivittäin. Useiden muiden valtioiden tapaan Kiina ilmoittaa vastustavansa terrorismia mutta vaatii Yhdysvalloilta malttia. Arabimaat ovat Irakia lukuun ottamatta tuominneet Yhdysvaltoihin kohdistetut terrori-iskut, mutta käytännön toimista ollaan erimielisiä. Kuitenkin ainoastaan yksittäiset ääriryhmät ovat suoraan uhonneet Yhdysvaltojen vastaista taistelua. Iran, Syyria ja Jemen suosisivat Yhdistyneiden kansakuntien suojeluksessa toimivaa koalitiota. Talebanien olo on käymässä yhä yksinäisemmäksi. Tiistaina Saudi-Arabia seurasi Arabiemiirikuntien lauantaista päätöstä katkaista diplomaattisuhteet Talebaniin. Siten Pakistan on jäänyt ainoaksi Talebanien vallan tunnustavaksi valtioksi, mutta sekin on selvästi ottanut Yhdysvaltain puolen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat